perjantai 15. tammikuuta 2010

Satakunnan Kansa: Sello-surmien jälkipyykki yltyi rasistiseksi nettikirjoitteluksi

Satakunnan Kansa/Kirsti Pohjonen: Sello-surmien jälkipyykki yltyi rasistiseksi nettikirjoitteluksi 15.1.2010

Pulma: Neuvottelukunnan mielestä keskustelu on luisunut vikaan, maahanmuuttajilla ei ole asiassa osaa.

- Olenko minä teistä maahanmuuttaja, vaikka olen Suomen kansalainen ja asunut täällä parikymmentä vuotta, käyn töissä ja minulla on perhe?

Koulutusalajohtaja Atanas Aleksovski Tampereelta kysyi haastavan kysymyksen torstaina Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tilaisuudessa. Hän on neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.

Keskustelu maahanmuuttajista on neuvottelukunnan johdon mielestä kääntynyt täysin väärään suuntaan tunnemylläkässä, jonka Ibrahim Shkupollin vuodenvaihteessa Sellon Prismassa tekemät surmat synnyttivät.
- Kysymys on suomalaisen yhteiskunnan ongelmasta. Maahanmuuttajilla ei ole tässä osaa, sisäministeriön kansliapäällikkö ja neuvottelukunnan puheenjohtaja Ritva Viljanen painotti.

Hän ilmoitti olevansa pettynyt, jos Sellon tapahtumista jää ainoaksi opiksi, että ulkomaalaiset pitää karkottaa.

Shkupollilla oli oleskelulupa, mutta ei Suomen kansalaisuutta. Hän oli silti osa yhteiskuntaa asuttuaan täällä parikymmentä vuotta. Surmaaja ei siis tullut suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelta.

Pohdittavaksi pitää Viljasen mielestä ottaa oikeita asioita.

Suomi on länsieurooppalaisten maiden kärjessä, kun puhutaan henkirikosten määrästä. Maahanmuuttajien tilillä ei ole henkirikoksia lukuun ottamatta Sello-surmaa, pahoinpitelyjä kyllä.
- Onko meillä liian salliva asenne väkivaltaan, Viljanen kysyi.

Keskustelua pitäisi käydä myös aseiden määrän vähentämisestä. Harrastustoiminta ei vaadi 1,6 miljoonaa asetta.

Asenteet kiristyneet
Viljasta ja Aleksovskia huoletti, että suhteet maahanmuuttajiin ovat kiristyneet. Esimerkiksi somaleista 97 prosenttia kokee yhä syrjintää.
- Rasistiset ilmiöt ovat kaksinkertaistuneet. Etenkin nuorten miesten asenteet ovat koventuneet, Viljanen muistutti.

Aleksovski uumoili myös vaaraa, että etnisten ryhmien keskinäiset välit kärjistyvät. Surmien jälkeinen nettikirjoittelu ja vihaviestit askarruttivat molempia.

Viljanen pelkäsi pahoja ongelmia, jos nykyinen linja jatkuu. Aleksovski viittasi Ranskaan, jossa kireä ilmasto ja syrjäytyminen ovat johtaneet toistuviin mellakoihin.

Kotouttaminen kuntoon
Maahanmuutosta on tullut lyhyessä ajassa osa yhteiskunnan muutosta. 1990-luvun alussa maahanmuuttajia oli 26 000. Viime vuoden lopussa heitä oli 160 000. Kymmenen vuoden kuluttua luku on kaksinkertaistunut.

Balkanilta 1990-luvun alussa Suomeen tullut Aleksovski muisteli, että silloin ei kotouttamisesta puhuttu mitään. Vieläkin se kaipaa parannuksia.
- Meiltä puuttuvat kokonaan kotouttamisen rakenteet. Ei riitä, että tulija saa muutaman viikon kielikoulutusta, Viljanen vahvisti.

Kunnon kielenopetuksen lisäksi maahanmuuttajille on syytä antaa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, laeista ja tasa-arvoajattelusta. Silloin on myös viestittävä, että kunniamurhia ei Suomessa hyväksytä.

Fakta
Etnisten suhteiden neuvottelukunta
- Jäseninä on 30 järjestöä ja kaikki poliittiset puolueet.
- Neuvottelukunta edistää hyviä etnisiä suhteita ja etnistä yhdenvertaisuutta.
- Maahanmuuttajien järjestötoiminnan edistäminen kuuluu myös työhön.
- Tiedotuksen yhtenä tehtävänä on muistuttaa, että etninen monimuotoisuus on yhteiskunnan voimavara.

Kommentti

Huutia poliitikoille
Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen (sd.) otti torstaina kantaa Sello-jutun jälkimaininkeihin lähinnä Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Tuntuu ihan oikeaan osuneelta, kun Viljanen sanoo, että ongelma on suomalainen eikä siinä ole maahanmuuttajilla osaa. Väkivaltaan turvauduttiin taas, niin kuin meillä liian usein tehdään.

Linjaukset ovat kiintoisia myös siksi, että ne haastavat niin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kuin sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) puheet.

Vanhanen nosti vähän surmien jälkeen blogissaan esille oleskelulupien löyhän käytännön. Holmlund puuttui samaan asiaan. Ulkomaalaisten karkotuksiin haluttiin aikaisempaa tiukempi ote.

Kiistelty kansliapäällikkö neuvoo nyt poliitikkoja tarttumaan oikeisiin asioihin, väkivaltaan ja kotouttamisen kehittämiseen. Maahanmuuttajien syyllistäminen vie ihan väärille urille.

Kirsti Pohjonen