Länsiväylä: Maahanmuuttajalasten määrän rajoittaminen kouluissa rikkoisi lakia

Länsiväylä: Maahanmuuttajalasten määrän rajoittaminen kouluissa rikkoisi lakia 23.1.2010

Maahanmuuttajalasten määrää Espoon kouluissa ei voida opetustoimenjohtaja Kaisu Toivosen arvioin mukaan rajoittaa rikkomatta perusopetuslakia–tai ainakin sen henkeä.

–Lain mukaan lapselle pitää osoittaa opiskelupaikka lähikoulusta turvallisten yhteyksien päässä. Tämä ei käytännössä onnistu kaikilla alueilla Espoossa, jos maahanmuuttajalasten osuutta kaikista oppilaista rajoitetaan tiettyyn prosenttimäärään.

Opetustoimenjohtaja viittaa valtuuston budjetin vahvistamisen yhteydessä yksimielisesti hyväksymään linjaukseen. Sen mukaan muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus yksittäisessä koulussa voi olla enintään 15 prosenttia koulun oppilaista.

–Esimerkiksi Leppävaaran keskustan kaikissa kouluissa on maahanmuuttajalasten osuus jo nyt suurempi, Toivonen muistuttaa.


Opetustoimenjohtajan mielestä oppilaita voidaan tarvittaessa tasata samalla alueella toimivien lähikoulujen välillä.

–Muunlaisten siirtojen pitää perustua vapaaehtoisuuteen.

Hän muistuttaa kuitenkin, että lopulliset päätökset valtuuston linjauksen toteuttamisesta ovat poliitikkojen käsissä. Suomenkielinen opetuslautakunta käsitellee asiaan kevään aikana.

Opetustoimen laskelmien mukaan Espoon 82 peruskoulusta 18 on sellaisia, joissa maahanmuuttajalapsia on yli valtuuston linjaaman prosenttimäärän. Joissain kouluissa maahanmuuttajien osuus on jo lähes puolet.

Toisaalta puolessa kaupungin peruskouluista maahanmuuttajalasten osuus on alle viisi prosenttia oppilaista. Yhdessä koulussa luku on pyöreä nolla.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden jakautuminen epätasaisesti eri kouluihin ei Toivosen mielestä ole Espoossa ongelma.

–Olemme pystyneet antamaan kouluille tarvittavia lisäresursseja, joista hyötyvät paitsi maahanmuuttajat myös koulujen kaikki oppilaat.

Toivosen mielestä espoolaiskouluissa koetaan häiritsevänä keskustelu paremman ja huonomman tason kouluista sen mukaan, paljonko opinahjon oppilaista on maahanmuuttajia.

–Tällaista kahtiajakoa ei Espoossa ole, Toivonen vakuuttaa.

Asian herkkyyttä kuvasta kuitenkin se, ettei Espoon opetustoimi anna julkisuuteen luetteloa maahanmuuttajalasten osuudesta eri kouluissa.

Espoon kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualuepäällikkö Raija Övermarkin mielestä valtuuston linjauksen takana on väärä luulo siitä, että Espoossa yritettäisiin tarkoituksella luoda opinahjoja, joihin maahanmuuttajalapset keskittyvät.

–Päinvastoin, esimerkiksi vastikään maahan tulleille tarkoitettuja peruskouluun valmistavia luokkia on sijoitettu kouluihin, joissa on vähemmän maahanmuuttajaoppilaita.

Toivonen ja Övermark ohjaisivatkin maaanmuuttajakeskustelun kouluista kaupungin asuntopolitiikkaan.

–Ratkaisevaa sijoittumiselle on, missä maahanmuuttajaperheelle on tarjolla kohtuuhintainen vuokra- tai omistusasunto, opetustoimenjohtaja Toivonen muistuttaa.