Yhdessä ja erikseen – Maailma ja Suomi 2010-luvulla

Yhdessä ja erikseen – Maailma ja Suomi 2010-luvulla (pdf)
Toimintaympäristökuvaus ministeriöiden tulevaisuuskatsausten taustaksi
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2009

Tiivistelmä

Julkaisu on valtioneuvoston ennakointiverkoston valmistelema toimintaympäristökuvaus ministeriöiden tulevaisuuskatsausten taustaksi. Osassa A on kuvattu todennäköisiksi arvioituja trendejä ja osassa B sitä, millaisia maailma ja Suomi saattaisivat olla, jos jotkut kehityskulut osoittautuisivat toisia voimakkaammiksi.

Julkaisun ensimmäisessä osassa A ennakoidaan todennäköisimpiä kehityskulkuja seuraavan kymmenen vuoden aikana: miten maailman ja Suomen kehitys näyttäisi kulkevan vuoteen 2020 asti?

Luvussa 1 tarkastellaan maailmanjärjestystä ja maailmalaajuista kehitystä. Pääpaino on Suomen kannalta olennaisten, globaalista toimintaympäristöstä juontuvien muutosvoimien ja todennäköisten kehityskulkujen tunnistamisessa. Suomea koskevia erityispiirteitä ja vastauksia globaaleihin haasteisiin tarkastellaan luvussa 2.

Valtioneuvoston ennakointiverkosto pyrki työnsä kuluessa hahmottamaan todennäköisiltä näyttävien kehityskulkujen lisäksi vaihtoehtoisia ja jopa äärimmäisiä kehityskulkuja. Näitä on lukuun 1 sisältyvissä ”Entä jos” -pohdinnoista. Sen ohella julkaisun toisessa osassa B otetaan tarkemman tarkastelun kohteeksi viisi mahdollista, joskaan ei välttämättä kaikkein todennäköisintä maailmantilaa vuonna 2020. Näkökulmana on viisi eri teemaa: maailmanjärjestys, globaalitalous, ekosysteemit ja luonnonvaratalous, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sekä suomalainen kansalaisyhteiskunta. Kehitystä kuvataan vuoden 2020 perspektiivistä: miltä asiat ja ilmiöt näyttävät vuonna 2020 ja millaisten päätösten kautta kyseiseen tilanteeseen on päädytty.

Valtioneuvoston ennakointiverkoston toimintaympäristökuvaus ei ole valtioneuvoston eikä ministeriöiden virallinen kannanotto. Julkaisu on ennakointiverkoston yhteisen työskentelyn tulos. Julkaisun tavoite on olla virikkeellinen, kiinnostava ja vaihtoehtoisia näkökulmia luova esitys, joka herättää miettimään tulevaisuuttamme.


(Seuraavassa julkaisun maahanmuuttopoliittiseen ympäristöön liittyviä näkemyksiä)

OSA A KEHITYKSEN SUUNNAT 2010-LUVUN AIKANA MEILLÄ JA MUUALLA

1 GLOBAALEJA MUUTOSVOIMIA

1.1 Maailmanjärjestys: voimasuhteet, instituutiot ja arvot

Maailmanjärjestys hakee uutta tasapainoa

9. Arvoiltaan liberaalin ja yhteiseen sääntöpohjaan, avoimuuteen sekä monenkeskisyyteen tähtäävän maailmanjärjestyksen reunaehtoja ja rakenteita on mukautettu Kiinan ja muiden nousevien toimijoiden vaikutusvallan myötä vuoteen 2020 saavuttaessa. Kulttuurien kamppailussa liberaalidemokratian haastaa selkeimmin radikaali islamismi. Arvomaailmojen erot pitävät samalla yllä jännitteitä ja luottamuspulaa.

Euroopan unionin poliittinen painoarvo kasvaa, mutta se ei muutu liittovaltioksi

19. Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja täytäntöönpanon seurauksena Euroopan unionista tulee aiempaa yhtenäisempi toimija maailmanpolitiikassa. Yhteinen pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa vahvistaisi EU:n ääntä, mutta Ranska ja Iso-Britannia eivät luovu asemastaan.

24. Kypros-esteen poistuminen tuo päätettäväksi Turkin jäsenyysratkaisun, mikä kärjistää jäsenmaiden erimielisyyksiä vuosikymmenen lopulla. Venäjän-politiikan erot nousevat esiin harkittaessa laajentumista Itä-Eurooppaan Ukrainaan ja Valko-Venäjään sekä Kaukasukseen 2020-luvun avautuessa.

Transatlanttisen kumppanuuden perusteet edelleen arvopolitiikassa

31. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta pysyy uhkakuvana. Naton arvot törmäävät radikaalin islamismin arvomaailman kanssa. Energiaturvallisuuden lisääminen sekä kyberterrorismin ja merirosvouksen ehkäiseminen korostuvat uudessa strategiassa.

46. [...] Suomen runsaat vesivarat ja hyvin toimivat, kilpailukykyiset alueelliset vesilaitokset mahdollistavat korkealaatuisen juomaveden viennin kuivuuden vaivaamiin maihin. Vesiveron tuotto on merkittävä tulonlähde valtiolle, ja veden verottaminen on tehostanut ja järkeistänyt vesitaloutta Suomessa. Suomalainen vesiputkihanke eteläiseen Eurooppaan ja Afrikkaan on etenemässä ja sen strategista merkitystä voi verrata edellisen vuosikymmenen kaasuputkihankkeisiin.

