Helsingin Sanomat: Kaikki syrjintä lopetettava 26.1.2010
Taustaa:
Mediaseuranta: Toimikunta tehostaisi suojaa syrjintää vastaan 21.12.2009
Puoli miljoonaa suomalaista kokenut ikään, terveyteen, uskontoon tai sukupuoleen liittyvää syrjintää.
Jos työvoimaviranomaiset eivät palvele niitä, joita on vaikea työllistää, ovatko vaikeasti työllistettävät yhdenvertaisessa asemassa muiden asiakkaiden kanssa?
Uusi yhdenvertaisuuslaki pyrkii kieltämään kaiken syrjinnän ja ihmisten epäyhdenveroisen kohtelun. Eduskunta alkaa käsitellä esitystä syksyllä. Joulukuussa Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan ohjeisti työvoimaviranomaisia jakamaan asiakkaansa ryhmiin, joita palvellaan eritasoisesti.
Yhdenvertaisuuden toteutumiselle tuo lisäpaineita myös lama. Valtion velan määrä kaksinkertaistuu, ja kuntien talous on ajautunut kriisiin, mikä heijastuu suoraan palveluihin.
Jo nyt korkeimpien veroprosenttien kunnissa on huonommat palvelut kuin matalampien veroprosenttien kunnissa. Onko tämä kansalaisten yhdenvartaista kohtelua?
Oikeusministeriön erityisasiantuntija Timo Makkonen ei suoralta kädeltä osaa sanoa, minkälaisia konkreettisia tapauksia uusi yhdenvertaisuuslaki tulee koskemaan. Lopullisia vastauksia saadaan ehkä vasta oikeudesta, kun yhdenvertaisuuslaki on aikanaan voimassa.
Yhdenvertaisuutta vaativa kansalainen voi kysyä apua pulmiinsa myös uudelta yhdenvertaisuusvaltuutetulta, joka uuden lain mukaan toimii yhteistyössä yhdenvertaisuuslautakunnan kanssa.
Jos oikeus toteaa, että ihmistä on syrjitty, hän saa rahallista hyvitystä. Summalla ei olisi ylärajaa, ja hyvitystä voisi hakea kaikilla laissa kielletyillä syrjintäperusteilla.
EU-kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2008 yhteensä 15 prosenttia suomalaisista oli kokenut vuosittain syrjintää; yleisimmin iän, sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon tai vammaisuuden perusteella.
Määrä on EU:n keskitasoa – vuosittain yli puoli miljoonaa suomalaista kokee syrjintää.
EU:n perusoikeusviraston viime vuonna tekemän kyselyn mukaan 47 prosenttia Suomessa asuvista somaleista oli kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana, ja peräti 74 prosenttia somaleista oli joutunut väkivallan tai uhkailun kohteeksi viimeisen vuoden aikana.
Muualla Euroopassa ei ilmennyt näin paljon väkivaltaa, Timo Makkonen sanoo.
Voimassa olevat lait kieltävät etnisen syrjinnän, naisten ja miesten epätasa-arvoisen kohtelun, ja laki kieltää myös kaikenlaisen syrjinnän työelämässä. Silti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa on vakavia puutteita, lakiluonnoksen laatinut komitea sanoo.
Esimerkiksi vammaiset saavat epäyhdenvertaista kohtelua, vammaisten asiaa aktiivisesti ajava Kalle Könkkölä sanoo. Hän oli komitean jäsen ja jätti mietintöön eriävän mielipiteen ja lausuman.
Suomi on ratifioinut YK:n vammaissopimuksen, ja se velvoittaa virkamiehiä jo nyt, Könkkölä huomauttaa. Silti esimerkiksi työelämään liittyvien asioiden valmisteluun vammaiset eivät ole päässeet mukaan.
Myös ministeriöissä toimitaan kuin YK:n vammaissopimus ei koskisi niitä, Könkkölä sanoo.