Pakolaisneuvonta: Perheenyhdistämisen kiristämiselle ei ole järkeviä perusteita

Pakolaisneuvonta: Perheenyhdistämisen kiristämiselle ei ole järkeviä perusteita 9.2.2011

YLE Uutiset 20:30: Perheenyhdistämisen ehtoja halutaan tiukentaa

Perheenyhdistämisen ehtojen kiristämisen ei toisi Pakolaisneuvonnan mielestä Suomelle mitään etua tai taloudellisia säästöjä vaan ainoastaan kasvattaisi ongelmia pidemmällä tähtäimellä. Pakolaisten perheenyhdistämistä on jo nykyisen hallituksen toimesta vaikeutettu niin paljon, että tilanne on jo käytännössä este hyvälle kotoutumiselle.

Hallintovaliokunta julkaisee tänään kannanottonsa sisäministeriön selvitykseen perheenyhdistämissäännöksistä Suomessa. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan valiokunnassa on haluja kiristää perheenyhdistämisen ehtoja edelleen.

Taustalla on pakolaisvastainen poliittinen ilmapiiri, jossa puolueet haluavat erityisesti vaalien alla tuoda esiin haluaan kiristää pakolaisten maahantulon ehtoja. Säännökset vaihtelevat eri maissa, mutta mikään taho ei ole selkeästi osoittanut, että Suomen säännökset olisivat erityisen liberaaleja tai niin kutsuttu vetovoimatekijä.

Perheenyhdistämisen ehtoja on nykyisen hallituksen aikana jo tiukennettu siinä määrin, että hakijoiden tosiasiallinen oikeus saada omaisiaan Suomeen on vaarantunut. Vastaisuudessa vain ulkomailla olevat perheenjäsenet itse voivat käynnistää hakuprosessin Suomessa olevan perheenkokoajan sijaan. Tilanne on erittäin vaikea esimerkiksi silloin, kun huoltaja on Suomessa ja hakemuksen tekijäksi jää lähtömaassa oleva pieni lapsi.

Perheenyhdistämisoikeuden toteutumista vaikeuttaa myös se, että tulevan lakimuutoksen myötä matkakuluja Suomeen ei enää korvata. Tämä voi käytännössä estää perheen yhdistämisen niiltä hakijoita, jotka eivät ole pystyneet hankkimaan hyväpalkkaista työtä.

Lain mukaan perhesidehakemus tulisi ratkaista yhdeksän kuukauden kuluessa, mutta käsittely kestää tällä hetkellä useimmiten monta vuotta. Käsittelyajat ovat jo niin pitkät, että esimerkiksi Somaliassa ja Etiopiassa odottavat perheenjäsenet ovat jatkuvasti vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi odottamisaikana. Matkat Suomen suurlähetystöön puhutteluihin ovat pitkiä ja vaarallisia. Ääritapauksissa omainen on kuollut hakemuksen käsittelyn aikana.

Kotoutuminen Suomeen vaikeutuu, kun pakolaisella on jatkuva huoli omaisistaan. Perhe-elämä on sekä ihmisen perustarve että mm. ihmisoikeussopimusten suojaama oikeus.

Perheenyhdistämisen rajoituksia perustellaan usein taloudellisilla syillä. Pakolaisneuvonnan mielestä perheenyhdistämisen vaikeuttaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, jolla puolueet pyrkivät kalastelemaan kansansuosiota. Euroopassa on näyttää olevan käynnissä kilpailu siitä, mikä maa kohtelee turvapaikanhakijoitaan huonoimmin. Suomessakin vaaditaan äänekkäästi osallistumista tähän. Perheenyhdistämisen kiristämistoimet eivät kuitenkaan tuo säästöjä valtiontalouteen, ainoastaan pitkällä aikavälillä kasautuvia ongelmia.

Turvapaikanhakijoita tulee Suomeen joka tapauksessa. Naapurimaissakaan turvapaikkapolitiikan kiristäminen ei ole vähentänyt hakijamääriä sanottavasti. Merkittävällä osalla kriisialueilta tulevista hakijoista on vahvat suojeluperusteet ja he saavat oleskeluluvan Suomeen. Heidän perhe-elämänsä mahdollistaminen ja lupien myöntäminen kohtuullisessa ajassa tehostaisi kotoutumista ja vähentäisi kuluja pitkällä tähtäimellä paremmin kuin lyhytnäköinen kiristämispolitiikka.

_______________________________________

YLE: Perheenyhdistämisen ehtoja halutaan tiukentaa

Studiotoimittaja
Eduskunnan hallintovaliokunta haluaa kiristää säännöksiä, jotka koskevat perheenyhdistämistä. Valiokunta vaatisi vastedes perheenkokoajalta esimerkiksi riittävää toimeentuloa. Valiokunnan mielestä nykysäädökset ovat liian houkuttelevia maahanmuuttajille. Asiantuntijat ovat eri mieltä.

Toimittaja
Tällä hetkellä perheenyhdistämispäätöstä odottaa 9 000 hakemusta, joista suurin osa koskee somalitaustaisia perheitä. Usein päätös kestää vuosia.

Abdirashid Awad Dirie, puheenjohtaja Suomen somaliliitto ry
Tiedetään Somaliassa on varsinkin, että siellä on sota. Eli kun joku on jättänyt perheenjäsenen taakse ja hän on täällä odottanut pitkään, ehkä kaksi kolme vuotta varmaan. Kyllä se on, näyttää, on tosi vaikea heille.

Toimittaja
Eduskunnan hallintovaliokunta tilasi keväällä sisäministeriötä selvityksen Suomen perheenyhdistämissäädöksistä. Selvityksen mukaan perheenyhdistämispolitiikka ei ole Suomessa sen houkuttelevampaa kuin muuallakaan Euroopassa. Silti valiokunnan enemmistö ilmoitti tänään, että säädöksiä on kiristettävä jatkossa.

Antti Rantakangas, puheenjohtaja, hallintovaliokunta, Kesk.
Siellä on asumisedellytystä, toimeentuloedellytystä, dna-kustannusten maksamista ja kotouttamistoimenpiteitä.

Toimittaja
Valiokunnan mielestä 9 000 perheenyhdistämishakemusta osoittaa, että Suomen politiikka on maahanmuuttajille houkuttelevaa. Pakolaisneuvonnasta huomautetaan, että jo nykyinen hallitus on kiristänyt perheenyhdistämissäädöksiä. Tutkimustietoa ei ole siitä, vähentääkö politiikan kiristäminen hakemusmääriä.

Sanna Rummakko, tiedottaja, Pakolaisneuvonta ry
Päätöksentekijät tekee tällaisia näperteleviä kiristyksiä siellä ja täällä turvapaikkapolitiikassa tai perheenyhdistämissäännöksissä. Mielestäni niillä on erittäin marginaalinen vaikutus. Me nähdään tämä hyvin naapurimaissa, joissa on tehty näitä kiristyksiä jo aiemmin, ja Ruotsissa ja Norjassa on edelleen moninkertaiset turvapaikanhakijamäärät verrattuna Suomeen.

Toimittaja
Valiokunnan kannanotolla ei ole käytännön merkitystä, sillä maahanmuuttoasiat siirtyvät joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle. Opposition mielestä kyse onkin lähinnä suurten puolueiden vaalipolitikoinnista maahanmuuttokysymyksillä.