Suomenmaa: Ehdokkaaksi asettuminen on perustuslaillinen oikeus

Suomenmaa, pääkirjoitus: Ehdokkaaksi asettuminen on perustuslaillinen oikeus 7.9.2012
Suomenmaa: Vuoden pakolaisnainen ei voi käydä poliittista kampanjaa
Suomen Pakolaisapu: Pakolaisnaisen poliittisia oikeuksia ei rajoiteta

Julkisuuteen levisi keskiviikkona omituinen tapaus, kun ”Vuoden pakolaisnaiseksi” valittu Rahim Malalai joutui perumaan päätöksensä asettua ehdolle syksyn kuntavaaleissa Seinäjoella.

Syynä perumiseen on se, että Vuoden pakolaisnaiseksi valitulta onkin kielletty hänen osallistumisensa vaaleihin valintavuotenaan.

Onpa Suomen Pakolaisapu osannut säännöt laatia!

Pakolaiset – niin naiset kuin miehetkin – tulevat poikkeuksetta maista, joissa ihmisten demokraattiset oikeudet on poljettu lokaan tai niitä noudatetaan parhaimmassakin tapauksessa kovin valikoivalla tavalla, vaikkapa niin, että naisilla ei ole äänioikeutta ollenkaan. Mutta eivätpä näytä perustuslailliset oikeudet koskevan pakolaisnaista aina Suomessakaan, ei ainakaan silloin, jos hän tulee valituksi ”Vuoden pakolaisnaiseksi”.

Seinäjoella asuva Rahim on afganistanilaissyntyinen lääkäri ja viiden lapsen äiti. Hän suoritti lääkärinopintonsa Neuvostoliitossa ja työskenteli lääkärinä Afganistanissa, kunnes talibanit kielsivät naisilta lääkärinä toimimisen.

Saatuaan tietää olevansa talibanien tappolistalla Rahim joutui lähtemään Afganistanista perheensä kanssa Iraniin, missä hän työskenteli kaksi vuotta pakolaisleirin ainoana lääkärinä.

Rahimin kuusihenkinen perhe saapui kiintiöpakolaisina Suomeen vuonna 2000. Heidät sijoitettiin Tampereelle, jossa perheeseen syntyi viides lapsi. Rahim opiskeli suomen kieltä ja sai lääkärin toimiluvan Suomessa vuonna 2007. Nyt hän työskentelee Seinäjoen keskussairaalassa ja erikoistuu gynekologiksi.

Voisi kuvitella, että ainakin Rahimin kaltainen maahanmuuttaja – samoin kuin kaikki muutkin ”Vuoden pakolaisnaiset” – kelpaisi suomalaiselle yhteiskunnalle niin, että hänelle kuuluisivat samat oikeudet kuin muillekin.

Nyt ”Suomen Pakolaisnainen” -arvosta jää omituinen kuva. Vaikka tittelin saanutta kuinka kiitellään ja vaikka Suomen Pakolaisapu paistattelee hänen saamansa julkisuuden loisteessa, kansalaisoikeudet eivät olekaan samat. Ja kysyä sopii sitäkin, mitä tällainen valikointi viestii muille Suomeen muuttaneille.

Toivottavasti Rahimin kohtalosta keskustellaan laajemminkin. Keskustelussa saisi tulla esiin myös tavanomaisempi vaalioikeuden rajoittaminen, jota monet työnantajat harrastavat. Työntekijöiden ehdokkuutta ei ”pidetä suotavana” tai se kielletään jopa suoraan. Perusteluiksi saattaa riittää työpaikan leimautumisen pelko.

Tällainen on liioittelua mutta myös kansalaisoikeuksien polkemista. Demokratian ensimmäinen edellytys on, että kansalaiset saavat valita edustajansa vapaasti vaaleissa. Mutta vapaita vaaleja ei ole, jos ei ole ehdokkaita.

Kunnallislaki määrittelee selkeästi, ketkä eivät ole vaalikelpoisia kunnallisvaaleissa. Heitä ovat lähinnä oman kunnan korkeat viranhaltijat. Sotilaatkin saavat olla ehdokkaita, vaikka valtiollisissa vaaleissa heillä ei vaalikelpoisuutta olekaan.

Näihin rajoituksiin ei tarvita omatekoisia lisäyksiä.

___________________

Suomenmaa: Vuoden pakolaisnainen ei voi käydä poliittista kampanjaa

Vuoden 2012 pakolaisnaiseksi valittu seinäjokelainen Rahim Malalai on perunut kuntavaaliehdokkuutensa.

Vuoden pakolaisnainen -statusta hakevalta henkilöltä edellytetään, että hän ei valintavuotenaan osallistu vaaleihin.

