Uusi Suomi: Huoli maahanmuuttajien työllistymisestä: "Tie kuin esterata"

Uusi Suomi: Huoli maahanmuuttajien työllistymisestä: "Tie kuin esterata" 16.9.2012
Fatbardhe Hetemaj: Kaikki työ on arvokasta (blogi)

Helsingissä kunnallisvaaliehdokkaana olevan Fatbardhe Hetemaj (kok.) on huolissaan Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllistymisestä. Hänen mukaansa maahanmuuttajien työttömyysaste lähentelee esimerkiksi Helsingissä 30 prosenttia.

-Ulkomaalainen tausta herättää epäluuloja ja aiheuttaa syrjintää, ja siksi monen Suomeen muualta muuttaneen tie työelämään on kuin esterata, Hetemaj kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

Hänen mukaansa myös maahanmuuttajilla on toisaalta sopeutumista hidastavia ennakkoluuloja.

Hetemajn mukaa suurimmat maahanmuuttajien työttömyyteen vaikuttavat asiat ovat kielitaito, sosiaalisten tukiverkkojen puute ja eri maissa suoritettujen tutkintojen vertailukelvottomuus. Esimerkiksi kielikoulutusta on kuitenkin tarjolla tilanteeseen nähden liian vähän.

-Odotusajat kielikoulutukseen ovat älyttömän pitkät, isoissa kaupungeissa ei ole riittävästi koulutusta, pienillä paikkakunnilla odotetaan riittävän ryhmän muodostumista, Hetemaj kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

Maahanmuuttajien tulisi Hetemajn mukaan olla kielen opettelussa oma-aloitteisia, sillä kieltä voi opiskella myös virallisten koulutusten ulkopuolella.

Hetemajn mukaan myös korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pääsy työmarkkinoille on usein haasteellista. Hänen mukaansa heidän kannattaa ottaa mahdollisimman nopeasti vastaan niin sanottuja matalamman osaamisen töitä, jos heidän koulutustaan vastaavia töitä ei ole tarjolla.

-Uskon vahvasti siihen, että mikä tahansa työ auttaa eteenpäin, vie lähemmäs unelma-ammattia ja kertoo halusta tehdä työtä, Hetemaj kirjoittaa.


_________________________________________

Fatbardhe Hetemaj: Kaikki työ on arvokasta (blogi)

Ulkomaalainen tausta herättää usein epäluuloja ja aiheuttaa syrjintää, ja siksi monen Suomeen muualta muuttaneen tie työelämään on kuin esterata. Tiedän varsin hyvin, että vaikka olisi koulutusta ja ammattitaitoa tietyltä alalta, ei välttämättä saa työtä. Tämä on erittäin turhauttavaa. Toisaalta myös maahanmuuttajilla on sopeutumista hidastavia ennakkoluuloja.

Maahanmuuttajat ovat toki useilla aloilla muodostuneet tärkeäksi osaksi työvoimaa, esimerkiksi terveydenhoito-, kuljetus- ja puhdistusaloilla. Silti minua huolestuttaa Helsingissä maahanmuuttajien selkeästi korkeampi työttömyys ja lisääntynyt syrjäytymisriski: maahanmuuttajien työttömyys lähentelee Helsingissä 30 prosenttia, ja maahanmuuttajanuorilla on vaikeuksia sijoittua työelämään. Myös korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pääsy työmarkkinoille on osoittautunut haasteelliseksi.

Maahanmuuttajien työttömyys on useammin kausi- kuin pitkäaikaistyöttömyyttä. Työttömyyteen vaikuttavat kieliongelmat, sosiaalisten tukiverkkojen puuttuminen ja eri maissa suoritettujen tutkintojen vertailukelvottomuus.

Työllistyminen vaatii sisua

Työnsaanti ei todellakaan ole helppoa, mutta tähän väliin on pakko siteerata vanhaa sananlaskua: ”Työtä rakastava etsii itselleen tekemistä, kun taas laiskuutta ihannoiva puolustelee omaa toimettomuuttaan.” Kotoutuminen edellyttää, että ulkomaalaiset itse osallistuvat aktiivisesti oman elämänsä järjestämiseen. Suomessa on kehittynyt yhteiskunta, jossa tarjotaan ihmiselle kaikkea hyvää ja mukavaa. Mielestäni silloin on vaarana, että ihmisten oma aktiivisuus kärsii ja odotetaan vain valmiita ratkaisuja muilta.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että korkeakoulutetunkin maahanmuuttajan kannattaa ottaa mahdollisimman nopeasti vastaan työtä kuin työtä. Uskon vahvasti siihen, että mikä tahansa työ auttaa eteenpäin, vie lähemmäs unelma-ammattia ja kertoo halusta tehdä työtä. Esimerkiksi juristiäitini ei pystynyt työllistymään omalla alallaan, mutta hän on tehnyt matalamman osaamisen töitä – ja siinä samalla kartuttanut suomen kielen osaamistaan, saanut uusia ystäviä ja verkottunut. Kannattaa muistaa, että vaikka menisi hetkeksi koulutustaan vastaamattomiin töihin, niin mikään ei estä oman alan työpaikan hakemista jatkossa.

Arvostan sitä, että Helsingin kaupunki on kehittänyt yhteistä toimenpidelistaa, jolla saadaan lisää muunkielisiä työntekijöitä kaikkiin virastoihin ja kaikille tasoille. Se, että maahanmuuttajille aukeaa enemmän mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen työelämään, on oikeasti meidän kaikkien etu – sekä kilpailukyvyn että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Suomi tarvitsee lisää veronmaksajia ja työvoimapulan paikkaajia.