Arvoilla on merkitystä

56. Vuosikymmenen globaalin arvokehityksen kannalta oleellista on se, vetääkö liberaali järjestys taloudellisen integraation ja globalisaation hyötyjen ansiosta ei-liberaalit toimijat yhteisten sääntöjen ja instituutioiden piiriin vai luodaanko uusia pelisääntöjä. Samalla ratkeaa, jatkuuko vai pysähtyykö demokratian laajentuminen uusiin yhteiskuntiin.

57. Aikaa myöten liberaali maailmanjärjestys etenee, sillä taloudellinen hyvinvointi ja poliittisen vapaudet käyvät maiden sisäisessä kehityksessä pitkällä tähtäimellä käsi kädessä.

58. Vastuullinen hallintotapa good and responsible governance saattaa muodostua 2010-luvulla perustaksi suurten toimijoiden suhteille ja globaalihallinnan tiivistämiselle. Samalla voidaan liberaalien arvojen toteutumisesta pitää kiinni globaalina kaukotavoitteena.

59. Vastuullinen toimintatapa ei ole kuitenkaan yksiselitteistä ja ongelmatonta liberaalien ja ei-liberaalien maiden ja maaryhmien kesken. Eteneminen on kivikkoista, kun poliittiset ja kulttuuriset erot, demokratiavaje ja korruptio ylläpitävät eroja yhteiskuntien välillä aiheuttaen jännitteitä.

60. Kulttuurien kamppailua käydään sivilisaatioiden rajapinnoilla. Selkeimmin liberaalidemokratiaa haastaa radikaali islamismi. Kamppailussa myös länsi joutuu täsmentämään ja tarkentamaan arvojaan, kuten esimerkiksi ilmaisuvapauden periaatteen ulottuvuuksia.

61. Kiinan taloudellinen menestys on osoittanut, ettei demokratia ole talouskasvun perusedellytys ainakaan kiinnikuromisvaiheessa. Myös Venäjällä pyritään yhdistämään vahvaan talouteen valtiokeskeinen ja vähemmän liberaali yhteiskuntajärjestelmä.

Instituutiot heijastavat voimasuhteita ja arvoja

65. Maailmanjärjestys joutuu muutokseen, kun Yhdysvallat ja Euroopan unioni mukautuvat nousevien, myös ei-demokraattisten suurten toimijoiden vahvistumiseen globaaleina päättäjinä ja johtajuuden tavoittelijoina.

*****

Epävakaisen kehityksen ääripäät

2010-luvun kehitys voi kääntyä moneen suuntaan ja sitä voivat kääntää esimerkiksi Kiinan demokratisoitumiskehitys, islamismin voittokulku, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, pandemia, joukkotuhoaseilla tapahtuva terroriteko ja energiasektorin innovaatiot. Seuraavassa on kaksi vaihtoehtoista ja äärimmäistä kehityskuvaa kuvaamaan mahdollisten maailmojen vaihteluväliä vuoteen 2020.

Entä jos
Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun varhaisvaihe on maailmanlaajuisen yhteistyön alku. Kehitystä vahvistaa valtava taloudellinen kasvu, joka tekee uusien sääntöjen omaksumisen helpommaksi. Keskeisten maiden sisäinen kehitys edistää globaalin demokratian laajenemista. Poliittisen arvomaailman yhdentymisen takia kansanvaltainen päätöksenteko ja oikeusvaltiokehitys yleistyvät. Valtiosuvereniteetin rooli heikkenee ja kansainvälinen oikeus vahvistuu. Uudistetusta YKn turvallisuusneuvostosta kehittyy universaali toimija, jolle valtiot, Yhdysvallat ja EU mukaan lukien, luovuttavat osan suvereniteettiaan. Yhteiset ja hyväksytyt säännöt tukevat paikallisten hallitusten toimijuutta. Uusien vaihtoehtoisten energianlähteiden löytyminen lopettaa öljyntuottaja-alueiden konfliktit ja innovaatiotalous niissä yleistyy. Kehitys vähentää jännitystä uskontojen välillä.

Entä jos
Maailman talousrakenteet romahtavat. Kasvava työttömyys aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta, mielenosoituksia ja vuosikymmenen loppuun mennessä vallankumouksia. Talouskriisistä selvinneet EU-maat eivät halua osallistua maksukyvyttömien maiden pelastamiseen ja eroavat EU:sta. Aasian maat rakentavat vaurauttaan omista lähtökohdistaan eikä niillä ole motivaatiota länsimaalaistyyppisen maailmanjärjestyksen kehittämiseksi. Ilmastokatastrofi moukaroi alueita ja valtioita. Kiina vetää sijoituksiaan pois Yhdysvalloista, joka leikkaa sotilasmenoja ja vetäytyy kansainvälisistä asemistaan. Syntyneessä valtatyhjiössä taistelu ruoasta ja vedestä saa yksittäiset maat optimoimaan kehitystä kahdenvälisin sopimuksin ja tilaisuuden tullen turvautumaan sotilaallisiin keinoihin.

*****

1.2 Väestökehitys

Väestön kasvu hidastuu, painopiste Aasiassa

70. Maailman väestön kasvuvauhti hidastuu. Vuoteen 2020 mennessä väestön määrä kasvaa 7,7 miljardiin. Valtaosa kasvusta tapahtuu kehittyvissä maissa. Kehittyneiden maiden väestötason säilyminen ennallaan riippuu yhä enemmän maahanmuutosta.

