Kokoomusnuoret: Suomi ei saa tehdä "vääriä mielipiteitä" rangaistaviksi

Kokoomusnuoret: Suomi ei saa tehdä "vääriä mielipiteitä" rangaistaviksi 29.1.2010
Uusi Rauma: Mielipide netissä ei tee rikolliseksi 27.1.2010
Wille Rydman: Rasistiset rikokset (blogi) 26.1.2010

Kokoomuksen Nuorten Liitto on huolissaan oikeusministerille viime viikolla luovutetusta työryhmämietinnöstä, jossa esitetään uusia keinoja rasismin torjuntaan. - Työryhmän tarkoitus on ollut hyvä, mutta lopputulos on valitettavasti muuta. Perustuslaillisen sananvapauden rajoittaminen ei ratkaise ongelmia, vaan pahentaa niitä, kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman toteaa.

Erityisen huolestuttavaa on kokoomusnuorten mielestä se, että työryhmä esittää rajoituksia myös taiteen vapauteen, mikäli taidetta ”ei voida pitää tehtynä aidosti taiteellisista lähtökohdista”. Tällaista taidetta ei työryhmän mielestä pitäisi koskea perustuslain suojaama taiteen vapaus.

- Historia tuntee esimerkkejä siitä, että valtiot ovat määritelleet, mikä on hyväksyttävää taidetta ja mikä ei. Ne valtiot ovat olleet diktatuureja, eivät läntisiä demokratioita, Rydman muistuttaa.

Kokoomusnuorten mielestä maahanmuutosta täytyy olla mahdollista puhua myös kriittisesti ilman, että joutuu leimatuksi rasistiksi – puhumattakaan siitä, että joutuisi syytetyksi rikoksesta. Kokoomusnuoret katsovat, että maahanmuuttajien kotoutumisen tiellä olevat esteet on tunnistettava ja niistä voitava avoimesti keskustella, jotta ongelmat saataisiin joskus ratkaistuakin.

- Länsimaisiin perusarvoihin kuuluu se, että puolustamme myös niiden oikeutta mielipiteeseensä ja sen ilmaisuun, jotka ovat kanssamme eri mieltä. Huonosti perustellut näkemykset joutuvat naurunalaisiksi avoimessa keskustelussa sananvapauden vallitessa, mutta sananvapautta rajoittamalla teemme kyseenalaistamisen ja kritiikin mahdottomaksi, Rydman huomauttaa.

_________________________________________________

Uusi Rauma: Mielipide netissä ei tee rikolliseksi

Oikeusministeriölle tehty esitys ns. viharikosten rangaistussäädöksistä on osittain ongelmallinen. On hyvä, että rasismi ja siihen liittyvät rikosnimikkeet määritellään tarkemmin. Oikeuslaitos tai muu vastaava taho ei kuitenkaan pysty määrittelemään ja arvioimaan ihmisten tunnetiloja, joten käsite viharikos on varsin tulkinnanvarainen.

Vihan lisäksi esimerkiksi pelko on tunnetila, joka aiheuttaa väkivaltaa ja aggressiota. Jos vihasta siis tehdään rikosnimike, on olemassa vaara, että seuraavaksi alkaa keskustelu pelkorikoksista – siis itseään ruokkiva ketjureaktio. Pahimmillaan tästä seuraa väärinä pidettyjen mielipiteiden ja tuntemusten kriminalisointi.

Esityksessä halutaan kriminalisoida mm. internet-linkkien osoittaminen sivuille, joilla on rasistista aineistoa. Linkin rikollisuuteen vaikuttaisi esimerkiksi se, onko sivuilla oleva väite ns. faktaväite vai arvosteluväite. ”Tämä on askel kohti oikean totuuden määrittelyä ylhäältäpäin ja sensuroinnin laajenemista”, toteaa Satakunnan Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Juho Anttila.

Lakiesityksessä ehdotetaan tieteen ja taiteen nimissä toimiville laajempaa sananvapautta kuin muille. Tällainen ei sovi sananvapauden ideaan ja kohtelee ihmisiä eriarvoisesti. Lakiesitys antaisi mahdollisuuden asettaa ihminen syytteeseen mielipiteensä vuoksi.

