Iltalehti, pääkirjoitus: Turvapaikkakäsittelyn vuotava seula paikattava 8.10.2013
Suomea moititaan joskus aiheellisesti liiasta uskosta lakeihin. Osana tiukkojen aikojen rakenteellisia uudistuksia ja leikkauksia onkin puhuttu "normitalkoista" eli turhien säädösten purkamisesta. Joissakin tapauksissa normien löysentämisessä voikin olla ideaa.
Toinen juridiikkaan liittyvä ilmiö on liiallista sääntelyä vaarallisempi. Viranomaispäätöksin tai -käytännöin luistellaan säädöksistä ja venytetään lain perimmäistä tarkoitusta joko taloudellisista tai muista käytännön syistä. Monissa kunnissa esimerkiksi alibudjetoidaan tietoisesti sosiaalimenoja menojen minimoimiseksi.
Yksi esimerkki siitä, että käytännön annetaan vaikuttaa lain tulkintaan, löytyy turvapaikanhakijoiden käsittelystä. Yle uutisoi sunnuntaina, että jopa 700 maasta poistumaan määrättyä ulkomaalaista voi saada pysyvän oleskeluluvan Suomessa sen takia, ettei heitä ole saatu palautettua kotimaihinsa. Syy palautuksen epäonnistumiseen löytyy joko vastaanottavan maan tai palautettavan vastahakoisuudesta.
Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että jos ihminen ei suostu vapaaehtoiseen palautukseen eikä vastaanottava maa pakkopalautukseen, hänelle tulee myöntää tilapäinen oleskelulupa Suomessa. Muut Euroopan maat myöntävät tällaisissa tapauksissa vain lyhyen, tilapäisen oleskeluluvan. On helppo arvata, mihin tällainen järjestely johtaa. Käännytetyt turvapaikanhakijat kieltäytyvät lähtemästä maasta, koska sitkeä vastaanhangoittelu palkitaan ehkä pitkäaikaisella ja jopa pysyvällä oleskeluluvalla.
Ilmeisesti vasta uutiskohun herättämänä asiaan reagoinut sisäministeri Päivi Räsänen (kd) on oikeassa siinä, että moinen käytäntö muodostaa sellaisen "vetovoimatekijän", joka johtaa Suomessa kestämättömään tilanteeseen. Eihän voi olla niin, että passinsa hukkaamalla ja kieltäytymällä lähtemästä maasta saa pitkäaikaisen oleskeluluvan.
Toinen vetovoimatekijä on Suomen muihin maihin verrattuna runsaskätinen taloudellinen tuki. Vuonna 2009 sisäasiainministeriössä tehdyn selvityksen mukaan Suomi myönsi selvästi parhaat tuet turvapaikanhakijoille muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna. Suomen niin sanottu asumisperusteinen sosiaaliturva takaa jokaiselle maassa laillisesti oleskelevalle saman sosiaaliturvan ja tuet kuin kantaväestölle. Tällainen järjestelmä on Euroopan unionissakin poikkeuksellinen. Viime eduskuntavaalien edellä etuuksia luvattiin vähentää.
Korostettakoon siis vielä kerran, että turvapaikan Suomesta saaneet ovat tervetulleita asumaan maahamme ainakin siksi aikaa kuin olosuhteet lähtömaassa ovat heille mahdottomat. Niille turvapaikanhakijoille, jotka eivät kriteereitä täytä ja on siksi määrätty poistumaan maasta, ei pidä luoda takaporttia, joka käytännössä mitätöi ulkomaalaisviranomaisten turvapaikkakäsittelyn.