Siirtolaisuus lisääntyy

78. Maahan- ja maastamuuton merkitys globaalin väestökehityksen osana kasvaa. Muuttoliikettä kasvattavat elintasoerot, sodat ja konfliktit sekä yhä enemmän ilmastonmuutoksesta johtuva pakolaisuus. Työn vuoksi tapahtuva siirtolaisuus lisääntyy.

79. Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin vuosittain suuntautuva ulkomaisten henkilöiden maahanmuutto on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi, että maahanmuuton määrä kehittyneisiin maihin vakiintuu vuoden 2010 jälkeen vuosittain nettomääräisesti 2,3 miljoonaan henkilöön.

80. Maahanmuuttajien määrä on nykyisellään noussut 200 miljoonaan eli noin 3 %:iin maailman väestöstä. Kansainvälisten pakolaisten määrä on noin 11 miljoonaa, maansisäisiä pakolaisia on kuitenkin enemmän, noin 20-30 miljoonaa henkilöä.

81. YKn arvioiden mukaan kolmasosa eli noin 64 miljoonaa kansainvälisistä maahanmuuttajista asuu nyt Euroopassa edustaen noin  9 %:a Euroopan väestöstä. Yhdysvalloissa maahanmuuttajien kokonaismääräksi arvioidaan tällä hetkellä 44 miljoonaa henkilöä edustaen noin 13 % kokonaisväestöstä.

82. Liikkuvuus maanosien välillä muovaa lähivuosikymmeninä työvoimarakennetta. Ilman työvoiman maahanmuuttoa kehittyneiden maiden työikäinen väestö laskisi.

83. Maahanmuuttajat lähettävät kotimaihinsa tällä hetkellä vuosittain noin 340 miljardia dollaria, joista 250 miljardia dollaria lähetetään kehittyviin maihin. Summa on puolet suurempi kuin OECD-maiden myöntämä kehitysapu.

84. Kehittyneissä maissa maahanmuuttopolitiikka säilyy päätöksenteon keskiössä. Erilaisia maakohtaisia strategioita on jo nähtävissä. Esimerkiksi Japani ei turvaudu maahanmuuttoon alenevan työvoiman määrän kompensoimiseksi.

85. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka kytkeytyvät jatkossa aiempaa enemmän kehityspolitiikkaan ja maailmanjärjestyksen hallinnan kysymyksiin.

*****

Väestökehityksen ääripäät

Nykyinen väestönkasvu on jatkunut 1400-luvulta alkaen, jolloin musta surma vähensi Euroopankin väestöä kolmasosalla. Teknologinen kehitys ja vihreä vallankumous 1960-luvulla mahdollistivat viime vuosikymmeninä koetun väestön määrän kasvun. Kulutustottumukset, teknologisen kehityksen taso sekä väestön määrä vaikuttavat yhdessä ekologiseen kantokykyyn.

Entä jos
Uudet nopeasti sovellettavat bioteknologiat nostavat odotettavissa olevan eliniän kehittyneissä maissa keskimäärin sataan vuoteen. Työn uudet muodot mahdollistavat samalla työurien pidentämisen keskimäärin jopa 75 ikävuoteen. Maahanmuutto muokkaa voimakkaasti Euroopan ja Venäjän etnistä rakennetta. Kohonnut koulutustaso ja keskimääräisten tulojen kasvu alentavat lapsikuolleisuutta kehitysmaissa. Yhä epävakaampi ilmasto lisää maastamuuttoa Afrikasta. Ruoan kysynnän kasvu edellyttää kansainvälisiltä järjestöiltä voimakkaita toimia.

Entä jos
Ilmastonmuutoksella on dramaattisia väestöllisiä vaikutuksia. Lämmin sää lisää pandemioita, jotka tappavat suuren väestömäärän Aasiassa ja Afrikassa, eikä lännellä ole keinoja auttaa. Maat sulkevat pandemian uhan edessä rajansa ja ottavat ruoasta kamppaillessaan käyttöön protektionismin keinot. Köyhät kuolevat nälkään. Lisäksi liikalihavuus ja diabetes laskevat yhä enemmän elinikää Intiassa ja Kiinassa.

*****

1.3 Ekosysteemit, energia ja luonnonvarat

Maapallon ekosysteemit muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla

102. Luonnon kantokyvyn heikkeneminen koskettaa eniten maailman köyhiä ja on usein jopa köyhyyden syy. Kehitysmaiden kotitaloudet ovat välittömästi riippuvaisia lähiympäristönsä ekosysteemipalveluista, makeasta vedestä, energiapuusta, kalakannoista, mutta myös metsien ja kosteikkojen tarjoamasta suojasta säiden ääri-ilmiöitä vastaan.

103. Ympäristön tilan huononeminen synnyttää laajamittaista ympäristöpakolaisuutta. Merenpinnan ennakoitu nouseminen, erityisesti Afrikkaa koetteleva aavikoituminen sekä maaperän köyhtyminen ja saastuminen samoin kuin makean veden saatavuuden heikkeneminen aiheuttavat pakolaisaaltoja vuosikymmenen aikana.

1.4 Maailmantalouden kehityskulkuja

Talouskasvun pääpiirteet suuralueilla 2010-luvulla

139. Nousevien talouksien voimakkaasta kasvusta huolimatta Yhdysvallat ja Eurooppa tulevat säilymään merkittävinä globaalitalouden tekijöinä. Läntiset teollisuusmaat, etenkin Euroopassa, kohtaavat 2010-luvulla vaikeita haasteita julkisen talouden vakauttamiseksi. Euro-alueella julkisen velan ennakoidaan olevan vuosikymmenen vaihteessa keskimäärin jo 84 % bruttokansantuotteesta, joten edessä on rahoitusmarkkinoiden vakauttamistoimien purkaminen, julkisen talouden vakauttaminen ja julkisen velan hoitaminen. Myös työttömyyden hoito vaatii ponnisteluja.

