Yle: Ansiomitalin saava Natalia ei ole tuki ja turva vain lapsilleen 11.5.2014
Äitienpäivänä ansiomitalilla palkittava Natalia Haponen päätyi mutkien kautta Kokkolaan. Kazakstanissa syntynyt Haponen on vuosien varrella luonut maahanmuuttajien ystäväperheverkoston, joka on helpottanut Suomeen asettumista. Hän korostaa muun muassa uuden kulttuurin kunnioittamista.
Natalia Haponen syntyi 60-luvulla pieneen kazakstanilaiseen kaupunkiin. Hän oli yhdeksänlapsisen perheen viides lapsi. Hänen äitinsä työskenteli kirjanpitäjänä ja isä kuorma-autonkuljettajana. Natalian ollessa 15-vuotias perhe muutti Viroon, jossa elämä sai ikävän käänteen. Vasta ostettu talo tuhoutui tulipalossa, joten perhe menetti kotinsa.
Vaikeuksista huolimatta Natalian muistot omasta perheestään ovat lämpimät. Suuressa perheessä Haponen oppi erityisesti muiden huomioon ottamisen ja sen, että ketään ei saa jättää yksin.
Mieleen on painunut erityisesti perjantait, jolloin äiti järjesti perheen kotona esimerkiksi käsityökerhon.
– Esiin otettiin vaatteita, joista puuttui esimerkiksi nappeja. Muut tekivät hommia taitojensa mukaan ja yksi luki satua. Lopuksi juttelimme sadusta. Se oli ihana yhteinen hetki, Haponen muistelee.
Uuden maan kulttuurin kunnioittaminen tärkeää
Natalia Haponen muutti miehensä ja kolmen lapsensa kanssa Suomeen 90-luvun alussa. Hän opiskeli suomen kielen, kun lapset olivat pieniä. Vuosituhannen vaihteessa hän sai Kokkolasta töitä seurakunnasta, jossa aloiteltiin työkokeilua ulkomaalaisten parissa.
Työhön kuuluu muun muassa maahanmuuttajille suunnattujen tapahtumien järjestämistä, henkilökohtaista opastamista ja kotikäyntejä. Omat kokemukset ja eläminen eri maissa ovat auttaneet työssä.
– Minun on helppo kohdata eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Uuden maan kulttuuriin tutustuminen ja sen kunnioittaminen ovat asioita, joista puhumme usein maahanmuuttajien kanssa. Tästä teemasta puhutaan myös Raamatussa, Natalia muistuttaa.
Natalian työ maahanmuuttajien parissa on huomattu. Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein tunnustuksena merkittävästä työstä kasvattajana.
Perustelujen mukaan hän on muun muassa onnistunut luomaan maahanmuuttajille ystäväperheverkoston, joka tukee monella tapaa kotoutumista. Palkinto tuli yllätyksenä.
– Ajattelin heti, että tämä palkinto ei kuulu yksistään minulle. Olen kuitenkin todella kiitollinen, että tekemäämme työtä on arvostettu.