Tiedonantaja: Puhutaanko maahanmuuttokeskustelussa aidasta vai aidanseipäistä?

Tiedonantaja: Puhutaanko maahanmuuttokeskustelussa aidasta vai aidanseipäistä? 8.10.2010

Maahanmuuttopoliittista keskustelua käytetään savuverhona, jolla saadaan peitettyä todelliset ongelmat, kuten peruspalveluiden jatkuva leikkaaminen ja rikkaita suosiva veropolitiikka, joka kaventaa entisestään hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Samaan aikaan esimerkiksi rakennusfirmat käyttävät lähes ilmaista työvoimaa ja keräävät siten yhä suurempia voittoja.

Karim Maiche, Tampereen Rauhanpuolustajien projektikoordinaattori, kyseenalaisti SKP:n Tampereen piirin ja Demokraattisen Sivistysliiton seminaarissa 'länsimaiden' käsitteen ja havainnollisti islamilaisen maailman monimuotoisuutta.

– Minulle ja varmasti suurimmalle osalle muslimeita on täysin saman tekevää, mitä joku tanskalainen piirtelee. Mediassa asia esitettiin koko islamilaisen maailman suurena raivostumisena. Tosi asiassa maailman muslimeista ehkä 0,001 prosenttia osallistui jonkinlaiseen mielenilmaisuun ja heistä 0,001 prosenttia puolestaan päätti hyökätä lähetystöön tai polttaa lippuja.

Länsimaiden historian esitystapaa Maiche kritisoi siitä, että Välimereen on piirretty joku kuvitteellinen viiva, jonka pohjoispuolella sivistyttiin ja eteläpuolella elettiin jotenkin sivussa.

– Todellisuudessa esimerkiksi Rooman valtakunnassa Välimeri oli sisämeri, jonka yli vaihdettiin koko ajan vaikutteita ja oltiin erittäin tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Nykyään puolestaan keskustelussa, niin mediassa kuin muutenkin, unohdetaan jatkuvasti, että esimerkiksi Pohjois-Afrikan maissa on aina ollut myös kristittyjä, siellä on baareja, homoja ja niin edelleen.

Suomessa Maiche on koko ikänsä saanut vastata kysymyksiin taustastaan, vaikka hän on syntynyt ja kasvanut Suomessa. Karimin isä on Algeriasta ja eikä näytä aivan supisuomalaiselta. Pienestä pitäen hän on saanut vastailla kysymyksiin, kuten: Vieläkö vanhempasi ovat yhdessä? Asuuko isäsi yhä Suomessa? Mistä maasta olet kotoisin?

Lisäksi hänen odotetaan usein olevan jostain syystä kiitollinen suomalaisille siitä, että saa olla Suomessa.

– Minusta olisi vallan mainiota, jos laskettaisiin maahanmuuton kustannukset. Silloin voisimme verrata maahanmuuttajien aiheuttamia kustannuksia vaikkapa yhtiöiden johtajien palkkoihin, verohelpotuksiin ja optioihin. Ehkä ainakin jotkut ymmärtäisivät silloin, kuka täällä oikeasti vetää välistä ja tulee kalliiksi yhteiskunnalle, Maiche tiivisti.

Solidaarisuus auttoi jaksamaan

Silvia Aedo tuli Suomeen 1992 poliittisena pakolaisen Chilestä. Hän joutui miehensä kanssa poliittisen vainon kohteeksi, koska he vastustivat Pinochetin oikeistodiktatuuria ja toimivat aktiivisesti vasemmistolaisessa vastarintaliikkeessä. Suomeen he päätyivät, koska tiesivät, että täällä oli vahva solidaarisuusliike ja heille tarjottiin mahdollisuutta muuttoon.

– Kun olimme vangittuina, oli äärettömän tärkeää tietää, että jossain oli ihmisiä, jotka ajattelivat ja tukivat meitä. Solidaarisuus antoi minulle, pienten lasten äidille, voimaa jatkaa eteenpäin. Kun päätös maahanmuutosta tuli ajankohtaiseksi, päätimme lähteä, koska vaihtoehtona olisi ollut jäädä vainon kohteeksi. Vanhin poikamme jäi Chileen, me muut muutimme Suomeen Varkauteen.

Aedo on viihtynyt Suomessa, muttei ole luopunut omasta kulttuuristaan.

– Kun olemme kotona, olemme chileläisiä ja käyttäydymme kuin käyttäytyisimme Chilessä. Kun lähdemme ulos ovesta, olemme Suomessa ja käyttäydymme suomalaisten tapaan. Minusta siinä ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa.

Aedon mielestä maahanmuuttossa pitää olla omat sääntönsä ja niistä, jotka päätyvät Suomeen tulee pitää huolta. Hänestä kansainvälinen solidaarisuus on edelleen erittäin tärkeää.

– Koko vasemmiston pitäisi yhdessä vastustaa Suomessakin nousevaa rasismia.

Kritiikin kärki osuu harhaan

Suomeen muuttaa edelleen vähän ulkomaalaisia.

– Kaikkiaan maahanmuuttokriittisten eniten kritisoimilla humanitaarisilla perusteilla saapui 2009 noin 2 500 ihmistä. Maahan tuli samana vuonna lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa 26 700 henkilöä ja maasta lähti 2009 yli 12 000 ihmistä. Mistään massiivisesta muutosta ei siis voida puhua, totesi, SKP:n Uudenmaan piirijärjestön piirisihteeri Tiina Sandberg.

Maahanmuuttajista on tehty suuri syntipukki ja savuverho. Heitä vastaan on helpompi hyökätä kuin suomalaisia päättäjiä, jotka ovat ne todelliset syylliset peruspalveluiden alasajoon ja yhä pahenevaan yhteiskunnan eriarvoistumiseen.

– Monet näkevät maahanmuuttokeskustelun vaalien tärkeimpänä teemana ja haluavat suunnata protestinsa maahanmuuttopolitiikkaan. Valitettavasti kritiikin kärki osuu silloin pahasti harhaan, eikä mitään muutosta nykyiseen hyvinvointivaltion alasajoon ole odotettavissa, kiteytti Sandberg.

Kommunistien tehtävänä on tässä tilanteessa tuoda keskusteluun se, kuka oikeasti hyötyy maahanmuutosta ja missä oikeat syylliset ovat.

– Rakennukselle tuleva romanialainen työntekijä ei ole se, jota pitää syyttää työpaikkojen viemisestä tai palkkojen polkemisesta. Oikea syyllinen on rakennusfirma, joka käyttää häikäilemättä hyväkseen EU:n ja Suomen lakien porsaanreikiä saadakseen urakoiden hinnat mahdollisimman alas. Suurin osa työnantajista on erittäin tyytyväinen jos suomeen saadaan ihmisiä, jotka ovat valmiita tetkemään töitä mahdollisimman halvalla, Sandberg muotoili.

Porvaripuolueet ajavat tietoisesti politiikkaa, joka ruokkii rasismia, kurjistaa työehtoja ja vie koko yhteiskuntaa yhä kovempien asenteiden suuntaan.

– Valitettavasti vasemmistokin on yhä enemmän alkanut puhua tavalla, joka myötäilee Perussuomalaisten retoriikkaa. Tässä tilanteessa kommunistien tehtävä on aina uudelleen kääntää kritiikki yksittäisistä maahanmuuttajista niihin jotka ovat oikeasti vastuussa hyvinvointivaltion alasajosta ja hyötyvät tästä kehityksestä, tiivisti Sandberg.