Helsingin Sanomat: Filippiiniläishoitajat jäivät

Helsingin Sanomat: Filippiiniläishoitajat jäivät 8.5.2014

Filippiineiltä viime vuosina Suomeen rekrytoidut sairaanhoitajat ovat so­lahtaneet uuden kotimaansa työmarkkinoille. Henkilöstöyritys Opteam toi ensimmäiset filippiiniläishoitajat seitsemän vuotta sitten. Sadasta hoi­tajasta vain seitsemän on palannut kotimaahansa.

"He ovat asettuneet mukavasti. On haettu kansalaisuutta, saatu vauvoja ja ostettu asuntoja. Perheitä on tullut Suomeen", kertoo Opteamin toimi­tusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Saman verran hoitajia on rekrytoitu Espanjasta, mutta he eivät ole ko­tiutuneet yhtä hyvin. Sadasta espanjalaishoitajasta parikymmentä on jo lähtenyt pois. Osa on palannut kotimaahansa, osa siirtynyt toiseen maa­han.

Viiden vuoden pilottihankkeessa ely-keskukset rekrytoivat ESR-rahoi­tuksella espanjalaishoitajia Satakuntaan, Varsinais-Suomeen, Kymenlaak­soon, Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon, Pirkanmaalle ja Uudellemaalle.

Esimerkiksi Vaasaan saapuneista kahdeksasta espanjalaishoitajasta siel­lä työskentelee enää kaksi. Puolet heistä lähti jo puolen vuoden jälkeen.

Johtava ylihoitaja Arja Tuomaala Vaasasta kertoo, että osa ei ollut tyyty­väinen työhönsä, osa kaipasi espanjalaisyhteisöä.

"Harmitti, että he lähtivät juuri, kun heidät oli perehdytetty ja heistä oli­si ollut enemmän hyötyä", hän sanoo.

Lähi- ja perushoitajien Liiton Superin asiantuntijan Leena Kaasisen mu­kaan ilmiö on melko yleinen: "Suomi on selvästi kauttakulkumaa. Vali­tettavasti monikaan ei jää. He tulevat tänne, saavat koulutuksen ja lähte­vät."

Lähtijöistä huolimatta työ- ja elinkeinoministeriön projektipäällik­kö Tapani Kojonsaari on tyytyväinen pilottihankkeeseen.

"On ollut ongelmiakin, mutta niinhän aina on. Nyt on saatu työkalut rek­rytointiin, jos ja kun sitä aletaan tosissaan tehdä", hän sanoo.

"Hankkeen käynnistyessä yhden hoitajan rekrytoinnille tuli hintaa 10 000 euroa, nyt 5 000–6 000 euroa."

Jos rekrytointi nyt osataan, kotouttamisessa on sen sijaan paljon paran­nettavaa. Kojonsaaren mukaan maahanmuuttajat jäävät sivuun kotoutu­mispalveluista, kuten kielen jatko-opinnoista. Kotoutuminen jää oman aktiivisuuden varaan.

"Espanja on lähellä. On helppo palata kotiin, jos ei viihdy."

Kojonsaaren mukaan Suomen pitäisi parantaa vetovoimaansa ja kotout­tamista, sillä kilpailu työvoimasta kiristyy. Hän selkeyttäisi viranomais­käytäntöjä ja pienentäisi tutkinnon laillistukseen liittyviä kuluja. On tär­keää myös huomioida tulijan perhe.

"Tanskassa puolisoille on omat ohjelmat, joilla heidän kotoutumistaan ja työnhakuaan edistetään. Meillä ei ole mitään tällaista", hän sanoo.

Opteamissa ollaan vakuuttuneita, että Filippiinit on oikea maa hoita­jien rekrytointiin. Runsasväkisestä ja työttömyyden vaivaamasta valtios­ta ulkomaille lähtee paljon hoitajia, jotka etsivät pysyvää paikkaa tehdä työtään.

"Eurooppalainen työvoima liikkuu ja sen on tarkoituskin liikkua. Sosiaa­li- ja terveysalan tehtävät edellyttävät kielitaitoa. Silloin pitäisi olla val­mis sitoutumaan, koska kielitaidon kehittyminen vaatii vuosia", sanoo Vanhala-Harmanen Opteamista, joka sai keväällä kansainvälisen työjär­jestön ILO:n tunnustuksen eettisestä rekrytoinnista