HS mielipide: Lauri Hannikainen: Yksilöt tekevät rikoksia

Helsingin Sanomat, mielipide: Lauri Hannikainen: Yksilöt tekevät rikoksia 5.2.2011

Emeritusprofessori Erkki Havansi kaipasi (HS Mielipide 22.1.) tietoa rikoksentekijöiden etnisestä taustasta useammin muun muassa syyttömän etnisen ryhmän puhdistamiseksi epäilyistä. En pidä Havansin näkemystä hyväksyttävänä, sillä se johtaisi muukalaisvihamielisyyden kasvuun.

Ne rikokset, joista uutisointi eniten kuohuttaa lukijoita, ovat raiskaukset, surmatyöt ja lapsiin kohdistetut väkivallanteot ja seksuaalirikokset. Kahteen ensimmäiseen syyllistyjät ovat yleensä huono-osaisia miehiä - niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin. Lapsiin kohdistettuja väkivaltarikoksia suorittavat lähinnä suomalaismiehet. Vankilapsykologit ovat todenneet, että valtaosa vangeista on henkisissä vaikeuksissa ja päihdekierteessä olevia ihmisiä.

Rikosoikeuden keskeinen periaate on yksilöllinen rikosvastuu: rangaistus kohdistetaan vain syyllisiin yksilöihin. Jos esimerkiksi iranilainen mies tekee rikoksen, siitä vastaa vain hän eikä Suomen iranilainen vähemmistöryhmä.

Eurooppalaisessa laatumediassa on vähennetty rikoksentekijän etnisyyden julkistamista, sillä sen on todennettu lisäävän vihamielisyyttä vähemmistöryhmiä kohtaan. Monilla ihmisillä on taipumus olla mieltämättä vähemmistöihin kuuluvia yksilöinä vaan ryhmänsä jäseninä. Siitä syntyy helposti mielikuva kollektiivisesta syyllisyydestä: "Ne on kaikki samanlaisia."

En tiedä Suomessa yhtään vähemmistöryhmää, jonka jäsenet tekisivät erityisen paljon rikoksia. Valtaosa kaikkiin ryhmiin kuuluvista on tavallisia lainkuuliaisia ihmisiä, jotka haluavat oman kodin, työpaikan ja toimeentulon sekä turvallisuutta. Huono-osaisuus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti.

Suomi on pärjännyt aika hyvin etnisten vähemmistöjensä ja siirtolaisryhmiensä kanssa. Olemme voineet oppia enemmän siirtolaisia vastaanottaneiden maiden virheistä. Mitä vähemmän Suomessa on muukalaisvihamielisyyttä ja syrjintää, sitä paremmat edellytykset maahanmuuttajien integroitumiselle yhteiskuntaan. Hyvin integroituneet ihmiset tekevät harvoin rikoksia.

Hyväksyn sen, että vakaviin rikoksiin syyllisiä etsittäessä voidaan julkistaa epäiltyjen tuntomerkkejä aina ihonväriä myöten. Samoin on ymmärrettävää, että kun ryhmä somalipoikia syyllistyi moniin pahoinpitelyihin lapsellisessa uskossaan, ettei heidän kovisryhmäänsä kukaan uskalla vastustaa, asia tehtiin julkiseksi. Sitä seurasi viranomaisten ja somaliyhteisön neuvotteluja toimenpiteistä poikien saattamiseksi laillisuuden poluille. Siinä onnistuttiin ilmeisen hyvin.

On myös tärkeää, että julkistetaan tilasto- ja tutkimustietoja rikollisuudesta - millaisia rikoksia, millaisia tekijöitä? Se on välttämätöntä, jotta yhteiskunta voi tehostaa rikollisuuden torjuntaa ja rikollisuuden syiden poistamista.


Lauri Hannikainen

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission ECRI:n jäsen Euroopan Neuvostossa