sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Länsi-Suomi: Euron kriisi nostaa edelleen ääriliikkeitä

Länsi-Suomi, kolumni: Euron kriisi nostaa edelleen ääriliikkeitä 6.10.2013
Ilkka, kolumni: Törttöily loppuu, jos salonki kutsuu

Yleinen historiallinen hokema ja tietyin osin tosiasia oli, että talouden lama nosti Adolf Hitlerin ja kansallissosialistit valtaan 1930-luvun Saksassa. Sitä seurasi ajanjakso, joka kaikessa hirvittävyydessään hakee vertaistaan ihmiskunnan historiassa, vaikka paljon pahaa on tapahtunut sitä ennen ja sen jälkeen.

Mutta aina on niitä, jotka nostavat kätensä natsitervehdykseen joko tarkoituksella tai piloillaan.

Meillä Suomessa asiasta on viimeksi noussut kohu, kun kansanedustaja James Hirvisaari (ps) kuvasi eduskunnassa käyneen vieraansa tekemässä kolmannessa valtakunnassa tunnetuksi tullutta tervehdystä.

Hirvisaaren vieras teki tervehdyksen vapaaehtoisesti.
Hän tuskin tietää sellaista historiallista tosiseikkaa, että Saksassa kyseinen tervehdys oli pakollinen. Sen tekemättä jättäminen tiesi vaikeuksia, pahimmassa tapauksessa keskitysleiriä.

Jos tämän päivän Saksan parlamentissa olisi tehnyt vastaavaa kuin mitä Suomessa nyt tapahtui, olisi se syytteen alainen asia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini toimi ainoalla mahdollisella tavalla ja päätti erottaa Hirvisaaren puolueesta.

Joku voisi sanoa, että kauan tätä häirikköä on puolueessa siedettykin. Mutta toisaalta, Timo Soini on joutunut ja joutuu edelleen taiteilemaan eduskuntaryhmän sisällä olevien erilaisten ryhmittymien välillä.

Osa sympatiseeraa Hirvisaarta ja Jussi Halla-ahoa ja heidän ajatuksiaan ja kirjoituksiaan.

On hyvä tehdä tiettäväksi, että suurin osa perussuomalaisten kansanedustajista tekee aivan samalla tavalla työtä omien tavoitteidensa toteuttamiseksi kuin muidenkin puolueiden kansanedustajat. Heidän työhönsä eivät Hirvisaaren tai Halla-ahon kaltaiset ajattelijat sovi.

On väärin yleistää ja syyttää kaikkien olevan maahanmuuttovastaisia tai rasisteja tai natsimyönteisiä.

Mutta politiikassa käy helposti niin, että yksi edustaa kokonaisuutta. Ja kun kyse on Hirvisaaren tapaisesta henkilöstä ja hänen tavastaan toimia, saa se tavattoman paljon median huomiota.

Toista maailmansotaa edeltävät tapahtumat ovat kovin kaukaisia tämän päivän ihmiselle. Se on ymmärrettävää tässä jo muutenkin kaoottisessa maailmassa.

Tuntuu kuitenkin kovin pelottavalta, että esimerkiksi Kreikan, Itävallan ja Ranskan poliittisella kartalla on aivan selviä kolmannen valtakunnan poliittisesta kulttuurista elementtejä ammentavia ryhmiä, joilla on korkea kannatus.

Kasvupohjaa näille ilmiöille ovat luoneet eteläisen Euroopan maiden tukipaketit ja eri syistä tapahtuva maahanmuutto.

Uusien poliittisten liikkeiden on helppo syyttää niin sanottuja vanhoja puolueita kaikesta tapahtuneesta. Vielä helpompi ihmisten on uskoa näitä syytöksiä, vaikka se tuntuukin välillä älylliseltä itsepetokselta.

Kun oma talouden tila on heikko, pitää hakea syyllisiä. Saksassa tähän kelpasivat juutalainen yhteisö ja kansainvälinen kapitalismi sekä jo vuosisatoja vanha antisemitistinen perinne.

Nyt samaa syyllisyyden taakkaa saavat kantaa muut kansanryhmät tai eri ihonväriä olevat ihmiset.

Pitää varoa syyttämästä perussuomalaisia samoista asioista kuin mitä juuri Kreikan, Itävallan tai Ranskan itsenäisyyspuolueet tai kansalliset rintamat ovat mainostaneet.

Lähempää löytyy sellaisia ryhmittymiä kuin Norjan edistyspuolue, Ruotsidemokraatit ja Tanskan kansanpuolue.

Avoin rasismi tai sen hienovarainen piilottelu erilaisiin kiertoilmauksiin ovat olleet vaalikamppailujen arkipäivää Suomen naapurimaissa.

Vaatimus verotuksen kohtuullistamisesta on voinut olla vaaliteemana, mutta kun siihen on ympätty mukaan vaatimus maahanmuuton vähentämisestä, on kannatus pompannut aivan uusiin prosenttilukemiin.

On ymmärrettävää, että tuollainen temppu on helppo monistaa nykyisessä Euroopassa.

