YLE: Rotukäsitykset näkyvät nykykeskustelussa

YLE Keski-Suomi: Rotukäsitykset näkyvät nykykeskustelussa 25.1.2005

Pekka Mannisen ja Virpi Kotilaisen keskustelu

Radio- ja televisiotoimittajana sekä lehtikolumnistina paremmin tunnettu jyväskyläläinen Pekka Manninen on yksi tämän talven esikoiskirjailijoista. Kansalaissodan jälkimainingeista 1920-luvulla kertova romaani Kiimakangas julkaistiin viime viikon lopulla.

1920-luku, kansalaissodan jälkimainingit, kieltolaki ja kansakunnan kahtiajako muodostavat näyttämön Mannisen romaanille Kiimakangas. Lääketieteen ylioppilas Johannes Smultter seikkailee niin Helsingin pörssissä kuin kotiseudullaan Laihialla - joka on sattumoisin myös kirjailija Mannisen kotiseutua.

Mannisen mukaan 1920-luku vertautuu hyvin nykyaikaan.

- 1920-luvulla ovat jo näkyvissä monet sellaiset asiat, jotka tällä vuosikymmenellä ovat meille kovasti tuttuja. Rotukysymykset, viha ja väkivalta ovat niitä teemoja, joita tässä kirjassa käsitellään. Minusta tuntuu, että -20-luku on jos nyt ei ensimmäinen moderni vuosikymmen Suomessa, niin ainakin sellainen vuosikymmen, jolloin jo monet nykyisistä asioista olivat esillä, hän sanoo.

Kiimakankaan oikeistolainen päähenkilö liikkuu piireissä, joissa suunnitellaan ja tehdäänkin poliittisia murhia ja attentaatteja.

- Käsityskantani on se, että fasisti voi aivan hyvin kävellä keskuudessamme tänäkin päivänä, jos ei jo kävelekin. Tai ole kävellyt, esimerkiksi näitten koulusurmien yhteydessä on tullut mieleen, että tällainen Smultter -hahmo saattaa jossain kummitella haaveilemassa suurteosta ja pääsystä etusivulle.

Rotukäsitykset näkyvät nykykeskustelussa

Smultter lähtee tekemään rotututkimuksellista kallonmittausta pohjalaiseen kylämiljööseen. -20-30-luvuilla tehtiin suomalaista rotututkimusta, jonka tarkoitus oli osoittaa, että suomalaiset eivät ole mongolien sukulaisia. Nykyinen rasismi ei ole aivan kallontutkimuksen tasolla, mutta omat ilmenemismuotonsa silläkin on.

- Suomalaisesta maahanmuuttokeskustelusta käy selvästi ilmi, jopa koulutuetun väen puheenvuoroista, sellainen taustakäsitys, että valkoinen rotu on ylempi rotu, ja sillä on oikeus määritellä kenellä ihmisillä on oikeus elää ja millaisesta elintasosta ja millaisista oikeuksista kenelläkin on oikeus nauttia, Manninen katsoo.

Kiimakangas -romaanista noin puolet tapahtuu Laihialla. Laihia on myös Mannisen synnyinpitäjä. Romaanin hahmoihin kuuluu myös Santeri Alkio, laihialaisia hänkin. Kiimakangas olisi kuitenkin voinut tapahtua muuallakin kuin Pohjanmaalla.

- Kyllähän kallonmittaajia kulki vaikka missä, pohjalainen miljöö vain on minulle itselleni luontevin. Kun tarvitsin tähän maaseudun, niin se oli minulle valmiina äitini ja isoäitini kertomuksista, ja myös käyttämäni murre on autenttinen Laihian murre, ei mikään sinnepäin tehty kvasimurre.

Mannisen seuraava romaani on jo pitkälle valmisteltuna, ja sen on määrä ilmestyä noin vuoden kuluttua. Tulevan kirja kuvaa nuoren uskonnollisen naisen sisäistä taistelua, kun hän joutuu pakon edessä tekemään abortin.