HS: Huumeilla saa helposti lähtöpassit

Helsingin Sanomat: Huumeilla saa helposti lähtöpassit 31.1.2010

Iltalehti/STT: Lehti: Perheellistä ulkomaalaista ei karkoteta rikoksista huolimatta

Uusi Suomi/STT: HS: Perheellistä ulkomaalaista ei karkoteta helpolla

Perheellinen, pitkään Suomessa ollut saa jäädä maahan vaikka tekisi paljonkin rikoksia.

Liuta omaisuusrikoksia ei välttämättä riitä ulkomaalaisen karkottamiseen maasta, jos hän on ollut Suomessa pitkään. Perheellinen, jolla on pakolaisasema, voi tehdä jopa joukon väkivaltarikoksia joutumatta karkotetuksi. Sen sijaan huumerikoksilla lähtö tulee helposti.

Helsingin Sanomat selvitti rikoksia tekevän ulkomaalaisen lähtöpassikynnystä lukemalla Helsingin hallinto-oikeuden viime vuonna antamat päätökset valituksiin ulkomaalaisten karkotuksista. Niitä oli 30 eli noin puolet kaikkien hallinto-oikeuksien vastaavista ratkaisuista.

Valituksista 23 hallinto-oikeus pääosin hylkäsi eli karkotti valittajan. Heistä viisi karkotettiin pelkän luvattoman oleskelun, ei rikosten takia.

Rikollisten karkottaminen on herättänyt keskustelua Espoon kauppakeskussurmien jälkeen, koska ampuja oli tehnyt rikoksia mutta jätetty karkottamatta. Hän oli Kosovon albaani.

Laki määrittelee hyvin väljästi, milloin rikollisen saa karkottaa. Kokonaisharkinnassa pitää pohtia paljon muutakin kuin rikoksia, esimerkiksi perhesiteitä Suomeen sekä sitä, kuinka kauan ulkomaalainen on ollut Suomessa ja millaisella luvalla.

Viime vuonna viranomaiset - lähinnä poliisi - esittivät Maahanmuuttovirastolle 154 ihmisen karkottamista. Virasto päätti karkottaa heistä 124.

Päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Niin tekivät viime vuonna esimerkiksi kaksi Kosovon albaania, joilla on suunnilleen yhtä vahvat siteet Suomeen: nuoremmalla, 26-vuotiaalla vaimo ja muita sukulaisia, vanhemmalla, 39-vuotiaalla lapsi. Kumpikin tuli maahan vuonna 1992.

Karkotuskynnys asettuu heidän väliinsä, sillä vain toinen karkotettiin.

Nuorempi on tehnyt useita omaisuusrikoksia kuten varkauksia ja maksuvälinepetoksia, osan niistä alle 18-vuotiaana. Hänen hallinto-oikeus antoi jäädä, vaikka Maahanmuuttovirasto olisi karkottanut.

Rikokset eivät olleet vakavimmasta päästä, ja karkotusta vastaan puhui pitkä Suomessa oleskelu, oikeus perusteli.

Vanhempi miehistä sen sijaan sai lähteä eikä saanut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudestakaan. Hänellä on tilillään ainakin kahdeksan vuoden vankeustuomio törkeistä huumausainerikoksista.

Huumerikokset olivatkin Helsingin hallinto-oikeuden viimevuotisissa päätöksissä selvästi yleisin karkotuksen tuonut rikoslaji. Yli puolet rikosten takia karkotetuista oli tehnyt niitä. Loput olivat tehneet lähinnä väkivaltarikoksia.

Viisi törkeitä huumerikoksia tehnyttä virolaismiestäkin karkotettiin, vaikka EU-kansalaisia ei hevillä häädetä.

Myös pakolaisen karkottaminen vaatii vankat perusteet. Kahdelta paljon rikoksia tehneeltä yli 50-vuotiaalta vietnamilaismieheltä oikeus lakkautti pakolaisaseman, mutta vain toisen se karkotti.

Miehet tulivat Suomeen kiintiöpakolaisina vuosina 1987 ja 1990. Molemmilla on vankat perhesiteet Suomeen: toisella on kuusi lasta, lapsenlapsi ja vaimo, toisella viisi lasta ja avopuoliso.

Rikoksissakin oli paljon samaa, muun muassa pahoinpitelyjä ja uhkailuja. Molemmilla on tilillään törkeäkin pahoinpitely. Karkotuksen sai vuonna 1987 tullut, jolla oli kuuden vuoden tuomio törkeästä huumerikoksesta. Hän on hakenut valituslupaa KHO:lta.

KHO linjasi ihmisten karkottamista rikosten takia runsas vuosi sitten antamalla päätökset kolmelle somalialaiselle, jotka olivat muun muassa ryöstäneet ihmisiä.

Kaikkien kolmen rikokset painoivat KHO:n mielestä vaa'assa enemmän kuin karkottamista vastustavat seikat kuten siteet Suomeen. Yhden karkotuksen KHO silti kumosi, koska olisi ollut kohtuutonta karkottaa hänet Somalian Puntmaahan, missä hän ei ole koskaan asunut.

