Nasima Razmyar: Uusia polkuja koulutukseen maahanmuuttajanuorille

Nasima Razmyar: Uusia polkuja koulutukseen maahanmuuttajanuorille (blogi) 2.9.2012

Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan ensi vuoden alussa ja täytyy sanoa, ettei hetkeäkään liian aikaisin. Jokainen nuori tarvitsee paikan yhteiskunnassa, olipa se sitten mielekästä opiskelua tai kunnollista työtä. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat maahanmuuttajanuoret. Tutkimusten mukaan arviolta joka neljäs syrjäytynyt nuori on maahanmuuttajataustainen. Nyt tarvitaan päämäärätietoista työtä kotouttamispalveluiden parantamiseksi sekä työnantajilta avarakatseisuutta maahanmuuttajanuoren palkkaamiseen.

Monesti nuoren maahanmuuttajan kompastuskiveksi koituu suomalainen koulutusjärjestelmä ja kielitaito. Suomalaisen peruskoulun ja lähtömaan koulun erot opetuksessa ja muussa toiminnassa voivat olla valtavat. Maahanmuuttajanuori tarvitsee erityistä tukea vielä siirryttyään valmistavasta opetuksesta perusopetuksen piiriin. Yhtenä tehokkaana keinona voisi olla maahanmuuttajataustaisten koulunkäyntiavustajien määrän lisääminen. Yksilöllinen tuki ja ohjaus saattaisivat parantaa maahanmuuttajanuoren sopeutumista peruskouluun.

Monille nuorille vanhempien tuki ja neuvot koulunkäynnissä sekä jatko-opintoihin hakeutumisessa ovat tärkeitä. Valitettavan usein kuitenkin maahanmuuttajanuorten vanhempien kontaktit koulun kanssa jäävät vähäisiksi, minkä vuoksi vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsiaan jatko-opintoja pohdittaessa. Lukio tai ammatilliset opinnot saattavat jäädä siis tiedon ja tuen puutteen vuoksi. Toisen asteen koulutukseen liittyviä mahdollisuuksia ei tunneta.

Helsingissä on peruskouluja, joiden oppilaista jo lähes puolet on maahanmuuttajataustaisia. Nämä koulut tarvitsevat erityistä tukea, jotta kaikki oppilaat saavat sen tiedollisen annin, jota tulevaisuudessa tarvitsevat. Siksi onkin hyvä että opetusministeriössä uudistetaan perusopetuksen valtionosuuksia siten, että määrärahoissa huomioitaisiin entistä paremmin koulun toimintaympäristö. Monikulttuurisessa luokassa opettaminen on haastavaa ja siksi lisäresursointi on monesti tarpeen.

Helsingin kaupunki on monella tavalla maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä avainasemassa. Asuuhan pääkaupunkiseudulla Suomen monikulttuurisin väestö ja monissa kouluissa on jo vuosien kokemus maahanmuuttajataustaisista oppilaista ja monikulttuurisessa ympäristössä opettamisesta. Vielä on kuitenkin tehtävää, kuten tutkimukset nuorten syrjäytymisestä osoittavat. Tavoitteenamme tulisi olla toimivan kotoutumisen polkujen rakentaminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Suomalainen yhteiskunta ja työelämä saavat maahanmuuttajanuorista todellisen voimavaran, jos osaamme panostaa heihin oikein.