ESS/Tapio Kyyhkynen: Vihadirektiivi vastaan sananvapaus

ESS/Tapio Kyyhkynen: Vihadirektiivi vastaan sananvapaus 24.1.2010

Jaakko Koskela, ESS:n entinen varapäätoimittaja puuttui rohkealla ja varsin asiallisella tavalla 14.1. 2010 Vierailija-palstan kirjoituksellaan ilmiöön, jonka tulevaisuuden mittasuhteita voi vain arvioida. Kyseessä oli maahanmuuttoon liittyvä ”pelon ilmapiiri”. Elämme aikaa, jossa paluuta menneisyyteen ei ole.

Yhteiskunta, joka perustuu länsimaiselle demokratialle ja toimii oikeusvaltioperiaatteiden mukaan - ja jonka henkistä ja hengellistä pääomaa ovat sävyttäneet vahvat kristilliseettiset periaatteet - joutuu arvioimaan olemassaolonsa oikeutusta uudessa valossa. Ongelma ei ensikädessä ole vieraan kulttuurin tai muunlaisen toiminnan sulautuminen omaan perinteeseemme, vaan se miten valveutuneita olemme vastaamaan ajan haasteisiin.

Markku Ruotsila, Tampereen yliopiston dosentti, toi esille huolestuneisuutensa Teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa 3. tammikuuta asiasta, joka liittyy EU:n kaavailemaan viharikosdirektiiviin. Kyseessä on EU:n kaavailema laki, joka kriminalisoisi kaiken sellaisen puheen julkisilla paikoilla, jonka tarkoituksena tai seurauksena on uhkaavan tai vihamielisen sekä alentavan ja loukkaavan ympäristön syntyminen. Oleellista kaavaillussa laissa on, että syrjintää ei ole vain tarkoituksellinen häirintä, vaan kuulijan oma subjektiivinen tuntemus loukatuksi tulemisesta riittää syytteen nostamiseen.

Huolestuttavinta on että tällaisen lavean määritelmän sisään mahtuu kaikki uskonnollinen ja poliittinen puhe, joka voidaan aina jonkun mielestä määritellä kuulijan subjektiivista oikeutta loukkaavaksi. On kyse länsimaisesta sananvapaudesta. Sananvapaudesta, johon kuuluvat niin uskonnollisten kuin poliittisten mielipiteiden vapaa ilmaisu. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että kyseinen kaavailtu lakiehdotus ei mene lävitse. Koska jos yksikin EU-maa ei sitä hyväksy, se jää toteutumatta.

Samoilla päivillä esitelmöinyt Tampereen yliopiston historian professori Seikko Eskola valotti muun muassa globaalin uskontovastaisen trendin juuria, jotka ajoittuvat pääosin 1960-luvun radikalismiin. Tämä trendi lähti aikoinaan Yhdysvalloista, missä se koettiin vastavaikuttajana maan vahvoja kristillisiä liikkeitä vastaan. Nyky-Euroopassa Eskola kuitenkin näkee islamin nousun olevan yksi syy eurooppalaisten haluun häivyttää uskontoa yhteiskunnasta. Ruotsilan mukaan vihadirektiivin taustalla on myös aito halu torjua väkivaltakehitys. Kyse on halusta välttää maahanmuuttajien väkivaltaiset reagoinnit vieraan kulttuurin vastaiseen julkiseen puheeseen.

On tärkeää voittaa pelon ilmapiiri. Muuttuvassa ajassa on nähtävä ne mahdollisuudet, jotka avaavat uusia näkymiä. Historia osoittaa kansakuntamme kohdalla - silloin kun elimme vaaran aikoja, että aina oli tie auki ylöspäin. Vaikka eurooppalaisessa liberalismissa on nähtävissä omat hyvätkin puolensa, se on vain eettisfilosofinen aate muiden hyvien aatteiden joukossa. Herää kysymys, pystyykö se kuitenkaan antamaan vastausta vapausihannoinnillaan joka ongelmaan?

Suomessa lisääntyvä uuspakanuus yhdessä nimikristillisyyden kanssa ovat oiva parivaljakko kaikelle sille, mihin eurooppalainen liberalismi antaa hyväksymisensä. Olisiko kuitenkin aika herätä ennen kuin heräämme minareettien huutoon!

TAPIO KYYHKYNEN

Kirjoittaja on Nastolan helluntaiseurakunnan johtava pastori ja sairaalapastori