SAK: Valtaosalla työpaikoista maahanmuuttajia ei syrjitä

SAK: Valtaosalla työpaikoista maahanmuuttajia ei syrjitä 22.9.2012
Maahanmuuttajat SAK:laisilla työpaikoilla (Powerpoint)

SAK:laiset luottamushenkilöt ovat havainneet työpaikoilla melko vähän työntekijän etniseen taustaan perustuvaa syrjintää. Vain kahdeksan prosenttia kertoi työpaikallaan esiintyneen sellaista.

Kaiken kaikkiaan 72 prosentilla SAK:laisista työpaikoista ei luottamushenkilöiden mukaan joko ole etnistä syrjintää tai sen estämisessä on onnistuttu. Toisaalta vain joka viidennellä työpaikalla toimitaan suunnitelmallisesti etnisen yhdenvertaisuuden puolesta ja syrjintää vastaan.

Niillä työpaikoilla, joilla syrjintää on ollut, SAK:laiset luottamushenkilöt ovat puuttuneet tilanteeseen. Neljä viidestä luottamushenkilöstä kertoi tehneensä asialle jotain havaittuaan syrjintää. Tiedot käyvät ilmi SAK:n tuoreesta luottamushenkilöpaneelista, johon vastasi elokuussa 1153 luottamusmiestä ja/tai työsuojeluvaltuutettua.

Syrjinnän muodoista mainittiin lähinnä nimittely, kiusaaminen sekä sivuuttaminen tiedotuksessa ja kanssakäymisessä. Lisäksi tuotiin esiin, että maahanmuuttajille annetaan muita huonompia työvuoroja.

Tulokset ovat aika myönteisiä. Huolestuttavaa toki on se, että työpaikoilla on kovin vähän syrjinnän vastaista toimintaa. Se sinänsä kuulostaa realistiselta, että lähes puolet vastaajista pitää suomalaisten ja maahanmuuttajien suhteita työpaikalla hyvinä ja toinen puoli on sitä mieltä, että joskus esiintyy väärinkäsityksiä, SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä pohtii.

Luottamushenkilöiden käsitys maahanmuuttajista on yleisesti myönteinen: 77 prosenttia on sitä mieltä, että etnisellä taustalla ei ole merkitystä työn tekemisessä. Joidenkin mielestä maahanmuuttajat ovat jopa parempia työntekijöitä kuin suomalaiset. Työskentelyssä ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa näki ongelmia vain 12 prosenttia vastaajista.

Tarvitaan lisää kielikoulutusta

Suurin osa mainituista ongelmista koski maahanmuuttajien huonoa kielitaitoa ja siitä johtuvia väärinkäsityksiä esimerkiksi työn tekemiseen liittyvien sääntöjen noudattamisessa. Kyntäjän mukaan kielitaidottomuus aiheuttanee myös vaaratilanteitä työsuojelun ja työturvallisuuden saralla. Lisäksi mainittiin kulttuurieroja – joillakin on erilaisia näkemyksiä esimerkiksi naisten ja miesten tasa-arvosta eivätkä he siksi suostu asioimaan naisesimiehensä kanssa.

Kielitaidottomuus on merkittävä syy ongelmiin, ja kuitenkin luottamushenkilöiden mukaan vain 11 prosenttia maahanmuuttajista voi osallistua suomen tai ruotsin kielen koulutukseen työajalla.

- Työnantajan pitäisi ehdottomasti tarjota siihen enemmän mahdollisuuksia, Kyntäjä perää.

Alle puolella maahanmuuttajista on mahdollisuus osallistua muuhunkaan koulutukseen työajalla – sen suhteen tilanne on toki huono SAK:laisilla työntekijöillä yleensäkin, ja siihen SAK vaatii selkeää muutosta.

Noin puolella kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten työpaikoista oli maahanmuuttajia töissä. SAK:laisissa liitoissa on jo yli 20 000 maahanmuuttajajäsentä; määrä on yli tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Maahanmuuttajien tilannetta SAK:laisilla työpaikoilla selvittäneen luottamushenkilöpaneelin tulokset esiteltiin SAK:n maahanmuuttajafoorumissa lauantaina 22. syyskuuta.