140. Ikääntymiseen liittyvä huoltosuhteen heikentyminen luo kehittyneissä maissa paineita julkisen sektorin kasvattamiseksi ja verojen nostamiseksi, mikä edelleen heikentää kehittyneiden maiden kansainvälistä kustannuskilpailukykyä. Kasvun ylläpito ja suhteellisen aseman säilyminen riippuu pitkälti niiden kyvystä ylläpitää teknologista etumatkaansa kehittyviin talouksiin verrattuna.

Tuotanto- ja yritysrakenteet muuttuvat, työmarkkinat globalisoituvat

154. Globalisaation myötä tapahtuva työn yhä suurempi osittuminen aiheuttaa yksilötasolla työurien enenevää pirstoutumista ja korostaa ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden merkitystä. Tässä tilanteessa parhaan turvaverkon tuottavat toimivat työmarkkinat ja uuden työpaikan nopea saatavuus.

155. Integraatio helpottaa työvoiman liikkumista, joka osin siirtyykin maasta toiseen. Näin on etenkin aloilla, joissa tuotantopaikkaa ei voi siirtää maasta toiseen, kuten rakentamisessa ja joissakin henkilökohtaisissa palveluissa.

156. Tietotekniikan kehittymisen myötä kilpailu huippuosaajista saa uusia muotoja, kun työtä voidaan tehdä paikasta riippumattomasti.

157. Tehtävien siirrettävyys merkitsee sitä, että kansainvälistä kilpailua on myös yksittäisten työntekijöiden välillä. Globalisaatio voi hyödyttää tietyn yrityksen joitakin työntekijöitä samalla, kun se aiheuttaa haittaa sen muille työntekijöille.

158. Lisääntyvä siirtolaisuus ja vierastyövoiman hyödyntäminen ovat pidemmällä aikavälillä yksi ratkaisu ikääntymisen aiheuttamaan työvoimatarpeeseen kehittyneissä maissa. Toinen vaihtoehto on antaa talouden sopeutua muuttuvaan työvoimatarjontaan.

1.6 Se pyörii sittenkin – ylä- vai alakierteellä?

Nopea maailma ja kriisien maailma

204. Kuvio 11 esittää kahta äärimmäistä ja epätodennäköistä vaihtoehtoista kehityskuvaa nopea maailma ja kriisien maailma.

205. Nopeassa maailmassa globaalihallinto on vahvalla pohjalla. Talouskasvu Aasiassa on 15 % ja Euroopassakin jopa 5 %, ilmastonmuutos on hallinnassa globaalin koordinaation ja nopeasti käyttöön otetun uuden teknologian tukemana. Globaalit arvoketjut on organisoitu uudelleen, kommunikaatio on tässä keskeistä. Innovaatiot ovat onnistumisen edellytys ja nopeimmat voittavat. Ilmiöiden epävakaisuus ja kompleksisuus ovat valtavaa, ja ennakointi on hyvin epävarmaa.

206. Kriisien maailmassa syvä taantuma pakottaa valtiot optimoimaan asemaansa globaalijärjestelmässä. Koalitiot syntyvät kulttuurien perustalle. Ilmaston lämpeneminen on nopeampaa kuin odotettiin, eikä sen pysäyttämiseksi ole keinoa. Taistelu maasta, vedestä ja ruoasta on kiivasta. Nälkä ja köyhyys johtavat massamuuttoihin ja epidemiat tappavat ihmisiä. Rikkaat maat menestyvät paremmin, mutta niidenkin on suljettava rajansa. Protektionismin takia maailmankauppa on vähäistä ja kotimainen kysyntä ohjaa taloutta. Demokratisoituminen epäonnistuu monissa osissa maailmaa.

Todennäköisimmin toteutuu kuitenkin seuraava

207. Toimintaympäristön epävakaisuus lisääntyy. Niukkuus perusasioista kuten raaka-aineista, maasta, energiasta ja vedestä lisää globaalia dynamiikkaa sekä spekulaation ja konfliktien mahdollisuutta. Kommunikaation nopeuden kasvu lisää osaltaan muutoksen nopeutta, keskinäisriippuvuuden monimutkaisuutta ja yllätysten suuruutta. Tässä maailmassa ketterimmät menestyvät, samoin ne jotka osaavat tuotannossaan ja muussa toiminnassaan tehdä niukkuudesta hyveen.

208. Nopeat muutokset ja uudet toimintamallit yleistyvät kaikilla tasoilla ja joustavuuden ja monimuotoisuuden vaatimukset kasvavat. Miten menestyy Suomi tässä ympäristössä?

2 SUOMALAISIA ERITYISPIIRTEITÄ JA VASTAUKSIA

2.1 Politiikkaa, arvoja ja asenteita

Globaalit turvallisuusuhat heijastuvat Suomeen

228. Globaaleista turvallisuhkista muun muassa rikollisuuden kasvuun ja terrori-iskuihin joudutaan varautumaan edelleen useissa Euroopan maissa. Ihmisten kokemukset turvattomuudesta ovat kuitenkin usein vakavampia kuin todelliset uhat.

229. Globaaleihin uhkiin yhdistyvät maan sisäiset ilmiöt. Yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy turvallisuusriskejä. Osa väestöryhmistä voi irtaantua yhteisistä arvoista ja yksittäisiä radikaaleja toimintaryhmiä ja -muotoja voi syntyä.

