HS: Sijaiseksi pääsee virkalääkäriä huonommallakin kielitaidolla

Helsingin Sanomat: Sijaiseksi pääsee virkalääkäriä huonommallakin kielitaidolla 19.1.2010

Virkaan otettavilta lääkäreiltä vaaditaan yleensä parempaa kielitaitoa kuin sijaisilta. Sijaisia palkattaessa kielitaitoa sen sijaan pohditaan tapauskohtaisesti, myöntää Helsingin terveyskeskuksen hallintoylilääkäri Jukka Pellinen.

"Jos lääkäri puuttuu, ja paikkaan on tulossa vain yksi, ja hänen kielitaitonsa on puutteellinen, valintatilanne on, ollaanko ilman lääkäriä vai otetaanko puutteellisella kielitaidolla", Pellinen kuvaa.

Lääkärien kielitaito nousi esille viime viikolla valelääkäritapauksen yhteydessä. Esimerkiksi Raaseporissa Karjaan apteekkari valitteli, etteivät terveyskeskukseen sijaisiksi palkatut ruotsalaiset lääkärit kirjoittaneet aina kunnollisia reseptejä.

Alueelle on Raaseporin hallintoylilääkärin Åsa Westerlundin mukaan palkattu puhtaasti ruotsinkielisiä lääkäreitä, jotta ruotsinkieliset asukkaat saisivat hoitoa myös loma-aikoina.

Lääkäripula saattaa ajaa kuntia tai sairaaloita palkkaamaan sijaisiksi lääkäreitä, jotka osaavat suomea heikosti.

Suomessa ei ole monille ulkomailta tuleville lääkäreille yhteisiä kielikriteerejä. Valviran mukaan viime vuonna ulkomailta tuli Suomeen noin 250 lääkäriä.

EU-kansalaisten kielitaidon tarkastamisesta vastaa lääkäriä palkkaava kunta tai sairaala. Terveydenhuoltoa valvovan Valviran mukaan kansallisia kriteerejä ei voi luoda.

"Ei tällaista voida määritellä, koska kielitaito riippuu täysin tehtävästä", sanoo Valviran johtaja Tarja Holi.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta vaaditaan perustason kielitaidon todistavaa kielikoetta.

Helsingin terveyskeskuksen hallintoylilääkäri Pellinen myöntää, että kieli aiheuttaa vastaanotoilla ajoittain ongelmia.

"Suurimmalla osalla ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä, joita Helsingissä on töissä, kielitaito on kuitenkin ihan kohtuullinen."