sunnuntai 3. lokakuuta 2010

HS: Tutkija tyrmää Maahanmuuttoviraston epäilyt ihmiskaupasta

HS: Tutkija tyrmää Maahanmuuttoviraston epäilyt ihmiskaupasta 3.10.2010

Maahanmuuttovirasto Migrin epäilyt somalialaisten ihmiskaupasta perustuivat heppoisiin väitteisiin, sanoo suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta väitellyt tutkija Outi Lepola.

Maahanmuuttovirasto kertoi sisäministeriölle keväällä, että kasvattilapsijärjestelmää voidaan käyttää jopa ihmiskaupan välineenä.

Epäilyt perustuivat osittain sukupuolivääristymään, jonka virasto havaitsi somalialaisten tekemissä kasvattilapsihakemuksissa.

Kolmen kuukauden aikana hakemuksiin oli merkitty huomattavasti enemmän tyttöjä kuin poikia. Epäilyt tulivat julki, kun HS kertoi elokuussa sisäministeriön asiaa koskevasta muistiosta.

Maahanmuuttovirasto joutui tekemään selvityksen vähemmistövaltuutetulle. Siinä virasto käytti toisia lukuja. Se ilmoitti, että sukupuolivääristymä katoaa, kun koko vuoden hakemukset otetaan huomioon. Kasvattilapsina haettuja poikia on lopulta enemmän kuin tyttöjä.

Lepolan mielestä vaikuttaa siltä, että ihmiskaupassa tehtiin kärpäsestä härkänen.

"Luvuissa ei ollutkaan vääristymää, ja tänne tulevia somalialaisia on lopulta hyvin vähän", hän perustelee.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo, että epäilyt ihmiskaupasta ovat syntyneet myös Addis Abeban lähetystössä, jossa Suomeen pyrkiviä somalialaisia haastatellaan.

"Haastatteluissa paljastuu ristiriitaisuuksia, jolloin on syytä epäillä, että henkilö ei ole oikea kasvattilapsi."

Vuorio kieltää, että kasvattilapsilukuja olisi käytetty väärin perustelemaan ihmiskauppaa.

Oikeustieteilijä Venla Rothin mukaan somalialaisia koskevat epäilyt kertovat siitä, että ihmiskauppa on erittäin vaikeasti tunnistettava ilmiö. Rothin mukaan termi ihmiskauppa johtaa helposti harhaan, koska se herättää mielikuvan "absoluuttisesta orjuudesta". Ihmiskauppa ei ole vain törkeää vapauden riistoa tai väkivaltaista pakottamista.

"Kyse on hyväksikäytön ja alistamisen prosessista."

Esimerkiksi prostituoidusta voi tulla ihmiskaupan uhri, jos hänen liikkumisvapauttaan rajoitetaan tai jos hänet saatetaan velkasuhteeseen.