Kansan Uutiset: Ristiriitaista? Suomi palauttaa ihmisiä maahan jota UM pitää vaarallisena

Kansan Uutiset: Ristiriitaista? Suomi palauttaa ihmisiä maahan jota UM pitää vaarallisena 21.9.2012
Kansan Uutiset: Maahanmuuttovirasto: Tietolähteitä on monta
Toimenpidealoite 28/2012 vp: Maahanmuuttoviraston maatietoyksikön itsenäistäminen
Yle: Turvapaikkaa vailla olevat afgaanit jatkavat syömälakkoaan
Kotimaa24: Nälkälakkoilevien afganistanilaisten puolesta mielenosoitus
Helsingin Uutiset: Perussuomalaisten kansanedustaja soisi turvapaikan nälkälakkoileville afgaaneille

– Kansalaisjärjestöt ja pakolaisasianajajat epäilevät, että maatietoja valikoidaan kielteisten päätösten helpottamiseksi, Anna Kontula sanoo.

Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) pitää ristiriitaisena sitä, että Suomesta päätetään palauttaa ihmisiä maahan, jota pidetään liian turvattomana suomalaisille.

Kolme afganistanilaista turvapaikanhakijaa on ollut Suomessa nälkälakossa 11 päivää. Kielteiset turvapaikkapäätökset saaneet miehet vastustavat palautustaan Afganistaniin, koska uskovat olevansa siellä hengenvaarassa. He pyytävät Suomelta suojelua.

Miehet osoittavat mieltään eduskuntatalon edessä telttaleirissä.

– Afganistania pidetään meidän omille kansalaisille vaarallisena maana. Suomen ulkoministeriö arvioi tällä hetkellä koko Afganistanin alueeksi, jonne matkustamista ei suositella heikon turvallisuustilanteen takia, hän huomauttaa.

Ulkoministeriö toteaa matkustustiedotteessaan, että Afganistaniin ei pidä matkustaa ilman pakottavaa syytä.

Vanhaa tietoa

Kontulan saamien tietojen mukaan käännytyspäätöksiä tehdään sellaisen tiedon varassa, joka ei ole ajan tasalla.

– Huolestuttavana esimerkkinä tästä ovat jo toista viikkoa nälkälakossa olevien afgaanien käännytyspäätökset, hän sanoo.

Kontula toteaa, että Afganistanin maatietojen hankinnassa on ongelmia. Taustoituksena on käytetty muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n turvallisuustilannearviota, joka on päivätty vuonna 2010.

– On häpeällistä, että oikeus- ja hyvinvointivaltiossa tehdään mielivaltaisia päätöksiä vanhentuneen tiedon perusteella. Tämän seurauksena suojelua tarvitsevat ihmiset joutuvat puolustamaan olemassaolon oikeutustaan näin radikaalein keinoin, Kontula toteaa käännytettyjen miesten nälkälakosta.

UNHCR:n tiedon päivittämisen lopettamisen takana on se, että Afganistanin tilanne vaihtelee niin nopeasti, ettei luotettavaa tietoa voida antaa.

Maahanmuuttovirastosta todettiin Kansan Uutisille, että YK:n pakolaisjärjestö on yksi monesta maatietojen lähteestä.

Tietoja valikoidaan?

Kontula jätti tänään perjantaina eduskunnalle toimenpidealoitteen maahanmuuttoviraston maatietoyksikön itsenäistämiseksi. Maatietoyksikkö hankkii tietoa valtioiden oloista ja käyttää keräämäänsä tietoa turvapaikkapäätöksenteon tukena.

– Maatiedon neutraalius ja riippumattomuus ovat kyseenalaisia, sillä tietoa tuotetaan turvapaikkapäätöksiä tekevän viraston alaisuudessa, Kontula arvioi.

– Kansalaisjärjestöt ja pakolaisasianajajat epäilevät, että maatietoja valikoidaan kielteisten päätösten helpottamiseksi.

Kontula esittää, että maatietoyksikkö eriytetään Maahanmuuttovirastosta itsenäiseksi instanssiksi, joka tuottaa puolueetonta tietoa kaikkien viranomaisten ja järjestöjen käyttöön. Näin on tehty esimerkiksi Irlannissa, Itävallassa ja Norjassa.

Kontula pitää tärkeänä, että laitos on osa perus- ja ihmisoikeuksista vastaavaa hallinnonalaa eikä osa sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa hallintoa.

Käännytetyille turvapaikanhakijoille järjestettiin perjantaina iltapäivällä tukimielenosoitus eduskuntatalolla. Kontula kiittää tätä toimintaa.

– On kornia, että meillä ihmiset voivat olla 12 päivää syömättä eduskunnan edessä eikä kukaan kiinnitä huomiota, hän sanoo.