230. Kun maahanmuutto lisääntyy, asenteet sitä kohtaan voivat koventua. Konfliktit joidenkin valtaväestöön kuuluvien ryhmien ja maahanmuuttajaryhmien välillä eivät ole poissuljettuja. Kokemukset muualta Euroopasta tulee huomioida, ja onnistuneen kotoutumisen ja kotouttamisen merkitys kasvaa.

231. Rajaturvallisuus korostuu liikkuvuuden edelleen lisääntyessä. Huumausaineiden salakuljetus, laiton siirtolaisuus ja ihmiskauppa ovat uhkia. Rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden toiminta on yhä ammattimaisempaa ja edellyttää valppautta niin lainsäätäjiltä kuin viranomaistoimijoiltakin. Toimivat yhteistyökäytännöt erityisesti Venäjän kanssa ovat tärkeitä.

2.2 Väestö ja hyvinvointi

Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä lisääntyy

238. Maailmanlaajuiset väestöliikkeet heijastuvat myös Suomeen. Ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten määrä kahdeksankertaistunut Suomessa vuodesta 1990. Ulkomaalaisia oli Suomessa vuoden 2008 lopussa yli 143 000, eli 2,7 % koko väestöstä. Vieraskielisiä oli noin 10 000. Vuoden 2008 nettomaahanmuutto noin 15 000 henkilöä oli määrällisesti suurin sotien jälkeen ja ulkomailta Suomeen muuttaneiden määrä lähes 30 000 henkilöä suurin koko itsenäisyyden aikana.

239. Maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen. Pääosa maahanmuuttajista tulee Suomea lähellä olevista maista. Suurimmat yksittäiset ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset.

240. Maahanmuuttajat ovat Suomessa keskittyneet voimakkaasti suuriin kaupunkeihin ja yli neljäsosa kaikista maassa asuvista vieraskielisistä asuu Helsingissä. Nykyvauhdilla joka neljäs pääkaupunkiseudun asukas on maahanmuuttajataustainen vuonna 2025.

241. Maahanmuutto muuttaa yhteiskuntaa kulttuurien, arvojen ja tapojen moninaisuus on jatkossa itsestäänselvä osa suomalaista elämänmuotoa. Onnistuneen kotouttamisen merkitys maahanmuuttopolitiikassa kasvaa.

242. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuton ja maahanmuuttopolitiikan legitimiteetin kannalta maahanmuuttajien työllistymisen merkitys korostuu.

Hyvinvointi lisääntyy, mutta ei kaikilla

259. Kansalaiset ovat tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Henkilöstön eläkkeelle siirtymisen nopeutuminen ja samanaikaisesti kiihtyvä väestön ikääntyminen edellyttävät palvelujen saatavuuden turvaamiseksi valintoja. Vaihtoehtoja ovat muun muassa palvelurakenteen ja työnjaon uudistaminen sekä koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen.

2.4 Talouskehityksen pääpiirteet ja haasteet

Osaaminen ja palvelut korostuvat – huoltosuhteen heikkeneminen uhkaa talouskasvua

284. Työvoiman tarjonnan supistumista voidaan hillitä tai jopa estää pidentämällä työuria sekä edistämällä työvoiman maahanmuuttoa. Lisäksi työllisyyttä voidaan parantaa vähentämällä rakenteellista työttömyyttä.

2.5 Osaaminen kehityksen perustana

Osaamistarpeet muuttuvat

322. Koulutuksessa yleissivistyksen sisältövaatimuksia tarkastellaan muun muassa tietoyhteiskuntakehityksen, kansainvälistymisen ja kestävän kehityksen näkökulmista. Peruskoulutuksessa korostuu koulun yhteisöllinen kasvatustehtävä. Tämä vähentää koulukiusaamista ja parantaa kouluviihtyvyyttä.

323. Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden lisääntyminen vaikuttaa opetuksen sisältöihin, muotoihin ja muuhun koulun arkeen.

324. Erityisesti työvoiman saatavuuden näkökulmasta muualla kuin oppilaitoksessa opittujen tietojen ja taitojen tunnustamisesta tulee merkittävä kehittämiskohde 2010-luvulla.

Luovuuden ja kulttuurin voimavarat käyttöön

346. Innovaatioita ei ole ilman luovuutta - eikä ilman luovuudelle suotuisia työ- ja asuinympäristöjä. Suomalaisten kaupunkien koko ja sijainti eivät lähtökohtaisesti ole tässä mielessä suotuisia. Monimuotoinen väestörakenne ja siihen liittyvä suvaitsevainen asenneilmapiiri vahvistaisivat luovuusresursseja.

348. Taide ja kulttuuri lisäävät sisältöä ja hyvinvointia elämään ja yhteiskuntaan. Kulttuurin ja luovien alojen merkitys tulee kasvamaan. Suomi sijoittuu korkealle kansainvälisessä kulttuurin bruttokansantuotteen osuusvertailussa mutta kulttuurin arvostus ei ole samalla tasolla. Kun arvostus nousee, kulttuuriin sisältyvät yhteiskunnalle hyödylliset resurssit tulevat käytetyiksi paremmin. Ulkomaalaisen kulttuurityövoiman määrä on Suomessa erittäin pieni, joten sen lisääntyminen vahvistaa kulttuurielämää.

