HS: Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista 4.5.2014

Maahanmuuttajien tulot jäävät selvästi kantasuomalaisten tuloista. Työssäkäyvä maahanmuuttaja ansaitsee vuodessa noin 27 500 euroa, kantasuomalainen 36 800 euroa. Työllisten osalta kantaväestön ja vieraskielisten väliset tuloerot ovat siis 25 prosenttia.

Toisin sanoen maahanmuuttajan euro on 75 senttiä.

Palkkatyössä olevan maahanmuuttajanaisen euro puolestaan on 77 senttiä maahanmuuttajamiehen eurosta, 62 senttiä suomalaismiehen eurosta ja 84 senttiä suomalaisnaisen eurosta.

Maahanmuuttajanaiset ovat siis miehiäkin huonommassa asemassa.

Muissa ryhmissä kuin työllisissä tuloerot ovat vielä isompia: työttömissä 39 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 59 prosenttia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat saavat siis suurempaa työttömyyskorvausta tai muita tukia kuin vieraskieliset.

Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän ja yliaktuaari Topias Pyykkösen koostamasta selvityksestä.

"Maahanmuuttajien runsaat sosiaalietuudet taitavatkin olla urbaania legendaa. Koska vieraskielisten työllisten ansiot ovat neljännestä pienemmät kuin kotimaisten, ovat ansiosidonnaiset etuudetkin pienempiä. Niitä vieraskieliset saavat harvoin, sillä heillä harvemmin on siihen vaadittavaa työhistoriaa. Suurin ero on työvoiman ulkopuolella olevien kohdalla; vieraskieliset saavat eri etuuksia keskimäärin 3 100 euroa vuodessa. Summa ei ole kymmentäkään euroa päivässä", Myrskylä kirjoittaa Tieto&Trendit-blogissa.

Työvoiman ulkopuolella olevat kantasuomalaiset saavat etuuksia noin 7 500 euroa vuodessa.

Vieraskieliset naiset esimerkiksi saavat 400–600 euroa vähemmän äitiysrahaa ja vanhempainrahaa vuodessa kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat naiset.

Jos katsotaan käteen jääviä tuloja asuntokunnittain, vieraskielisten asuntokuntien keski- ja mediaanitulot olivat kolmanneksen pienemmät kuin suomen- tai ruotsinkielisillä asuntokunnilla. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä, eli sitä isompia ja pienempiä tuloja on yhtä monta.

Käyttötulot tarkoittavat tuloja, joihin on lisätty tulonsiirrot, kuten vaikkapa toimeentulotuki, ja joista on vähennetty verot.

"Kotimaisista asuntokunnista köyhyysrajan alapuolelle jää reilu viidennes, vieraskielisistä asuntokunnista reippaasti yli puolet. Enemmistö ulkomaalaisista koostuvista asuntokunnista elääkin köyhyydessä, vaikka tuloihin sisällytetään kaikki mahdolliset tuet. Jos asuntokuntaan lukeutuu yksikin kotimainen jäsen, putoaa köyhien osuus 34,1 prosenttiin", Myrskylä kirjoittaa.

Vieraskielisten tulot jäävät pienemmiksi kahdesta syystä: He ovat harvemmin töissä kuin kantasuomalaiset ja jäävät näin etuuksien varaan. Ja kun he työllistyvät, he työllistyvät useammin pienpalkka-aloille.

Maahanmuuttajat työllistyvät muuta väestöä useammin töihin, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan. He ovat yliedustettuina esimerkiksi siivoojan, myyjän, tarjoilijan ja kuljettajan ammateissa.

Myrskylän ja Pyykkösen selvityksestä käy ilmi, että vieraskielisten työllisyysaste on keskimäärin 15–17 prosenttiyksikköä alempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Maahanmuuttajien työttömyysaste on yli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna.

"Vieraskielisten ja kantaväestön työttömyys- ja työllisyyserot ovat kuitenkin 2000-luvulla selvästi kaventuneet. Vieraskielisten työllisyys on kasvanut kantaväestön työllisyyttä nopeammin ja toisaalta vieraskielisten työttömyys on alentunut nopeammin kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien", selvityksessä todetaan.

Mitä lähempää kielellisesti tai kulttuurisesti maahanmuuttajat tulevat, sitä helpompi heidän on työllistyä.

"Vain virolaiset ja thaimaalaiset työllistyvät Suomessa yhtä hyvin kuin kotimainen väestö", Myrskylä toteaa.

"Monella saattaa olla mielikuva, että Suomi on varsinainen onnela maahanmuuttajille. Kuitenkin joka viides maahan muuttanut äänestää jaloillaan ja jättää maan muutaman vuoden kuluessa. Pohjoismaista ja Länsi-Euroopasta tulleista poistuu jopa 80 prosenttia. Ilmeisesti länsimaista tulleet ovat täällä vain työprojekteissa ja sitten lähtevät", Myrskylä toteaa.

Itä-Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta tulleista 90 prosenttia on edelleen maassa viiden vuoden kuluttua.