---------------

Hallinto-oikeus uskoi thaimaalaista naista, mutta ei kongolaista miestä


Helsingin hallinto-oikeus antoi viime vuonna 30 päätöstä Maahanmuuttoviraston karkotuspäätöksistä tehtyihin valituksiin. Seitsemän karkotusta se kumosi, 23 jäi voimaan. Kaikki karkotukset eivät johtuneet rikoksista.

Niistä 19:ään on haettu valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Yhdeksältä valituslupa on evätty, kymmenen hakemusta on vielä vailla päätöstä.

Karkotettujen kansalaisuuksista ei voi tehdä tilastollisia johtopäätöksiä. Seuraavassa esimerkkejä yksittäisistä tapauksista.

Avioliitto olikin aito

Thaimaalaisnaisen suomalainen aviomies haki eroa, eikä nainen eron jälkeen enää saanut jatkoa oleskeluluvalleen, jonka hän oli saanut perhesiteen perusteella.

Poliisi esitti naisen karkottamista. Muutama päivä karkotusesityksen jälkeen nainen muutti toisen suomalaismiehen kanssa asumaan. Pariskunta meni melko pian naimisiin.

Maahanmuuttovirasto päätti uudesta perhesiteestä huolimatta karkottaa naisen, koska sen mielestä parisuhde näytti olevan solmittu vain, jotta nainen saisi oleskeluluvan.

Hallinto-oikeus kuitenkin arvioi, että avioliitto oli aito. Karkotuspäätös kumottiin ja nainen sai jäädä maahan.

Raiskaaja sai lähtöpassit

Uzbekistanilainen hieman alle 40-vuotias mies tuli Suomeen töihin keväällä 2005. Kaksi vuotta myöhemmin hän syyllistyi törkeään raiskaukseen, ja siitä puolen vuoden päästä vielä raiskaukseen. Hän sai neljä vuotta vankeutta.

Miehellä oli työn perusteella saatu oleskelulupa voimassa, mutta hallinto-oikeus päätti silti karkottaa hänet. Mies oli tehnyt henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia eikä hänellä ollut perhesiteitä Suomeen, oikeus perusteli.

Uzbekistanissa miehellä oli vaimo ja kolme lasta.

Karkotus kumottiin ja rikokset jatkuivat

Vietnamilaismies tuli Suomeen 11-vuotiaana kiintiöpakolaisena perheensä kanssa vuonna 1984. Väkivaltainen rikoskierre alkoi viisi vuotta myöhemmin törkeällä pahoinpitelyllä.

Rikokset jatkuivat pitkin 1990-lukua. Tuomioita tuli väkivallasta, törkeistä huumerikoksista ja ampuma-aserikoksesta.

Vuonna 2000 Ulkomaalaisvirasto päätti karkottaa nuorukaisen. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen, mutta poisti silti miehen pakolaisaseman.

Pitkin 2000-lukua tuli lukuisia tuomioita lisää - väkivalta-, liikenne-, huume-, omaisuus- ja ampuma-aserikoksista.

Miehellä on Suomessa muun muassa alaikäinen lapsi. Siitä huolimatta hallinto-oikeus päätti nyt, että rikosten määrä ja laatu painavat enemmän kuin pitkä oleskelu ja perhesiteet. Mies karkotettiin Vietnamiin. Hän on sanonut käyneensä siellä viimeksi vuonna 1993. Mies on hakenut valituslupaa KHO:lta.

Sairas kongolainen määrättiin lähtemään

Kongon demokraattisesta tasavallasta kotoisin oleva mies haki Suomesta turvapaikkaa. Sitä hän ei saanut, mutta myöhemmin kuitenkin oleskeluluvan perhesiteen perusteella, koska asui suomalaisen naisen kanssa.

Nainen jätti miehen melko pian, eikä mies perhesiteen puuttuessa saanut enää jatko-oleskelulupaa. Hänet päätettiin karkottaa luvattoman oleskelun takia.

Hallinto-oikeus ei uskonut miehen väitettä, että hänen äitinsä ja siskonsa asuvat Suomessa, sillä mies oli oleskelulupahakemuksessaan ilmoittanut vanhempiensa kuolleen.

Hallinto-oikeus päätti karkottaa miehen kotimaahansa, vaikka hänellä on hiv, b-hepatiitti ja verenpainetauti. Oikeus päätti, että niihin saa hoitoa Kongossakin.

Mies on hakenut valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Luvasta ei ole vielä päätetty.

---------------

FAKTA
Käännyttäminen ei ole karkotus

- Karkottaminen koskee ulkomaalaista, jolla on joskus ollut oleskelulupa. Jos lupaa ei ole ollut, voidaan käännyttää.

- Karkottamiseen riittää rikos, jonka enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta tai toistuvat lievemmät rikokset. Harkinnassa täytyy ottaa huomioon myös muun muassa maassa oleskelun pituus ja varsinkin lapsen etu.

- Lainkuuliainenkin ulkomaalainen voidaan karkottaa, jos oleskelulupa ei ole voimassa.

- Käännytykseen tai jatko-oleskeluluvan epäämiseen riittävät melko lievät rikokset.

- Suomen kansalaista ei voi karkottaa teki hän mitä rikoksia tahansa.