2.6 Suomen haasteet ja mahdollisuudet äärimmäisissä vaihtoehdoissa

Suomi nopeassa maailmassa

352. Väestön kasvaessa ja ikääntyessä Suomi voi olla edelläkävijämaa 60-80-vuotiaiden työllistämisessä ja osaamisen yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä. Tätä edistävät uusi mahdollistava teknologia ja sosiaaliset innovaatiot. Ulkomaisen työvoiman integroimisessa hyvä sosiaalinen infrastruktuuri on kilpailutekijä. Yhteistyöstä maahanmuuttajien lähtömaiden kanssa saadaan molemminpuolista hyötyä.

Suomi kriisien maailmassa

358. Maailman väestötilanteen kriisiytyessä suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän osaamisen ja toimintamallien kansainvälinen hyödyntäminen on mahdollisuus. Muuttoaaltojen hallitsemiseksi on luotava strategioita. Haasteen kääntäminen mahdollisuudeksi edellyttää kekseliäisyyttä, ja hyvä yhteistyö lähtömaiden kanssa on tärkeää. Globaalien tavaravirtojen tyrehtyessä huoltovarmuus ja omavaraisuus nousevat keskeisikisi tekijöiksi. Ruoan tuotannon moninkertaistamiseksi Suomen suuri pinta-ala tarjoaa paljon mahdollisuuksia.


OSA B VIISI MAHDOLLISTA KUVAA VUODESTA 2020

TEEMA 1
MAAILMANJÄRJESTYS PIRSTOUTUU JA MONINAPAISTUU
*****

7.3 Arabimaiden kriisi ja ääri-islamismin vaikutus

Globaalin eriarvoisuuden syvenemisestä ja sen seurauksista voidaan hahmotella kehityskulku, joka koskee arabimaita ja laajaa Lähi-itää.

Arabimaat jäävät vuosina 2010-2020 jälkeen globalisaatiokehityksessä, mikä ajaa yhteiskunnat syvenevään kriisiin. Nuorisotyöttömyyden voimistama radikalisoituminen ruokkii ääri-islamismia, ja prosessi saa sytykkeitä Yhdysvaltain ja lännen takaiskuista Afganistanin ja Irakin vakauttamisessa. Euroopan unioni koettaa hillitä radikalisoitumista sen syihin kohdistuvalla tukitoiminnallaan, mutta toiminta osoittautuu tehottomaksi.

Ääri-islamismi voimistuu, sillä nuorisotyöttömyyden ohella yleinen näköalattomuus ja yhteiskunnallinen vaikutusmahdollisuuksien puute luovat maaperää radikalisoitumiselle ja joukkoliikehdinnälle, myös koulutettujen nuorten keskuudessa. Tätä tilannetta pahentavat demokratiavaje ja kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyys.

Nuorten työttömien miesten reservi purkautuu hallitsemattomana maahantulona Eurooppaan ja kääntyy oman maan hallintoa vastaan. Tilanteen kärjistää elintarvikehuollon sortuminen. Radikalisoituva nuoriso vieraantuu konservatiivisesta sekä sekulaarista ja länsimielisestä hallitusvallasta.

Taustalla on pettymys Yhdysvaltain politiikkaan kohdistuneet odotukset eivät ole täyttyneet. Irakissa ja Afganistanissa sisäinen levottomuus ja väkivalta jatkuvat. Al-Qaida vahvistaa jalansijaa Maghrebissa, kun taas Egyptissä ja palestiinalaisalueilla Gazassa vaikuttaa vahva islamistinen traditio. Saudi-Arabiassa muutospaineet voimistuvat, kun talous taantuu öljyn hinnan laskiessa.

Eurooppa kohtaa pakolaisuuden ja laittoman maahantulon paineen, joka nostaa esiin suojelu- ja kriisinhallintatoimien tarpeen. Maailmantaloutta rasittavat öljyn hinnan voimakas nousu ja saatavuusongelmat. Konfliktitilanteen kärjistyessä Yhdysvaltain interventio saattaa tulla ajankohtaiseksi, ja Nato ja EU joutuvat harkitsemaan omaa osuuttaan kriisissä.

*****


TEEMA 2
TALOUDEN GLOBALISAATIO EUROOPPALAISIN ARVOIN

1 Globalisaatio eurooppalaisin arvoin vuonna 2020

430. Kantaväestön osalta vanheneva Eurooppa tulee yhä avoimemmaksi eri kansallisuuksien sulatusuuniksi, ja se panostaa korkeaan koulutukseen ja innovaatioihin. Erilaisten kulttuurien sopeuttaminen ja yhteentörmäysten välttäminen edellyttää taitavaa ja tasapainoilevaa yhteiskuntapolitiikkaa.

2 Ympäristömyötäisyydestä, ilmastopolitiikasta ja hyvinvointivaltiomalleista on tullut EU:n globaali kilpailuetu

438. EUssa kantaväestön keski-ikä on noussut, mutta työvoimatarpeiden tyydyttämistä on helpottanut hallittu työperäinen maahanmuutto. Eurooppa on haluttu ja vetovoimainen asuinpaikka, ja maahanmuuttajia riittää muun muassa Pohjois-Afrikasta.

439. EUn jäsenmaat kilpailevat entistä enemmän osaavasta työvoimasta sekä globaalisti että keskenään. Ne maat, jotka ovat kyenneet omaksumaan parhaat toimintamallit erityyppisen työvoiman vastaanottamiseksi ja integroimiseksi, menestyvät tässä kilpailussa.