Siinä kohtaa kuitenkin kylmää, kun puolueen tunnuslause kuuluu: Veri ja kunnia. Näin
asiaansa on mainostanut Kreikan kultainen aamunkoitto -puolue.

Kolmannen valtakunnan soihtukulkueet ja kirjaroviot alkavat olla aika lähellä. Niitä ei kukaan järkevä ihminen ihan tosissaan kannata ja halua nähdä tai kokea kuin korkeintaan dokumenteissa tai fiktiivisissä elokuvissa.

Vallankumous syö omat lapsensa sanottiin joskus, kolmas valtakunta yritti tehdä saman koko maailmalle.

Pasi Katajamäki

Kirjoittaja on Marva Median vastaava päätoimittaja.

_________________________________

Ilkka, kolumni: Törttöily loppuu, jos salonki kutsuu

Vanhassa Aapisessa on loru: ”Neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan”. Rasismi- ja fasismisyytteissä ryvettyneen kansanedustaja James Hirvisaaren tukijat sovelsivat ajatusta perjantaina: heidän mukaansa ”ystävät” pesivät kasvojaan puhtaaksi Jameksen verellä. Jäljelle jää vain verenpunainen naama.

Perussuomalaisten puoluehallituksen työvaliokunta päätti torstaina erottaa Hirvisaaren puolueesta. Päätöksen sinetöi Hirvisaaren vieraan natsitervehdys eduskunnassa.

Hirvisaari itse kirjoitti erottamisen osoittavan koko maailmalle, että perussuomalaiset ei ole äärioikeistolainen rasistipuolue.

Noinkohan olisi? Ei enää yhtään rasistia? Tuota ei usko erkkikään – joka on muuten James Hirvisaaren alkuperäinen etunimi.

Perussuomalaisissa on kaksi leiriä. Aidosti pienen ihmisen ja maaseudun asialla olevat SMP:n jälkeläiset ja sitten H-linjalaiset, joiden lausumat poikkeavat kovasti maakuntien SMP-joukosta ja valtavirran politiikasta. He olivat se aito vaihtoehto politiikkaan kyllästyneille. Ei mitään tavallisia jonneja, vaan tyyppejä, jotka uskaltavat Hirvisaaren tavoin sanoa ääneen ”Kikkarapäille kuonoon”.

H-linjalaiset Hirvisaari, Hakkarainen ja Halla-aho ovat esittäneet avoimen rasistisia kannanottoja, joita he kutsuvat maahanmuuttokritiikiksi.

H-linjaan sopii myös Helena Eronen, jonka vitsi hihamerkeistä ulkomaisille tulkittiin yleisesti natsimieliseksi kannanotoksi. Eronen toimi Hirvisaaren avustajana.

Kun Timo Soini sanoo mitan tulleen täyteen, hän näyttää mahdollisille hallituskumppaneille rivien olevan suorat ja huonosti käyttäytyvien kakaroiden olevan kurissa ja nuhteessa. Ollaan seinäjokelaispoliitikko Erkki Valtamäen sanoin salonkikelpoisia.

”Tilaa pitäisi olla kaikenlaisille kulkijoille”, sanoo Valtamäki Ilkassa (4.10.). Jos H-linjalaisista tulee kilttejä keskitien kulkijoita, menettävät perussuomalaiset suosiotaan, koska H-linjalle on nähtävästi selkeää tilausta äänestäjissä. Toisaalta hallitussalongin ovet eivät avaudu käsi ojossa tehtyihin heil Hitler -tervehdyksiin, olipa törttöilijä kansanedustaja itse tai hänen vieraansa.

Natsitervehdyksestä on pitkä matka siihen, että haluaisi kaasuttaa jonkun hengiltä. Nyt se on huonoa käytöstä, huomiohakuisuutta ja osittain lain harmaalla alueella, kuten ikkunaan kiinnitetyt hakaristiliput. Niillä ei kannata flirttailla.

Saksassa natsitervehdys on rikos. Kesällä Dachaun keskitysleirin opas, Kevin Houstonista, piti käyttäytymissulkeiset ryhmälle ennen kuin astuimme sisään siitä portista, johon on taottu Arbeit macht frei.

– Tämä on muistopaikka. Te ette poseeraa valokuvia varten vankien kidutusvälineiden vieressä. Ette tee peace-merkkiä astuessanne kaasukammioon ja mitä ainakaan ette tee, ette tee natsitervehdystä. Täällä on kuollut yli 40 000 ihmistä. Käyttäytykää sen mukaisesti.

Dachaun keskitysleiri oli käytössä koko ajan 1933–1945 eli lopulta hyvin vähän aikaa sitten. Käyn keskitysleireillä, koska yritän ymmärtää, miksi niin tapahtui.

Voisiko niin tapahtua uudelleen? Kyllä voisi, ääriliikkeet kytevät oikeissa olosuhteissa. Asiantuntijoiden mukaan ääriliikkeiden uhka on myös Suomessa todellinen. Kultainen aamunkoitto -natsipuolue Kreikassa nousee kurjistuneista oloista ja rahattomuudesta. Samanlaisista olosuhteista, mistä natsiliikekin.

SATU TAKALA

Kirjoittaja on Ilkan päätoimittaja.