Savon Sanomat, pääkirjoitus: Eurooppa tuomitsee itsensä näivettymään 14.10.2010
Kysymys eläkeikärajan muuttamisesta ja työurien pidentämisestä on Suomessa samanlainen tabu kuin Nato-jäsenyys. Ei meidän elinaikanamme! Näin kuuluu erityisesti poliittisen opposition kuin ammattiyhdistysliikkeenkin suunnalta. Jos hallitus olisi päättänyt lähteä tarkistamaan eläkeikärajaa edellisen pääministerin Matti Vanhasen ajattelemalla tavalla, seurauksena olisi ollut samanlainen lakkoaalto kuin tänään Ranskassa tai äskettäin Espanjassa.
Viisaampi väistyy! Eläkekiistat eivät ole ainoita, joissa tämä ikivanha periaate käy edelleen yleissäännöstä.
Kukaan ei kiellä sitä, etteivätkö eläkeläiset olisi ansainneet eläkkeitään. Kysymys kuuluu vain, kuka eläkkeet maksaa, kun väestö ikääntyy ja syntyvyys on vajonnut pohjalukemiin. Ensimmäistä kertaa vuosituhantisen historiansa aikana "vanhaksi mantereeksi" sanottu Eurooppa joutuu tuskailemaan, miten se kykenee hoitamaan vanhuksensa. Tähän saakka ongelman ovat hoitaneet sodat, kulkutaudit, nälänhädät ja muut vitsaukset, joita kova työ, köyhyys ja sairaudet ovat aiheuttaneet.
Suomessakin keskimääräinen elinikä on ylittänyt naisilla jo vuosia sitten 80 vuoden rajan, ja nyt tuon samaisen rajan ovat tavoittamassa myös miehet. Kun työeläkettä ansainnut nainen jää eläkkeelle 65 vuoden iässä, hän saa nauttia eläkkeestään keskimäärin kaksikymmentä vuotta. Jos hänellä on takanaan neljän vuosikymmenen työputki, niin vapaavuosiakin kertyy vielä puolet siitä. Ihmisiä pitää kohdella ihmisinä, mutta mihinkään ei päästä siitä, että eläkkeissä on kyse myös piinkovasta matematiikasta.
Eläkeläisten kapinan lisäksi läntistä Eurooppaa ravistelee näinä aikoina myös toinen hyvin merkittävä ilmiö: maahanmuuttoon torjuvasti suhtautuvan poliittisen liikehdinnän kasvu. Suomessa vanhat suurpuolueet ja vihreät kantavat huolta perussuomalaisten kasvavasta voimantunnosta, mutta meidän julkinen keskustelumme on pientä verrattuna esimerkiksi Saksaan. Siellä vierasvastaisten äänenpainojen lisääntyminen repii niin johtavan hallitus- kuin oppositiopuolueenkin rivejä.
Eläkeläiskapina ja muukalaisvastaisuus ovat sovitettavissa huonosti yhteen.
Suurten ikäluokkien ikääntyminen vapauttaa miljoonia työpaikkoja uusille, nuorille käsille ja aivoille. Alhaisen syntyvyyden vuoksi niitä ei kuitenkaan riitä, ja nuoria pursuavista vieraista maista ja kulttuureista niitä ei voi lainata, kun he muka panevat pilalle armaan isänmaan. Sulkiessaan valtion rajat vierasmaalaisilta rasistit tuomitsevat samalla maansa vähittäiseen näivettymiseen, kun väestön luonnollinen uusiutuminen on pysähtynyt.
Pysyäkseen maailman moraalisena ja taloudellisena johtotähtenä läntisen pitäisi pysyä samassa kasvuvauhdissa USA:n, Kiinan ja muiden nousevien mahtimaiden joukossa. Tuon tavoitteen EU on kyllä itselleen ottanut, mutta sen saavuttaminen kaatuu eläkeläiskapinaan ja kasvavaan muukalaisvastaisuuteen. Tämä on kylmää matematiikkaa. Kummat joustavat ensiksi: eläkeikäiset vai rasistit?