________________________________________________

Kansan Uutiset: Maahanmuuttovirasto: Tietolähteitä on monta

Tulosalueen johtaja Riitta Koskelan mukaan Maahanmuuttovirasto käyttää useita tietolähteitä maatietojensa pohjana.

Maahanmuuttovirastosta todetaan, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on painava lähde, mutta ei ainoa.

Koskela kommentoi Kansan Uutisille tietoa, jonka mukaan Afganistanin kohdalla käännytyspäätösten taustalla olisi maatieto, jonka lähteenä on muun muassa UNHCR:n turvallisuustilannearvio. UNHCR ei ole päivittänyt Afganistan-tietoja vuoden 2010 jälkeen.

– Tulkinta on väärin siinä mielessä, että maahanmuuttovirastossa on oma puolueeton ja riippumaton maatietopalvelu, joka tutkii eri lähteitä ja tuottaa siten tietoa maiden tilanteesta, Koskela sanoo.

– UNHCR on toki painava lähde. Jos se toteaa, että jokin alue on turvaton tai joku kansanryhmä on vaarassa, sillä on hyvinkin suuri painoarvo päätösharkinnassa. Mutta UNHCR:n raportti Afganistanista ei missään nimessä ole ainoa eikä ratkaiseva.

Koskela mainitsee tietolähteistä oman maatietopalvelun lisäksi esimerkiksi Amnesty Internationalin ja muiden maiden maatietopalvelut.

Koskelan mukaan ulkoministeriön mahdollinen kehotus olla matkustamatta jollekin alueelle ei kulje käsi kädessä sen kanssa, mitä Maahanmuuttovirasto päättää.

Ulkoministeriö kehottaa tällä hetkellä olemaan matkustamatta Afganistaniin, jos siihen ei ole pakottavaa tarvetta.

– Jos jossain maassa länsimaalaisen ei ehkä ole syytä liikkua yksin, se on eri asia kuin henkilöllä, joka on asunut siellä ja jolla on sinne kiinteät siteet ja on katsottu, ettei häneen kohdistuisi uhka.

Koskela toteaa, että tällä hetkellä maatietojen mukaan Afganistanissa monella alueella iskujen vaaran arvioidaan kohdistuvan virastoihin. Lisäksi vaaraa aiheuttavat tienvarsipommit. Paikallisten siviilien ei arvioida olevan suoranaisesti vaarassa.

________________________________

Toimenpidealoite 28/2012 vp: Maahanmuuttoviraston maatietoyksikön itsenäistäminen

Maahanmuuttoviraston maatietoyksikkö kokoaa ja tuottaa maailman maista tietoa viraston turvapaikkapäätöksenteon tueksi. Lähtömaatiedolla on suuri rooli turvapaikkapäätöksen teossa. Suojelun tarvetta arvioidaan monesti suhteessa turvapaikanhakijan lähtömaan ihmisoikeustilanteeseen.

Samainen maatieto on viraston ylläpitämän Tellus-tietokannan kautta myös virastoa arvioivien hallinto-oikeuksien käytössä. Oikeusistuimet voivat siis arvioida viraston tekemien päätösten oikeellisuutta tukeutumalla viraston itsensä tuottamaan maatietoon.

Nykyisessä järjestelyssä on useita ongelmia:

1. Maatiedon neutraalius ja riippumattomuus on kyseenalaista, koska se on päätöksenteosta vastuullisen viraston yhteydessä ja alaisuudessa. Tiedon tuottamiseen voi vaikuttaa paine myönnettyjen turvapaikkojen määrän alhaisena pitämiseksi. Kansalaisjärjestöt ja pakolaisasianajajat epäilevät, että tietoja valikoidaan kielteisten päätösten helpottamiseksi.

2. Tiedot eivät ole kaikkien turvapaikkaprosessiin osallistuvien tahojen saatavilla. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden asianajajat eivät voi vertailla Maahanmuuttoviraston käyttämää tietoa niihin tosiasioihin, joista heidän asiakkaansa kertovat ja vaatia esiin nousevien ristiriitaisuuksien selvittämistä.

3. Käytetyt tiedot eivät ole ajan tasalla. Esimerkki vajavaisen tiedon käytöstä on määrittely siitä, mitkä Afganistanin alueet ovat turvallisia. Virasto käyttää päätöksensä perusteluna yhä UNHCR:n välittämiä vanhoja tietoja maan turvallisuustilanteesta, vaikka järjestö on lopettanut tietojen päivittämisen ja huomauttanut, että maan turvallisuustilanne muuttuu jatkuvasti.