Rahim Malalai oli asettumassa keskustan kuntavaaliehdokkaaksi Seinäjoella.

Rahim Malalai perui ehdokkuutensa tiistai-iltana, kun ehdokkuudesta oltiin Seinäjoelta yhteydessä Suomen Pakolaisapuun.

Vuoden pakolaisnainen on palkinto, jonka Suomen Pakolaisapu vuosittain myöntää Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle.

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran naistenpäivänä 8. maaliskuuta 1998.

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Kim Remitz kertoo, että vaaliehdokkuudesta on kirjaus palkinnon säännöissä.

Tänä vuonna säännöissä todettiin, että vuoden pakolaisnainen ei voi olla ehdokkaana vuoden 2012 kuntavaaleissa.

Kim Remitz ja pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparta korostavat, että pakolaisapu ei halua eikä voi kieltää ehdokkuutta, mutta ihminen ei voi olla yhtä aikaa kuntavaaliehdokas ja edustaa pakolaisapua.

– Hattua ei voi vaihtaa. Vuoden pakolaisnainen ei voi vetää poliittista vaalikampanjaa. Pakolaisnaisen sanoma ja puolueen sanoma voivat mennä sekaisin, Remitz sanoo.

– Pakolaisnainen ei voi edustaa keskustaa eikä mitään muutakaan poliittista ryhmää. Malalai valitsi meidät ja tittelin eikä asettunut ehdolle kuntavaaleissa, Väkiparta vahvistaa.

Rahim Malalain ehdokkuudesta on tulossa ennakkotapaus ainakin Vuoden pakolaisnaisen valinnassa

Kim Remitz ennakoi, että Suomen Pakolaisavun hallitus ainakin keskustelee asiasta.

Vuoden pakolaisnainen Rahim Malalai nostaa elämäntehtäväkseen ihmisten auttamisen. Tätä työtä hän kokee voivansa tehdä lääkärinä ja vuoden pakolaisnaisena.

Malalai korostaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja kaikilla on oltava samat ihmisoikeudet.

– Haluan olla kaikille sama Malalai.

Vaikka poliittinen ura tällä kertaa katkesikin, Rahim Malalai sanoo, että tulevaisuudesta ei voi tietää, mitä se tuo mukanaan.

__________________________________________

Suomen Pakolaisapu: Pakolaisnaisen poliittisia oikeuksia ei rajoiteta

Suomenmaa-lehti nosti ansiokkaasti pakolaisten oikeudet esiin pääkirjoituksessaan 7.9.2012. Kirjoituksessa väitetty Suomen Pakolaisavun harjoittama poliittisten oikeuksien rajoittaminen sen sijaan on virheellinen.

Vuoden pakolaisnaisen palkinnon saanut henkilö edustaa tehtävässään poliittisesti sitoutumatonta järjestöä. Siksi koemme ongelmallisena, että sama henkilö tekee samanaikaisesti vaalityötä poliittisen puolueen nimissä. Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Malalai Rahim olisi siis voinut ryhtyä kunnallisvaaliehdokkaaksi, mutta ehdokkuutensa aikana hän ei olisi voinut edustaa Suomen Pakolaisapua.

Rahim päätti vetäytyä ehdokkuudesta tulevissa vaaleissa paitsi tästä, myös työhön ja perheeseen liittyvistä syistä. Ennen suostumistaan keskustan ehdokkaaksi hän oli toistuvasti kieltäytynyt pyynnöistä sanomalla, ettei ole poliitikko, vaan haluaa lääkärinä auttaa tasapuolisesti kaikkia. Seuraavissa vaaleissa tilanne saattaa olla toinen. Suomenmaassa julkaistuihin aiheeseen liittyviin artikkeleihin (6. ja 7.9.2012) asianosaista haastateltiin kuitenkin vasta Pakolaisavun kehotuksen jälkeen, jota pidämme erikoisena toimituksellisena menettelynä.

Kaikki vuoden pakolaisnaisiksi vuosina 2006–2011 valitut henkilöt ovat tänä vuonna ehdolla kunnallisvaaleissa. Olemme järjestönä ylpeitä siitä, että palkintomme avulla pakolaistaustaiset henkilöt ovat päässeet poliittisella urallaan eteenpäin. Palkinnon tarkoitus, pakolaiskysymyksiin vaikuttaminen ja niiden esillä pitäminen, ei kuitenkaan saa jäädä vaalityön varjoon. Suomen Pakolaisavun ja vuoden pakolaisnaisen yhteisenä tavoitteena on ihmisoikeuksien edistäminen.

Malalai Rahim, vuoden pakolaisnainen 2012

Kaisa Väkiparta, tiedotuspäällikkö, Suomen Pakolaisapu