Satakunnan Kokoomusnuoret
_________________________________________________

Wille Rydman: Rasistiset rikokset

Oikeusministeriön asettama työryhmä jätti viikko sitten oikeusministeri Tuija Braxille mietinnön koskien rasistisia rikoksia. Työryhmän mietinnössä esitetään keinoja internetissä esiintyvän rasismin ja ns. viharikosten kitkemiseksi rikosoikeudellisin keinoin. Keskeisiä uudistusesityksiä mietinnössä on se, että rasismin ohella monet muutkin kielteiset ja syrjivät vaikuttimet voisivat toimia rikoksesta langetetun rangaistuksen koventamisperusteena.

Työryhmän tarkoitus on varmasti ollut hyvä. Valitettavasti taitaa kuitenkin olla niin, että yksistään hyvä tarkoitus ei vielä takaa, että myös lopputulos on hyvä. Mietintö pitää sisällään lukuisia juridisia ja filosofisia ongelmia.

Ensimmäisenä ongelmana tulee jo itse periaatteellinen kysymys siitä, voiko teon motiivia pitää mielekkäänä rangaistuksen koventamisperusteena. Kukaan täysijärkinen ihminen ei varmasti halua, että rasistisin motiivein tehty rikollisuus Suomessa lisääntyy. Tosin täytyy huomauttaa, että kukaan täysijärkinen tuskin haluaa, että ylipäätään minkäänlainen rikollisuus lisääntyy, olivat sen motiivit mitä tahansa.

Mikäli samasta rikoksesta voidaan kuitenkin tuomita erilaisia rangaistuksia sen mukaan, mitkä ovat motiivit rikoksen taustalla, aletaan liikkua varsin vaarallisilla oikeusfilosofisilla vesillä. Lainsäädännön ja rangaistusten tehtävänä on ohjata ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla ja välttämään sellaista toimintaa, jonka lainsäätäjä on katsonut yhteiskunnalle haitalliseksi. Mikäli teon motiiveista kuitenkin tehdään keskeisiä rangaistuksen koventamisperusteita, ei rangaistuksella enää tähdätäkään pelkästään yksilöiden toiminnan, vaan myös ajattelumallien ohjailuun. Tämä on länsimaisten yhteiskuntanormien kannalta vähintäänkin ongelmallista, tehtiin se miten hyvässä tarkoituksessa tahansa.

Suomen lainsäädäntö tuntee jo tällä hetkellä rasistisen motiivin rangaistuksen koventamisperusteena. Sitä on kuitenkin oikeustapauksissa tähän asti käytetty verrattain säästeliäästi. Työryhmän raportissakin myönnetään, että ”(s)oveltamisen vähäisyyteen lienee osittain syynä säännöksen tulkinnanvaraisuudet”. Epäilemättä näin – useimmissa tapauksissa teon motiivin osoittaminen rasistiseksi lienee varsin haastavaa.

Braxin asettama työryhmä ei kuitenkaan anna selvätulkintaisempaa vaihtoehtoa, vaan itse asiassa päinvastoin. Mietinnössä puhutaan paljon rasistisesta propagandasta, vihapropagandasta ja niiden levittämisestä – propaganda-termiä on käytetty mietinnössä kymmeniä kertoja. Kun kuitenkin propagandaksi voidaan sanakirjankin mukaan määritellä yhtä hyvin tosipohjainen kuin valheellinenkin tieto, on entistä pahemmille monitulkintaisuuksille luotu suotuisa maaperä.

Demonstroidakseni työryhmän mietintöön liittyviä laajoja vaaroja nostan esille muutamia kohtia sen yksityiskohtaisista perusteluista, joita ei ole käsitelty julkisuudessa juuri lainkaan siitä huolimatta, että mietintö on julkisesti kaikkien saatavilla. Toimittajat ovat ilmeisesti tyytyneet lukemaan pelkästään mietinnön tiivistelmän ja yleisperustelut. Mietinnön suurimmat ja periaatteellisimmat ongelmat nousevat kuitenkin esille vasta yksityiskohtaisten perustelujen puolella.

Ensinnäkin: mikäli tämä mietintö ja sen esitykset realisoituisivat lainsäädännöksi, sitä voitaisiin käyttää instrumenttina poliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin epätoivottujen puheenvuorojen vaientamiseksi. Mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tällaisia rikoksia ”ei tee rankaisemattomaksi tekosyy tai poliittinen päämäärä. Niinpä esimerkiksi tarkoitus houkutella äänestäjiä vaalikampanjan aikana rasistisilla mainoksilla ei poista teon rangaistavuutta.”