Maatietoyksikkö olisikin eriytettävä Maahanmuuttovirastosta itsenäiseksi instanssiksi, joka tuottaa puolueetonta tietoa kaikkien niiden käyttöön, jotka tarvitsevat sitä kansainvälistä suojelua hakevien kanssa työskennellessään. Näin on tehty esimerkiksi Irlannissa, Itävallassa ja Norjassa. Olisi tärkeää, että laitos olisi osa perus- ja ihmisoikeuksista vastaavaa hallinnonalaa eikä osa sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa hallintoa. Maatietoyksikön voisi sijoittaa esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen ihmisoikeuskeskuksen alaisuuteen.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maahanmuuttoviraston yhteydessä sijaitsevan maatietoyksikön muuttamiseksi itsenäiseksi tutkimuslaitokseksi.

Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2012
Anna Kontula /vas

_______________________________________________

Yle: Turvapaikkaa vailla olevat afgaanit jatkavat syömälakkoaan

Protestoivat miehet vaativat turvapaikkaa, jonka Maahanmuuttovirasto on evännyt heiltä. Tukimielenosoitukseen Helsingissä kokoontui tänään satakunta mielenosoittajaa.

Kolme afganistanilaista miestä on osoittanut mieltään liki kaksi viikkoa eduskuntatalon edustalla. Miehet vaativat 10. syyskuuta aloittamallaan syömälakolla kielteisten turvapaikkapäätöstensä perumista. He ovat valittaneet Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Suomi katsoo osan Afganistanista olevan turvallista aluetta, joten sinne palautetaan turvapaikanhakijoita.

Vapaa liikkuvuus -verkosto, joka puolustaa siirtolaisten oikeuksia, järjesti tänään perjantaina mielenosoituksen miesten tueksi. Paikalla oli noin sata mielenosoittajaa.

Yksi syömälakossa olevista, Abdullahi Gulamsediq, kertoo, että hänellä on poliittinen tausta Afganistanissa.

- Jos joudun palaamaan sinne, olen hengenvaarassa, hän kuvailee.

- Ryhdyimme syömälakkoon, koska Maahanmuuttoviraston päätös on epäinhimillinen, Gulamsediq kertoo miesten tilanteesta.

Gulamsediqin mukaan he ovat valmiita jatkamaan syömälakkoa, vaikka eivät haluaisi. He tietävät Afganistaniin Suomesta karkotettuja ihmisiä. Miesten tietojen mukaan nämä ovat joutuneet vankilaan.

- Kaikki käännytykset Afganistaniin on keskeytettävä välittömästi, vaatii Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta.

Tuomisen mukaan viimeaikaiset väkivaltaisuudet osoittavat, että mitään osaa Afganistanista ei voi pitää turvallisena.

Maahanmuuttovirasto ei kommentoi yksittäistapauksia. Viraston mukaan turvapaikanhakijoita tulee Afganistanista Suomeen noin 200 vuosittain.

____________________________________________________

Kotimaa24: Nälkälakkoilevien afganistanilaisten puolesta mielenosoitus

Helsingissä järjestetään perjantaina iltapäivällä nälkälakkoilevia afganistanilaisia turvapaikanhakijoita tukeva mielenosoitus. Kolme nälkälakossa olevaa miestä on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastolta. He ovat valittaneet päätöksistä hallinto-oikeuteen mutta pelkäävät valitusten hylkäämistä ja välitöntä palauttamista Afganistaniin. Suomi palauttaa afgaaneja turvalliseksi katsomilleen alueille.

Mielenosoitus lähtee liikkeelle perjantaina 21.9. klo 14 Kolmen sepän aukiolta ja etenee Eduskuntatalon edustalle, jossa miehet ovat osoittaneet mieltään yli viikon ajan. Mielenosoituksessa puheenvuoron käyttävä kirkon maahanmuuttotyön työalasihteeri Marja-Liisa Laihia korostaa Geneven pakolaissopimuksessa mainitun palautuskiellon noudattamista.

– Pääkysymys on Afganistanin turvallisuus. Kun kyseessä on kriisimaat kuten esimerkiksi Iran, Irak, Syyria ja Afganistan, joissa tilanne on koko ajan akuutti, Suomen viranomaisten määrittely alueiden turvallisuudesta on palautuskiellon kiertämistä. Emme voi Suomesta käsin ajatella, että joku Afganistaniin palautettava voisi yksilönä rakentaa elämäänsä suomalaisten turvalliseksi määrittelemällä alueella. Määräysvalta on Afganistanissa suvuilla ja heimopäälliköillä ja eri taistelevien ryhmien sotapäälliköillä. Jos henkensä puolesta pelkäävä ihminen lähetetään sinne, hänet lähetetään piileskelemään. Tällainen ei ole missään nimessä kansainvälisen ihmisoikeusvelvoitteen mukaista, Laihia sanoo.

Pakolaisten suojelu perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joihin Suomen valtio on sitoutunut. Tärkeimmät niistä ovat YK:n pakolaissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. Niihin ja Suomen perustuslakiin sisältyy palautuskielto. Perustuslain mukaan ”ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu”.

