HS: Suomessa on syytä sallia uskonnolliset tunnukset

Helsingin Sanomat, vieraskynä, Lauri Hannikainen: Suomessa on syytä sallia uskonnolliset tunnukset 23.1.2010

Euroopassa noudatetaan kolmea erilaista mallia suhtautumisessa uskonnollisten tunnusten käyttöön yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa: Tunnusten käyttö on kielletty neutraalisuuden periaatteen nimissä (Ranska). Jokainen koulu päättää asiasta itse (Belgia). Tunnusten käyttö sallitaan, kunhan ei mennä liiallisuuksiin (Suomi, Ruotsi). Liiallisena pidetään esimerkiksi kasvot peittävää huntua.

Belgian Antwerpenissa sijaitsevan Athenee-koulun rehtori Karin Heremans tuli tunnetuksi siitä, että hän puolsi koulujen sallivaa suhtautumista uskonnollisiin tunnuksiin. Hän vetosi uskonnonvapauteen, vähemmistöoikeuksiin ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun. Viime kesänä hän kuitenkin käänsi kelkkansa ja määräsi kouluun uskonnollisten tunnusten kiellon.

Päätöstään Heremans perusteli sillä, että muslimityttöjen käyttämästä huivista oli tullut poliittinen tunnus. Muslimioppilaat ja heidän vanhempansa olivat ryhtyneet painostamaan huivia käyttämättömiä muslimityttöjä tulemaan kouluun huivi päässään. Athenee-koulun ilmapiiri oli ollut muita belgialaiskouluja liberaalimpi. Islamilaiset konservatiivit pääsivät kuitenkin järjestäytymään koulussa ja esittivät yhä enemmän vaatimuksia esimerkiksi oppilaiden oikeudesta olla osallistumatta tietyille tunneille ja retkille. Koulua vaadittiin myös luopumaan vanhempainilloista, joihin molemmat sukupuolet osallistuvat.

Belgiassa, kuten monissa muissakin Länsi-Euroopan maissa, on myös laajempi yhteiskunnallinen syy valtaväestön ja muslimisiirtolaisten välien huononemiseen: äärioikeiston lietsoma rasismi.

Äärioikeiston harjoittama propaganda on myrkyttänyt ilmapiiriä ja vaikeuttanut muslimien kotoutumista yhteiskuntaan. Puolustuskannalle joutuneiden muslimien taistelunhalu on vahvistunut.

Edellisen valossa voi kysyä, eikö Ranskan malli, uskonnollinen neutraliteetti, ole paras vaihtoehto. Se kieltää periaatteessa yhdenvertaisesti kaikkien uskonnollisten tunnusten käytön julkisissa kouluissa. Vaihtoehto voi olla monissa tilanteissa paras, mutta en suosittele sitä Suomeen.

Maassamme on yli 40 000 muslimisiirtolaista, ja määrä on kasvussa. Muslimiyhteisöjen ja valtaväestön väliset suhteet ovat olleet melko hyvät. Eniten ongelmia on aiheuttanut valtaväestön harjoittama syrjintä.

Suomen muslimiyhteisöjen järjestäytyminen on vielä käynnissä. Keskusjärjestö Suomen islamilainen neuvosto (Sine) on toiminut vuodesta 2006. Sen kanssa viranomaiset voivat halutessaan neuvotella muslimeja koskevista asioista.

Neuvoston äänenpainot ovat olleet maltilliset. Tämä kertoo siitä, että Suomesta puuttuu vahva äärioikeisto, joka provosoisi vihaa islamia kohtaan.

Sine ilmoittaa rakentavasti edistävänsä ymmärrystä sekä islamia kohtaan Suomessa että suomalaista kulttuuria kohtaan muslimien keskuudessa. Tavoitteena on estää islamilaisten ja myös islaminvastaisten ääri-ilmiöiden kehittyminen Suomessa.

Suomessa ei ole tarvetta vaikuttaa muslimeihin kielloilla. Maamme kannattaa pysyä liberaalilla linjalla ja sallia niin huivin käyttö kouluissa kuin minareettien rakentaminenkin.

Politiikan muutos olisi tarpeen vain, jos huivin käytöstä tulisi politiikanteon väline. Sellaista kehitystä ei ole näköpiirissä.

Sinen tukena ovat olleet Suomen vähemmistövaltuutettu sekä perinteinen muslimiväestömme tataarit ja heidän Suomen islamilainen seurakuntansa. Tataarit ovat kotoutuneet hyvin Suomeen mutta säilyttäneet oman uskontonsa ja kielensäkin. Heillä on kokemusta ja näkemystä siitä, miten muslimien kotoutuminen onnistuu. Tataariyhteisön soisikin antavan nykyistä vahvemmin asiantuntemustaan Sinen käyttöön.

Lauri Hannikainen

Kirjoittaja on emeritusprofessori ja Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission jäsen.