HS: R-sanasta tuli tabu

Helsingin Sanomat, välihuomio/Anna Karismo: R-sanasta tuli tabu 16.3.2010
Helsingin Sanomat: Puoluejohtajat rohkaisevat kriittiseen keskusteluun

Oliko kansanedustaja Veltto Virtasen esiintyminen perussuomalaisten risteilyllä runsas viikko sitten rasistista vai ei?

Aihetta on käsitelty vilkkaasti eri puolilla. Kaikkien mielestä se, että maahanmuuttovastaisen puolueen aikuisten illanvietossa lauletaan lastenlaulua hottentoteista, ei välttämättä ole rasistista. Se, että Virtanen tiedusteli esiintymislavan piuhat yhdistelleen ihonväriä, oli kyllä jonkinlaista etnisyyteen kohdistuvaa erottelua, mutta ei ehkä silti rasismia.

Tähän on tultu. Ihmiset eivät tunnista rasismia rasismiksi, julkisuudessa r-sanaa ei uskalla lausua ääneen. Maahanmuutosta ei oikeastaan voi enää keskustella järjellisesti. Pitäisi keksiä kiertoilmauksia, kaunistella ja piilotella.

Maanantaina monikulttuurisuuskysymysten asiantuntija kirjoitti HS:n mielipideosastossa, että hän on joutunut muuttamaan perheensä kaikki puhelinnumerot salaisiksi eikä hän osallistu alansa keskusteluun omalla nimellään. Monikulttuurisuuden vastustajat ovat uhkailleet ja herjanneet hänet hiljaiseksi. Hän pelkää.

"Hiljaiseksi herjattu" -nimimerkki on vain yksi monista. Jos pitää vähemmistöjen puolta julkisuudessa millään tasolla tai vaikkapa edes kutsuu rasismia rasismiksi, alkaa hurja tykitys. Internet ja sähköposti täyttyvät vihakirjoituksista, uhkailuja satelee.

Kuka tälle asialle tekisi jotain? Missä ovat esimerkiksi ryhdikkäät poliitikot? En ole nähnyt ministerien asettuvan tukemaan kollegaansa Astrid Thorsia (r) ja tuomitsevan tähän kohdistuvaa vihakampanjaa.

"Hiljaiseksi herjatun" tapausta poliisi ei pitänyt yhteiskunnallisesti tarpeeksi tärkeänä ottaakseen sitä tutkittavaksi. Voisiko poliisia velvoittaa muuttamaan arvomaailmaansa?

HS:ssä maanantaina julkaistusta gallupista näimme syyn siihen, miksi poliitikoilla ja päättäjillä on pupu pöksyissä. Suomalaisten maahanmuuttovastaisuus kasvaa ripeää tahtia.

Asiallista keskustelua ja poliittista särmää lienee siis turha odottaa. Monikulttuurisuudesta ja rasismista tulee yhä suurempia tabuja.

Anna Karismo

Kirjoittaja on HS:n uutistoimituksen uutispäällikkö.

_______________________________________

Helsingin Sanomat: Puoluejohtajat rohkaisevat kriittiseen keskusteluun

Puoluejohtajien mukaan suomalaisten asennoituminen maahanmuuttajiin on kiristynyt, koska laman vuoksi huoli omasta työpaikasta on kasvanut. Puoluejohtajat toivovat avointa ja kriittistä keskustelua maahanmuutosta.

Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisista ei haluaisi Suomeen lisää maahanmuuttajia.

Kyselyssä ei eritelty, mistä maahanmuuttajaryhmistä on kyse.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini uskoo, että asenteet eivät ole muuttuneet niitä kohtaan, jotka tulevat tänne töihin ja omaksuvat paikallisen kulttuurin ja lait.

Soinin mukaan kielteisiä asenteita ruokkii, että maahanmuuton todellisista kustannuksista ei avoimesti kerrota. Samoin Euroopassa tapahtunut kehitys pilakuvakohuineen sekä minareetti- ja hunturiitoineen vaikuttaa.

Kokoomuksen Jyrki Kataisen mielestä olennaista on, että järjestelmää, kuten perheiden yhdistämistä, ei voi käyttää väärin.

"Suomalaiset eivät ole rasisteja. Suomeen saa tulla tekemään töitä, ja apua annetaan sitä tarvitseville. Nyt monien oikeudenmukaisuuden tajua on kuitenkin loukattu, ja se pitää hyväksyä", kokoomuksen puheenjohtaja Katainen sanoi Brysselissä.

"Pitää tehdä kiristäviä toimenpiteitä, jotta väärinkäytökset voidaan karsia."

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas sanoo myös, että jyrkkien asenteiden taustalla on paitsi työllisyystilanne myös Suomen muita EU-maita avokätisemmät etuudet.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mielestä iso ongelma työelämässä on, että ulkomaisia työntekijöitä käytetään hyväksi esimerkiksi maksamalla pienempiä palkkoja, jolloin suomalaiset työntekijät kärsivät.

Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi muistuttaa kuinka moni ala, kuten linja-autoliikenne, on jo maahanmuuttajatyövoiman varassa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen mielestä syytä jyrkkiin asenteisiin on myös epäonnistuneessa maahanmuuttopolitiikassa. "Maahanmuuttajien integrointi ja erityisesti kielten opetus ei ole onnistunut."

Suuren yleisön keskuudessa epätietoisuus ja suoranaiset harhaluulot ovat lisääntyneet.

"Ihmiset eivät itse tiedä, mistä ovat jotakin mieltä, koska käsitteet ovat sekaisin; he kokevat puhuvansa pakolaisista mutta puhuvatkin perheiden yhdistämisestä tai työperäisestä maahanmuutosta", sanoi Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin.

"On tärkeää, että maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun osallistuisivat myös maahanmuuttajat itse", korosti Sdp:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola.

Työryhmä: Olli Pohjanpalo HS, Annamari Sipilä HS, Elisa Tarkiainen HS