Yle: Solvaukset ja sylkeminen romanien arkea Helsingissä

Yle Helsinki: Solvaukset ja sylkeminen romanien arkea Helsingissä 6.9.2012

Helsingissä asenteet itäeurooppalaisia romaneja kohtaan ovat koventuneet kesän aikana. Päiväkeskus Hirundon asiakkaat kertovat kohtaavansa solvauksia, räkimistä ja jopa väkivaltaa lähes päivittäin. Romanit kokevat myös työsyrjinnän lisääntyneen.

Aikaisempina vuosina Helsingissä olleet itäeurooppalaiset romanit ovat huomanneet asenteissa selvän muutoksen kovempaan. Sättiminen ja käsiksi käyminen on osana yhtä lailla työnhakijoille, pullonkerääjille kuin katusoittajille.

Esimerkiksi Genovia Bobu kertoo, että hänen kerjäyskuppiaan on potkittu nurin ja varsinkin päihtyneet käyttäytyvät pelottavan agressiivisesti.

- Kadulla saan vielä kulkea rauhassa, mutta heti kun istun kerjäämään, tapahtuu ikäviä asioita; minua syljetään, huudellaan inhottavasti, haukutaan ja näytetään että tervemenoa kotiin.

Köyhyys ajaa kadulle syljettäväksi

Hirundossa työskentelevälle asiantuntijalle, romaniankielen tulkki Marjatta Vesalaiselle Bobun kuvaamat tapahtumat ovat murheellisen tuttuja.

- Kuljin kerran yhden raskaana olevan romaninaisen kanssa Rautatieaseman läpi ja vartija tuli huutamaan, että "kerjäläinen ulos täältä". Kerran näin, miten isoäiti kulki lapsenlapsen kanssa ja lapsi sylki romanikerjäläistä kohti ilman, että mummo mitenkään puuttui asiaan.

Erityisen harmissaan Vesalainen on siitä, että kasvanut agressiivisuus on vaikeuttanut monen toimeentuloa.

- Yksi vartiointiliikkeeseen liittyvä tapaus on johtanut rikosilmoitukseenkin. Siinä käytiin käsiksi ihmiseen, joka myi asunnottomien hyväksi kaupattavaa Iso Numero -lehteä. Viime vuonna romanit myivät valtavasti näitä lehtiä, nyt he eivät halua myydä niitä lainkaan. He kertovat, ettei kukaan osta tai voi tulla vakavampiakin tilanteita.

Vesalainen arvelee, että kovat asenteet ovat ainakin osittain seurausta ongelmakeskeisestä ja yleistävästä uutisoinnista.

- Uutisista tulee mielikuva, että kaikki romanit ovat varkaita ja ihmiskauppiaita ja sotkevat paikkoja, vaikka näin ei tietenkään ole. Täällä on kaikenlaisia ihmisiä, bisnespukeutujista todella köyhiin ihmisiin. Joidenkin kotona olen käynytkin Romaniassa ja ihmettelen, kun eläimiä suojellaan EU:ssa paremmin kuin ihmisiä. Kyllä se aika kohtuuttomalta tuntuu, että jos vaikka kymmenlapsisen, rutiköyhän perheen äiti tulee tänne kerjäämään ruokkiakseen lapsensa, niin päälle syljetään.

Toimeentulo käynyt mahdottomaksi

Betoniraudoittaja Linguraru Nicu on etsinyt tänä vuonna töitä Helsingistä turhaan - aikaisemmin hän on painanut töitä muun muassa Kreikassa. Suomessa juttu työnantajien kanssa pysähtyy kuin seinään siinä vaiheessa, kun he kuulevat miehen olevan Romaniasta kotoisin. Nyt Nicu on jumissa Helsingissä sen sijaan, että voisi lähettää perheelleen rahaa elämiseen. Nälästä on tullut tuttu seuralainen.

- Olen etsinyt turhaan töitä monesta paikasta, kiinnostus loppuu aina siihen, kun he kuulevat mistä tulen. Töitä hakiessakin pitäisi syödä, mutta nyt kukaan ei enää auta ja ruokaa pitää etsiä työntämällä käsi jäteastiaan. Minulla ei ole rahaa jäädä tänne, eikä minulla ole rahaa mennä kotiin.

Nelu Hadau on ollut aikaisemmin töissä muun muassa Raumalla pystyttämässä rakennustelineitä. Tänä kesänä mies on ollut täysin tyhjän päällä. Huoli on suuri, sillä tyttären farmasiaopinnot Romaniassa ovat kiinni siitä, pystyykö isä lähettämään Suomesta rahaa. Äiti on töissä Italiassa, eikä sielläkään tilanne näytä hyvältä.

- Minulla ei ole koskaan ollut suomalaisten kanssa ongelmia työmailla; kun suomalaiset huomaavat että on työhaluinen ja tekee työtä, on asenne hyvä. Töitä ei vain nyt saa.

Marjatta Vesalainen on tuskastunut Euroopan työmarkkinoihin, joille romanit ovat halpoja heittopusseja.

- Olen niin vihainen Etelä-Euroopan kansantalouksille, jotka ovat perustuneet siihen, että halpaa työvoimaa piisaa. Nämä ihmiset osaavat puhua italiaa, espanjaa ja kreikkaa, eikä niillä ole täällä käyttöä. He ovat nyt tarpeettomia, laihtuvat ja masentuvat.

Vieraat kulttuurit kiinnostavat - mutta vain kaukomailla

Erityisen paljon hankausta itäeurooppalaisilla romaneilla on Hirundon naapureiden kanssa. Marjatta Vesalainen ymmärtää hyvin, että joitakin ärsyttää se, miten romanit kokoontuvat Hirundon puistoon ennen ovien avaamista. Silti hän toivoisi ympäristöltä enemmän ymmärrystä.

- Voisi olla se suhtautuminen ehkä hiukan armollisempaa. Voitaisiin muistaa se, että me olemme kuitenkin kaikki lopulta ihmisiä, jotka ovat vain syntyneet erilaisiin olosuhteisiin.

Hirundolaiset ovat yrittäneet liennyttää naapuruston tuntoja kutsumalla lähistön asukkaita kylään. Päiväkeskuksen asiakkaat valmistivat ruokaa ja vähän ohjelmaakin. Yksikään ihminen ei tullut paikalle.

- Helsinkiläiset ovat innokkaita matkailijoita ja kiinnostuneita vieraista kulttuureista, mutta mihin se kiinnostus loppuu? Siihen, kun vieraat kulttuurit tulevat tänne meidän ovillemme ja kaduillemme.