Vapaa liikkuvuus -verkoston ja Irakilaisten pakolaisten kansainvälisen federaation mukaan nälkälakkoilijoita vainotaan Afganistanissa poliittisen toiminnan vuoksi. Yksi miehistä on joutunut kidutuksen uhriksi. Heidän lähisukulaisiaan on kuollut väkivaltaisuuksissa aivan viime aikoina, mielenosoituksen järjestäjät toteavat tiedotteessaan.

”Maahanmuuttoviraston on otettava miesten tapaukset viipymättä uudelleen käsittelyyn oleskelulupien myöntämiseksi. Heidän terveydentilansa heikentyy nopeasti. Yksi miehistä on jo joutunut viettämään yhden yön sairaalassa sairauskohtauksen vuoksi”, tiedotteessa todetaan.

______________________________________________

Helsingin Uutiset: Perussuomalaisten kansanedustaja soisi turvapaikan nälkälakkoileville afgaaneille

Noin 150 mielenosoittajaa kokoontui osoittamaan tukeaan nälkälakossa oleville kolmelle afgaaniturvapaikanhakijalle perjantaina iltapäivällä.

Kolmen sepän aukiolta eduskuntatalolle kulkeneella mielenosoitusmarssilla vaadittiin maahanmuuttoviranomaisia ottamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden nälkälakkoilijoiden tapaukset viipymättä uudelleen käsittelyyn.

Lisäksi mielenosoituksessa peräänkuulutettiin kaikkien Afganistaniin suuntautuvien käännytysten keskeyttämistä.

– Viimeaikaiset taistelut ja iskut osoittavat, ettei mitään osaa maasta voida pitää turvallisena, sanoo Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus –verkostosta.

Nälkälakossa oleva kolmikko on osoittanut mieltään eduskuntatalon edustalla 10. syyskuuta alkaen. He vastustavat nälkälakolla palautustaan Afganistaniin.

– He uskovat olevansa siellä hengenvaarassa. Heitä kaikkia vainotaan siellä poliittisen toiminnan vuoksi. Yksi heistä on joutunut kidutuksen uhriksi ja heidän lähisukulaisiaan on kuollut väkivaltaisuuksissa aivan viime aikoina, Tuominen kertoo.

– Maahanmuuttovirastossa ei tunnuta ymmärtävän, ettei Afganistanin valtio kykene suojelemaan kansalaisiaan eri ryhmien väliseltä väkivallalta myöskään niissä osissa maata, joissa taistelut eivät juuri nyt ole kiivaimmillaan, toteaa toinen Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi Markus Himanen.

Muutamat yksittäiset kansanedustajat ovat käyneet tervehtimässä melkein kaksi viikkoa Eduskuntatalon edessä virunutta kolmikkoa.

– Mitään virallista delegaatiota ei heidän luokseen ole kuitenkaan ainakaan vielä tullut, Vapaa liikkuvuus -verkostosta kerrotaan.

Mielenosoittajia eduskuntatalolla vastassa ollut kansanedustaja Silvia Modig (vas) lohkaisi, että on outo tunne olla elämänsä ensimmäistä kertaa mielenosoituksen ”tällä puolella”.

– Ja vielä kun minulla ei ole yhtäkään asiaa, jonka voisin heidän eteensä tehdä, hän totesi vakavana.

Toinen mielenosoittajille puhunut kansanedustaja oli perussuomalaisten Mika Niikko.

– Monilla on meistä perussuomalaisista sellainen käsitys, että olemme kaikenlaista maahanmuuttoa vastaan, Niikko sanoi.

– Emme kuitenkaan ole sitä vastaan, että äärimmäistä hätää kärsiviä autetaan. Olen käynyt juttelemassa näiden ihmisten kanssa. Tässä tapauksessa turvapaikan pitäisi järjestyä, Niikko linjasi.

Jo nyt varsin heikossa kunnossa olevat miehet aikovat jatkaa nälkälakkoaan.

– Valitukset ovat sisällä hallinto-oikeudessa, mutta oikeuden päätökseen voi mennä jopa vuosi, Katja Tuominen sanoo.

Mielenosoituksen järjestivät Irakilaisten pakolaisten kansainvälinen federaatio ja Vapaa liikkuvuus -verkosto.

Kuvateksti:
Kansanedustaja Mika Niikko (ps) kertoi keskustelleensa nälkälakkoilevien miesten kanssa ja tulleensa siihen tulokseen, ettei ainakaan heidän kohdallaan ole kyse epätoivottavasta "turvapaikkashoppailusta". Mielenosoittajat tosin olivat eri mieltä siitä, onko sellaista asiaa olemassa kuin turvapaikkashoppailu.