Keskisuomalainen: Nettirasismi ja viharikokset on saatava kuriin

Keskisuomalainen, pääkirjoitus: Nettirasismi ja viharikokset on saatava kuriin 20.1.2010

Rasistisia rikoksia koskeviin säännöksiin suunnitellaan tiukennuksia. Nykyinen Suomen laki ei tunne nimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos. Nyt oikeusministeriön työryhmä esittää lakiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat ankaramman puuttumisen erityisesti nettirasismiin.

Työryhmän mielestä lakiin pitäisi lisätä uusi rikosnimike törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Sellaiseksi voitaisiin katsoa esimerkiksi yllyttäminen joukkotuhontaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon. Rangaistus olisi enimmillään neljä vuotta vankeutta. Kiihottamisrikos voisi olla myös nettilinkkien avaaminen rasistisille sivuille internetissä.

Työryhmä noteeraisi lakiin myös viharikokset, joissa rangaistusta voisi rasismin ohella koventaa se, että teon vaikuttimena on jonkun elämänkatsomus, sukupuolinen suuntautuneisuus tai vammaisuus.

Ehdotukset ovat tarpeellisia ja tervetulleita. Viharikosten määrä on kasvussa Suomessakin. Yleisin viharikos on pahoinpitely.

Pelkästään Helsingissä rasistiset rikokset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2007. Suomen somaliyhteisö kokee jo nyt enemmän uhkailua, väkivaltaa tai vakavaa häirintää kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa.

Poliisille ilmoitettujen rasististen viharikosten ja -rikosilmoitusten määrän lisääntyminen johtuu pitkälti siitä, että poliisi luokittelee rikokset aiempaa herkemmin rasistisiksi. Rikosten uhrit myös tuovat aiempaa aktiivisemmin ilmi, jos kyse on rasismista. Näin pitääkin olla.

Suojelupoliisin mukaan varsinaisia uusnatsistisia aktivisteja ja natsihenkisiä skinejä on Suomessa vain vähän - ja vähemmän kuin 1990-luvulla. Toiminta on keskittynyt suuriin kaupunkeihin. Osasyynä on, että Suomessa on vähemmän maahanmuuttajia kuin naapurimaissamme. Tärkeää on, että poliittiset puolueet hylkivät jatkossakin määrätietoisesti ääriaineksia.

Viharikosten suitsiminen tietää haastetta myös mediayrityksille. Uusien viestintäteknologioiden synnyttämä "sosiaalinen media" tuottaa jo uutisia ja puheenaiheita omalla painollaan, ja perinteiset viestintäyritykset haluavat ymmärrettävästi olla läsnä siellä, missä ihmiset jo muutenkin ovat. Sosiaalisen median lopputulos on kuitenkin valitettavan usein kaikkea muuta kuin sosiaalista, sillä vihanlietsonta netissä on pelottavan helppoa. Selkeät lainkohdat loisivat pelinsääntöjä.