HS: Biaudet: Lapsen etu pitää huomioida maahanmuuttopolitiikassa

Helsingin Sanomat: Eva Biaudet: Lapsen etu pitää huomioida maahanmuuttopolitiikassa 24.1.2010

Eva Biaudet: "Ei vierastyöläisyhteiskuntaa"

Entisen kansanedustajan ja ministerin Eva Biaudetin (r) mukaan lapsen etu pitäisi huomioida nykyistä paremmin maahanmuuttopolitiikassa. "On punnittava, halutaanko ajaa lapsen etua vai keskittyä siihen, että saadaan vähennettyä tulijoiden lukumäärää", Biaudet sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Lapsen etu tulee esille erityisesti niin sanotussa Dublin-prosessissa, jossa jopa yksin tulevat lapset palautetaan siihen EU-maahan, jossa he ovat ensiksi hakeneet turvapaikkaa.

"Dublin-prosessi asettaa lapsia vaaraan joutua ihmiskaupan uhriksi. Ihmisoikeussopimusten mukaan lapsella on oikeus saada suojelua juuri siellä missä hän on, ja hänen etunsa pitää mennä muiden säännösten edelle", Biaudet sanoo.

Hänen mukaansa Dublin-prosessi on pelkkä hallinnollinen taakanjakosopimus. Siitä pitää voida myös poiketa, jos se on lapsen etu.

"Suomi on siitä hyvä maa, että täällä eletään sääntöjen mukaan, mutta aina ei nähdä, mikä sääntö on se keskeinen sääntö."

Globaalin turvallisuuden kannalta meidän kannattaa kysyä, millainen lapsi yhteiskunnan kannalta on moneen kertaan hylätty lapsi, Biaudet sanoo.

Tämä koskee hänen mukaansa yhtä lailla suomalaisia sijoituslapsia ja ylipitkiä huoltajuusriitoja kuin yksin tulevia turvapaikanhakijalapsia.

"Oma perhe on hylännyt, eikä yhteiskuntakaan ole auttanut. Keneen tällainen lapsi turvaa ja ketä kohtaan hän tuntee lojaalisuutta? Miksi hän kokisi kuuluvansa mihinkään, ja haluaisi vuorostaan antaa yhteiskuntaan oman panoksensa?"

Biaudet palasi vuodenvaihteessa kotiin Wienistä, missä hän työskenteli kolme vuotta virkamiehenä Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana. Tällä haavaa Biaudet etsii työtä, mutta ei sulje pois paluuta politiikkaan.

-----

Eva Biaudet palasi vuodenvaihteessa Suomeen Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajan tehtävistä.

"Mä olen nyt vähän niin kuin lomalla", entinen kansanedustaja ja ministeri Eva Biaudet (r) muotoilee kun häneltä kysyy, mitä hän nyt tekee.

Biaudet palasi vuodenvaihteessa kotiin Wienistä, missä hän työskenteli kolme vuotta virkamiehenä Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana.

Hän sanoo etsivänsä oikeaa palkkatyötä, mutta ei sulje pois paluuta politiikkaan.

Ihmiskaupan torjuminen oli luontevaa ikuisena idealistina tunnetulle poliitikolle, jonka hankkeissa ovat yleensä olleet etusijalla naiset ja lapset.

Ihmiskauppa on rikoksena Suomessa yhtä uusi ilmiö kuin maailmalla. Sitä ilmenee erityisesti seksibisneksessä, jos se vain tunnistetaan.

"Ihmiskaupassa on harvoin kyse yksittäisestä teosta, vaan pitää arvioida sitä koko tilannetta, johon uhri on joutunut", Biaudet selittää.

Hän mainitsee vastikään annetun ihmiskauppatuomion, jossa esimerkiksi ilmeni, että Suomessa paritettu virolaisnainen oli jo ennen Suomeen tuloa ottanut velkaa yhden häntä kaupanneen miehen puolesta.

Julkisessa keskustelussa pohditaan lähes päivittäin maahanmuuttajien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahantulolakeihin suunnitellaan tiukennuksia. Jotkut toivovat pelkkää työperäistä maahanmuuttoa.

Biaudet sanoo, ettei hän kannata työperäistä maahanmuuttoa ilman perheitä. Hänen mukaansa on aina parempi, että tänne töihin tuleva tulee perheineen ja isoäiteineen ja asettuu aloilleen.

"En toivo, että Suomesta tulee vierastyöläisyhteiskunta. En kannata sitä, että tänne tulisi vain miehiä, jotka eivät asetu tai naisia, jotka jättävät perheensä."

Biaudet kertoo esimerkin: Liettuassa on 35 000 taantumaorpoa, lapsia, jotka ovat jääneet yksin, kun molemmat vanhemmat ovat lähteneet muualle töihin.

Moldaviassa ja Romaniassa on kyliä, joista vanhemmat ovat lähteneet ja lapset jääneet naapureiden hoitoon.

Perheiden asia liittyy myös humanitaariseen maahanmuuttoon ja perheiden yhdistämiseen. Suomi haluaa eroon niin sanotuista ankkurilapsista, jotka tulevat ensin ja voivat oleskeluluvan saamisen jälkeen tuoda maahan myös perheensä.

"On punnittava, halutaanko ajaa lapsen etua vai keskittyä siihen, että saadaan vähennettyä tulijoiden lukumäärää."

Biaudet vetoaa lapsen etuun, kuten viime päivinä on tehnyt moni lastensuojelussa työskentelevä. Tämä tulee esille erityisesti niin sanotussa Dublin-prosessissa, jossa jopa yksin tulevat lapset palautetaan siihen EU-maahan, jossa he ovat ensiksi hakeneet turvapaikkaa.

"Dublin-prosessi asettaa lapsia vaaraan joutua ihmiskaupan uhriksi. Ihmisoikeussopimusten mukaan lapsella on oikeus saada suojelua juuri siellä missä hän on, ja hänen etunsa pitää mennä muiden säännösten edelle", Biaudet sanoo.

Hänen mukaansa Dublin-prosessi on pelkkä hallinnollinen taakanjakosopimus. Siitä pitää voida myös poiketa, jos se on lapsen etu.

"Suomi on siitä hyvä maa, että täällä eletään sääntöjen mukaan, mutta aina ei nähdä, mikä sääntö on se keskeinen sääntö."

Globaalin turvallisuuden kannalta meidän kannattaa kysyä, millainen lapsi yhteiskunnan kannalta on moneen kertaan hylätty lapsi, Biaudet sanoo.

Tämä koskee hänen mukaansa yhtä lailla suomalaisia sijoituslapsia ja ylipitkiä huoltajuusriitoja kuin yksin tulevia turvapaikanhakijalapsia.

"Oma perhe on hylännyt, eikä yhteiskuntakaan ole auttanut. Keneen tällainen lapsi turvaa ja ketä kohtaan hän tuntee lojaalisuutta? Miksi hän kokisi kuuluvansa mihinkään, ja haluaisi vuorostaan antaa yhteiskuntaan oman panoksensa?"

KUKA?

Entinen ministeri ja kansanedustaja

Eva Biaudet (48) on entinen Rkp:n kansanedustaja ja ministeri. Hän jakoi peruspalveluministerin tehtävät vihreiden Osmo Soininvaaran kanssa vuosina 1999–2003.

Vuonna 2006 hän jäi pois eduskunnasta ja siirtyi Wieniin, missä hän työskenteli kolme vuotta virkamiehenä Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana.

Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Jörn Donner.

Vuodenvaihteessa hän muutti takaisin Suomeen ja alkoi etsiä työtä.

Hänellä on neljä lasta.