Länsiväylä: Kirkkonummi nihkeilee pakolaiskiintiön kanssa

Länsiväylä: Kirkkonummi nihkeilee pakolaiskiintiön kanssa 18.9.2012

Kirkkonummella on kesän ja syksyn aikana palloteltu päätöksestä ottaa vastaan 15 hengen ryhmä kiintiöpakolaisia vuonna 2013.

Jo kaksikymmentä vuotta sitten Kirkkonummi hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan joka vuosi kuntaan kotiutetaan valtion tuella YK:n pakolaisjärjestön määrittelemiä henkilöitä pakolaisleireiltä.

– Kunnalla on puitesopimus vuodelta 1993 silloisen lääninhallituksen ja nykyisen Ely-keskuksen kanssa. Sopimuksen mukaan Kirkkonummelle voi vuosittain saapua 15 hädänalaista. Sopimusta ei kuitenkaan ole tuotu joka vuosi kunnanvaltuuston ja -hallituksen päätettäväksi, Kirkkonummen sosiaalitoimen päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto kertoo.

Hänen mukaansa Kirkkonummelle on kyseisenä ajanjaksona otettu vastaan 101 pakolaista, kun tulijoita olisi voinut olla kolmisensataa.

Varsinkin viime vuosina Kirkkonummi on lipsunut pakolaisvelvoitteistaan. Vuoden 2006 jälkeen kunta ei ole hyväksynyt tulijaksi ainoatakaan uutta kiintiöpakolaista.

Kunnanhallituksen jäsenen Matti Kaurilan (kok) ehdotuksen mukaan Kirkkonummen ei pitäisi ottaa uusia pakolaisia vielä ensi vuonnakaan. Pakolaisasian vaikutukset kunnan talousarvioon ja budjettiin on hänen mielestään selvitettävä huolellisesti.

Kaurila on ollut myös huolestunut siitä, riittääkö uusille pakolaisille asuntoja, kun kunnan vuokra-asuntojonossa on jo 300 henkilöä.

Viidentoista uuden pakolaisen hyväksymispäätös on siirretty kunnanvaltuuston marraskuun kokoukseen.

Valtio maksaa pakolaisten kuluista 40 prosenttia, mutta osa kunnanhallituksen jäsenistä on epäillyt, tuleeko kiintiöpakolaisten perässä liuta muita pakolaisia perheenyhdistämisoikeuden perusteella. Tämän on arveltu lisäävän kunnan kuluja.

– Pakolaiskiintiön vuosittainen vastaanottaminen ei olisi suuri rasitus kunnalle, toteaa Pekkarinen-Keto.

– Kunnan sosiaalitoimen koko asiakasmäärästä maahanmuuttajat ovat vain pieni osa. Lisäksi kuntaan valittavat pakolaiset ovat jo kokonaisia perheitä, eli uusien henkilöiden tulo tänne perheenyhdistämisperusteen takia olisi epätodennäköistä ja vaikeaa.

Kunnanhallituksen jäsen Corinna Tammenmaa (r) sanoo, että koko pakolaisasian käsittelyn olisi pitänyt olla läpihuutojuttu päättävissä elimissä.

– Kuntamme on rikas ja voisimme hyvin ottaa vastaan pakolaisia. Uskon, että suuri osa kirkkonummelaisista hyväksyisi tämän, Tammenmaa sanoo.

Hän muistuttaa, että useissa samankokoisissa lähikunnissa, kuten Hangossa ja Raaseporissa, pakolaismäärät ovat olleet huomattavasti suurempia.

Kirkkonummea vastaavissa Uudenmaan kunnissa kiintiöpakolaisia on huomattavasti enemmän myös Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla ja Porvoossa.

Pakolaisvastaisia kuntia ovat olleet muun muassa Nurmijärvi ja Vihti.

Kunnanhallituksen jäsenen Minna Hakapään (vihr) mielestä pakolaiset ovat ennen kaikkea humanitäärinen kysymys.

– Nyt on kyse ehkä vain kolmesta perheestä, jotka kunta voi itse valita pakolaisleireiltä, hän sanoo.

Hakapää sanoo, että kiintiöpakolaiset elävät hädänalaisissa oloissa nälän, köyhyyden ja sairauksien keskellä.

– Heitä voisimme todella auttaa. Heidän sopeutumistaan tänne helpottaa myös se, että Espoossa ja Helsingissä on jo heidän omaan kulttuuriinsa kuuluvia henkilöitä ja perheitä.

Kirkkonummella maahanmuuttajien auttamista ja sopeutumista paikallisiin oloihin ovat edistäneet seurakunta, kansalaisopisto ja kirjasto.

Kirjasto on saanut vastikään Ely-keskukselta 35 000 euroa monikulttuurisuusprojektia varten.