Jokainen voi kuvitella, mitä tämä merkitsisi käytännössä. Vaalien alla jokaisen maahanmuuttoasioista kriittiseen sävyyn puhuvan ehdokkaan mainoksista voisi alkaa etsiä rasismia. Epäilemättä nostettaisiin myös oikeusjuttuja. Lienee selvää, että tällainen toimintaympäristö vaikuttaisi nopeasti siihen, voitaisiinko kyseisistä aiheista enää lainkaan käydä mielekästä julkista keskustelua.

Mietinnön yksityiskohtaisten perustelujen pahaenteiset ajatukset eivät silti lopu vielä tähän. Mietinnössä ”ehdotetaan, että rasistinen motiivi olisi rikoksen koventamisperuste riippumatta siitä, keneen tai mihin rikos kohdistuu. Kohdehenkilö voisi näin ollen olla itse tiettyyn kansanryhmään kuuluva tai sitten kohteena voi olla valtaväestöön kuuluva henkilö”. Siis kahden syntyperäisen suomalaisenkin välisestä tappelusta voisi saada kovemman rangaistuksen, mikäli tappelun motiivi olisi tulkittavissa rasistiseksi. Omituinen ajatus, jota soveltamalla saataisiin varmasti varsin mielenkiintoisia oikeustapauksia.

Vähälle huomiolle on jäänyt myös se, että työryhmä käytännössä esittää esimerkiksi holokaustin kieltämisen kriminalisoimista Suomessa. ”(T)äysin kiistattomat historialliset tapahtumat kuten Kolmannen valtakunnan juutalaisiin kohdistama joukkotuhonta ei ole asiallisin perustein kyseenalaistettavissa. Tällaisten tapahtumien kiistäminen voi täyttää kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön”, toteaa työryhmä mietinnössään. Väitän, että tällaisella kiellolla ei voitettaisi mitään. Holokaustin kieltäjät ovat enimmäkseen satunnaisia huru-ukkoja, joita ei voida pitää yhteiskunnalle missään määrin vaarallisina. Tällaisten henkilöiden saattaminen käräjille näkemyksistään olisi tuomioistuinten resurssien valtavaa haaskuuta.

Ällistyttävimmät linjaukset mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa tulevat kuitenkin suhteessa perustuslailliseen sananvapauteen. Mietinnössä todetaan mm. seuraavaa: ”(—) rasististen loukkausten levittämisen ollessa kysymyksessä voidaan kuitenkin perustellusti katsoa, että (—) käsitykset hyväksyttävistä sananvapauden rajoituksista muodostavat hyväksyttäviä perusteita myös perustuslaissa turvatun sananvapauden rajoittamiseksi.”

Ja niin kuin tässä ei olisi tarpeeksi, puututaan mietinnössä myös taiteen vapauteen: ”Sellaisen taiteen levittäminen, jota ei voida pitää tehtynä aidosti taiteellisista lähtökohdista ja joka tehdään tietoisena siitä, että esitetyn sisältö on tunnusmerkistön mukainen, ei voida pitää perustuslain suojaamana taiteen vapautena.” Työryhmä haluaa siis määritellä sen, mikä taide on tehty ”aidosti taiteellisista lähtökohdista” ja rajoittaa muiden taiteiden perustuslaillista vapautta. Tällaista on kyllä kokeiltu ennenkin, mutta ei vapaissa länsimaisissa demokratioissa.

Toivon todella, että päättäjillämme on rohkeutta suhtautua kriittisesti kyseisen työryhmän mietintöön. Länsimaisen yhteiskunnan perusarvoihin kuuluu se, että puolustamme myös niiden oikeutta mielipiteeseensä ja sen ilmaisuun, jotka ovat kanssamme eri mieltä. Huonosti perustellut näkemykset joutuvat naurunalaisiksi avoimessa keskustelussa sananvapauden vallitessa, mutta sananvapautta rajoittamalla teemme kyseenalaistamisen ja kritiikin mahdottomaksi – nuo kaksi asiaa, jotka ovat koko länsimaisen rationaalisen ajattelun kulmakiviä. Meillä ei ole varaa luopua niistä.