4 Suomi hyödyntää osaamistaan avainaloilla – nopea kansainvälistyminen tuottaa myös pulmia

460. Vanhenevan kantaväestön tarvitsemien henkilökohtaisten palveluiden tuottamiseen kotimaiset työvoimareservit eivät ole riittäneet. Suomeen on vuosikymmenen kuluessa tullut nettomääräisesti noin 150 000 maahanmuuttajaa, joista huomattava osa on sijoittunut erilaisiin palvelualan tehtäviin muun muassa terveyden ja vanhustenhoidon alalla. Myös korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia saapuu Suomeen aiempaa enemmän.

461. Ulkomaalaisperäisen väestön määrän nopea kasvu etenkin kasvukeskuksissa ei ole sujunut täysin ongelmitta, ja tämä vaatii jatkuvaa panostusta kotouttamiseen ja kulttuurien välisten yhteentörmäyksien ehkäisemiseen.

463. Osaamisperustamme on vahvistunut. Esimerkiksi yliopistojen kansainvälinen kilpailukyky on parantunut suurempien ja itsenäisempien yksiköiden myötä. Kilpailu on pakottanut yliopistot kansainvälistymään. Pohjoismaiden saama kansainvälinen huomio on lisännyt myös opiskelijoiden ja tutkijoiden sekä kulttuurialan ihmisten kiinnostusta Suomea kohtaan.

5 Suomessa tehtyjä poliittisia päätöksiä vuoden 2020 tilanteeseen tultaessa

464. Pääosa Suomen kannalta suotuisasta kehityksestä on ulkoisten tekijöiden ansiota. Esimerkkimaan asema toki velvoittaa Suomea tekemään mallikelpoista politiikkaa. Suhteellisen suotuisa talouskehitys on luonut tähän myös mahdollisuuksia.


TEEMA 5
YHTEISKUNTA MONIMUOTOISTUU JA MONI MUTKAISTUU – MUTTA PYSYYKÖ SE KOOSSA?

Johdanto
Suomalainen yhteiskunta on monimuotoistunut sekä väestöltään että arvoiltaan vuonna 2020. Samalla yhteiskunta monimutkaistunut. Voimakkaasti ja ennakoimattomasti edennyt tietoyhteiskuntakehitys on tuonut tieto- ja viestintätekniikan erottamattomaksi osaksi ihmisten arkea, elinkeinoelämää, palveluja ja koko yhteiskuntaa. Maailma on verkottunut globaalisti, ja tietoverkkojen käyttäjistä on tullut yhä enemmän myös sen sisällön tuottajia. Maahanmuutto on lisääntynyt. Yhteiskunta on myös polarisoitunut vaikutusmahdollisuuksien ja yhteiskunnallisen osallistumisen suhteen. Väestö on menettänyt luottamustaan ja kiinnostustaan poliittishallinnollista järjestelmää kohtaan. Edustuksellinen demokratia on menettänyt uskottavuuttaan mutta alkaa elpyä uudelleen. Oikeussääntely on ylikansallistunut, monimutkaistunut ja muodostunut vaikeaselkoiseksi.

1 Globaalisti verkottunut tietoyhteiskunta

544. Vuonna 2020 suomalainen yhteiskunta on monimuotoinen. Samassa yhteisössä elää arvopohjaltaan ja identiteetiltään erilaisia ihmisiä. Yhteiskunta koostuu erilaisista kulttuureista, uskonnoista ja elämäntavoista.

3 Edustuksellinen demokratia ja oikeusvaltion kriisi

559. Usko lainkuuliaisuuteen on 2010-luvun alkupuolella horjunut eivätkä kaikki koe itseään osallisiksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Puolueisiin kohdistettu kritiikki on lisännyt suoran demokratian ja muun muassa sitovien kansanäänestysten vaatimuksia. Myös lainsäädännön ylituotanto ja heikkolaatuisuus on heikentänyt luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja hallintoon.

4 Vaikutusmahdollisuuksiltaan polarisoitunut yhteiskunta

566. Myös radikaaleja ääri-ilmiöitä on esiintynyt sitä enemmän mitä pidemmälle 2010-lukua on tultu. Jotkin niistä ovat johtaneet väkivaltaisiin purkauksiin. Uusista radikaaliryhmistä osa on lähellä organisoitunutta rikollisuutta ja osan tavoitteet ovat muita yksilöitä tai ryhmiä alistavia. Paineet tämän kaltaisten kansalaisliikkeiden voimakkaaseenkin tarkkailuun ja toiminnan rajoittamiseen ovat kasvaneet.

567. Kansainvälinen organisoitu rikollisuus on vahvistunut. Tietoverkkoihin on syntynyt runsaasti globaalia rikollista toimintaa. Tämä mahdollistaa perinteisten rikosten tekemisen uudella tavalla ja kokonaan uusien rikollisuuden muotojen hyödyntämisen. Verkkovalvontaa ja -tarkkailua on lisätty tuntuvasti.

5 Kulttuurien kirjo

569. Lisääntyvä maahanmuutto on ollut kuuma yhteiskunnallinen kysymys pitkin 2010-lukua. Lähtökohdat monikulttuurisuuden ymmärtämiseksi ovat parantuneet, mutta käytännössä sietokykyä ei aina löydy. Puolueet ja päätöksentekijät joutuvat tasapainoilemaan jännitteiden välissä. Erityisesti vuosikymmenen alkupuolella asenteet maahanmuuttajia kohtaan tiukentuivat selvästi eikä konflikteiltakaan eri väestöryhmien kesken vältytty.

570. Vuosikymmenen aikana käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua maahanmuuton ja monimuotoisuuden vahvuuksista ja haasteista. Hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan eri toimijat panostavat aiempaa enemmän kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä kannustavat väestöryhmiä keskinäiseen kanssakäymiseen. Kehityksen johdosta vuosikymmenen loppupuolella tilanne alkoi rauhoittua niin, että vuoden 2020 Suomessa monimuotoisuus nähdään jo käytännössäkin yhteiskunnan voimavarana.

571. Maahanmuuton myötä monikulttuurisuus ja arvojen ja tapojen monimuotoisuus ovat yhä syvemmin osa suomalaista yhteiskuntaa. Vakiintuneiden kirkkokuntien rinnalle on noussut uusia uskonnollisia yhteisöjä. Monikulttuurisuus on lisääntynyt erittäin nopeasti erityisesti kasvukeskuksissa. Samassa maantieteellisessä tilassa elää uskonnollisesti, kulttuurisesti ja etnisesti erilaisia ihmisiä.

572. Suomeen muutetaan erityisesti perhesiteiden, työn tai opiskelun perusteella. Myös paine humanitaarisen maahanmuuton lisäämiseen Suomessa kasvaa sekä väestön liikkumisen lisääntyessä että Eurooppaan kohdistuvan "muuttotaakan" jakamiseksi oikeudenmukaisesti eri maiden kesken.

573. Maahanmuuttajien putoaminen työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle vaikeuttaa kontaktien syntymistä, kun eri väestöryhmät eivät kohtaa toisiaan arjen tilanteissa.

574. Osa maahanmuuttajista ei kotoudu suomalaiseen yhteiskuntaan vaan eristäytyy kotiinsa ja etniseen yhteisöönsä. Tämä lisää myös heidän lastensa syrjäytymisriskiä. Valtaosa maahanmuuttajista ei koe pystyvänsä vaikuttamaan yhteiskunnassa, mikä herättää turhautumista. Yhteiskunnallista osallistumista heikentävät työttömyys ja alhainen tulotaso, joita pyritään korjaamaan tukemalla kotoutumista.

575. Vuonna 2020 suomalainen yhteiskunta on myös oppinut hyödyntämään ulkomaalaistaustaista väestönosaansa. Taloudellinen ja kulttuurinen vaihto maailman eri kolkkiin on vilkastunut. Yritykset ovat rekrytoineet maahanmuuttajia luodakseen yhteyksiä uusiin markkina-alueisiin ja yhteistyökumppaneihin. Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat näkyvästi esillä suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä edesauttaa kotoutumista ja lieventää kantaväestön asenteita. Maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on vaaleissa yhä enemmän, ja kansalaisjärjestöt ovat aktiivisesti pyrkineet saamaan maahanmuuttajia mukaan toimintaansa. Taiteen, viihteen ja urheilun kentillä on noussut esiin lukuisia ulkomaalaistaustaisia huippumenestyjiä. Ensimmäistä kertaa arvokisaturnaukseen vuonna 2018 tiensä raivanneesta Suomen jalkapallomaajoukkueesta valtaosa on ulkomaalaistaustaisia ja myös jääkiekkomaajoukkueessa heitä on muutama.

6 Tärkeitä ratkaisuja ennen vuotta 2020

576. Keskeiseksi kysymykseksi on 2010-luvun Suomessa noussut demokratian legitimiteetin säilyttäminen. Arvokeskustelua on käyty siitä, mikä on yksilön vastuu yhteisten asioiden hoitamisessa. Kriisitunnelma on voitettu tarjoamalla kansalaisille vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tällöin on pohdittu, miten varmistetaan se, että päätöksenteossa huomioidaan monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan näkemykset. Miten arvojen monimuotoistumiseen ja globalisoitumiseen reagoidaan, miten kansalaisten toiveet ja tavoitteet välittyvät päätöksentekoon?

577. Poliittisia päätöksiä on pitänyt tehdä tietoyhteiskuntakehitykseen liittyvien arvojen osalta. Esillä on ollut, miten turvataan ilmaisuvapaus ja yhteiskunnallinen avoimuus samalla kun varmistetaan yhteiskunnan, lasten ja muiden suojaa tarvitsevien turvallisuus?

579. Maahanmuuton suhteen tehtävät päätökset ovat olleet ankaran kritiikin kohteena miltei riippumatta siitä, minkälaisia päätöksiä on tehty. Monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden hyödyntäminen voimavarana on nostettu keskeiseksi kysymykseksi. Eri väestöryhmien välinen vuoropuhelu on ollut keskeisessä asemassa väestöryhmien välisten hyvien etnisten suhteiden kehittymisessä. Koulutusjärjestelmällä on ollut myös tärkeä rooli uskontoja ja kulttuureita koskevan tiedon jakamisessa.

580. Hyvien etnisten suhteiden perustana on vastavuoroinen perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Keskustelua on käyty uskonnollisten yhteisöjen oikeudenkäytöstä. Maahanmuuttajien kieli- ja muun koulutuksen vahvistaminen on ollut keskeisiä koulutuksen haasteista ja se on ollut tärkeää myös työllistymisen kannalta.

581. Asutusrakennetta on kehitetty aitoa monimuotoisuutta tukevaksi. Tärkeä kysymys on ollut, miten Suomessa ehkäistään maahanmuuttajatiheiden asuinalueiden syntymistä. Osallistuminen suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja kotoutuminen vaikeutuu, jos asuinalue koostuu lähes kokonaan maahanmuuttaja-asukkaista.

582. Työvoima- ja työmarkkinapolitiikkaa on kehitetty siten, että kaikilla on mahdollisuus osallistua työmarkkinoille, ja siten, että väestön taloudellinen toimeentulo on varmistettu.