Vihreä Lanka: Vaalipaneeli kannatti inhimillisempää pakolaispolitiikkaa

Vihreä Lanka: Vaalipaneeli kannatti inhimillisempää pakolaispolitiikkaa 7.5.2014
Suomenmaa: Pakolaispolitiikka kuumensi meppiehdokkaiden tunteet

EU:N TURVAPAIKKAPOLITIIKKA kaipaa inhimillisempää otetta ja enemmän vastuunjakoa jäsenmaiden kesken.

Tätä mieltä olivat useimmat Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen ja Suomen pakolaisavun vaalipaneeliin keskiviikkona osallistuneet eurovaaliehdokkaat.

Paneelin aiheena oli EU:n maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ja siinä olivat mukana kaikkien suurten puolueiden edustajat.

Kaikki panelistit perussuomalaisten Juho Eerolaa ja kristillisdemokraattien Andrei Nahkalaa lukuunottamatta jakaisivat vastuuta turvapaikanhakijoista nykyistä tasaisemmin EU:n jäsenmaiden kesken.
Tällä hetkellä Etelä-Euroopan maat vastaanottavat valtaosan unionin turvapaikanhakijoista.

”Kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan Ukrainalle. Myös täällä suunnalla voi tulla tällaisia ongelmia. Siksi ei ole Suomenkaan edun mukaista, että turvapaikanhakijan vastaanottavalla maalla on kaikki vastuu, totesi keskustan ehdokas Mikael Pentikäinen.

Vihreiden ehdokas Outi Alanko-Kahiluoto olisi valmis heittämään Dublin-asetuksen kokonaan roskiin. Asetus määrittelee, että turvapaikanhakija on saapumismaansa vastuulla ja hänet voidaan palauttaa siihen jäsenmaahan, johon hän on ensimmäisenä saapunut.

Useimmat panelistit kannattivat uusien laillisten väylien avaamista maahantulijoille, jottei näiden tarvitsisi turvautua salakuljettajiin ja vaarallisiin venekyyteihin. Humanitaarisen viisumin käyttöönotto unionissa sai Eerola lukuunottamatta kaikkien panelistien kannatuksen.

Humanitaarinen viisumi mahdollistaisi laillisen maahantulon humanitaaristen syiden perusteella, vaikkeivat tavallisen viisumin edellytykset täyttyisi.

Vasemmistoliiton Li Andersson ja sdp:n Nasima Razmyar ottaisivat käyttöön myös työnhakuviisumin.

Andersson arvosteli kovasanaisesti Euroopan rajojen valvontaa ja Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexia ”push back” -politiikasta, jolla estetään turvapaikanhakijoita pääsemästä lainkaan Euroopan kamaralle.

Kd:n Nahkalan mielestä Frontexin arvostelu on epäreilua. Hän muistutti, että Italiassa Frontex pelastaa ihmisiä Välimerellä ja tuo heidät EU:n alueelle.

Nahkala korosti lähes joka puheenvuorossaan YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmän merkitystä.

”Kiintiön avulla voidaan ottaa heikoimmassa asemassa olevia, kuten naisia ja lapsia.”

Suomi ottaa YK:n pakolaiskiintiön kautta vuosittain 1 050 ihmistä. EU:ssa on vain 11 muuta jäsenmaata, jotka käyttävät kiintiöjärjestelmää.

Nahkala levittäisi pakolaiskiintiön ilosanomaa muulle EU:lle ja korottaisi Suomen pakolaiskiintiötä, alkuun pariintuhanteen henkilöön.

Nasima Razmyar ihmetteli Nahkalan intoa kiintiöjärjestelmään.

”Kun puhutaan sadoista tuhansista, jopa miljoonista turvapaikanhakijoista, miten me silloin autamme näitä ihmisiä kiintiöjärjestelmän kautta?”

Juho Eerolan mielestä kiintiöpakolaisia valittaessa tulisi huomioida nykyistä paremmin, millaisia valmiuksia valituilla pakolaisilla on sopeutua suomalaiseen työelämään. Hyötynäkökulma ihmetytti muita paneelin osanottajia.

”Kun joku pakenee konfliktia, ei häneltä tarvitse kysyä, osaatko koodata. Silloin meidän vastuulla on tarjota apua”, kommentoi Nahkala.

_________________________________________

Suomenmaa: Pakolaispolitiikka kuumensi meppiehdokkaiden tunteet

Perussuomalaisten Juho Eerolan jyrkät näkemykset saivat muut eurovaaliehdokkaat tiivistämään rivinsä paneelissa EU:n pakolaispolitiikasta.

Suomen Pakolaisavun keskiviikkona Helsingissä järjestämässä tilaisuudessa oli määrä pohtia, miten Eurooppaan pyrkiville pakolaisille voidaan taata turvalliset reitit.

Tunteita kuumensi kuitenkin väittely siitä, onko pakolaisuus ylipäätään hyväksyttävää.

Muut panelistit tyrmistyivät, kun Eerola sanoi, että suurin osa valtioiden konflikteista on kansalaisten omaa syytä.

Eerola kertoi 12 vuoden työurastaan turvapaikanhakijoiden parissa. Tuolloin Suomeen tuli turvapaikanhakijoiksi esimerkiksi Saddam Husseinin baath-puolueen paikallispoliisipäälliköitä Irakista, Eerola sanoi.

OUTI ALANKO-KAHILUOTO (vihr.) pyysi Eerolaa ajattelemaan esimerkiksi vähemmistöjä, joita vainotaan maan lainsäädännön vuoksi.

Björn Månsson (r.) puolestaan huomautti, että sorto, syrjintä ja sodat ovat harvoin yksittäisten kansalaisten syy, vaan vika on hallitsijoissa ja rakenteissa.

Eerola ei näe syytä siihen, että Eurooppaan tuloa helpotetaan.

Hän muistuttaa, että maailmassa on yli 40 miljoonaa pakolaista, jolla on periaatteessa oikeudet tulla hakemaan turvapaikkaa Euroopan maista.

– Euroopan kantokyky ei riitä ottamaan kaikkia pakolaisia vastaan.

Eerola ihmetteli myös muiden meppiehdokkaiden kommentteja, joiden mukaan pakolaiset voivat olla rikkaus.

– Jos pakolaiset olisivat oikeasti rikkaus, Etelä-Euroopan maat pitäisivät heistä kiinni.

EEROLAN mielestä Suomen kiintiöpakolaisiksi kannattaisi ottaa ihmisiä, joilla on edellytyksiä päästä työelämään.

– Jos koripallojoukkue ottaa jenkkivahvistuksen, ei se vaihtopenkillä istujaa ota, Eerola vertasi.

Emmehän me tiedä ihmisten kykyjä, ennen kuin ne nähdään, paneelin puheenjohtaja, toimittaja Janne Hopsu joutui huomauttamaan.

– Kyllä ne itse asiassa tiedetään siinä vaiheessa, kun kiintiöpakolaisia käydään valitsemassa leireillä. Kouluttautunut ihminen saattaa olla ihan yhtä hädänalainen. Onko jotenkin arvottomampaa jättää kouluttautunut ihminen sinne, Eerola kysyi.

Kristillisdemokraattien Andrei Nahkala korosti, että konfliktia pakenevalta ihmiseltä ei tarvitse kysyä, osaako hän koodata tai tehdä jotain muuta tuottavaa työtä.

– Kyllä meidän jokaisen vastuu on tarjota ihmisille turvaa.

MEPPIEHDOKKAAT olivat erimielisiä siitä, pitäisikö Dublin-asetuksesta luopua.

Dublin-asetuksen mukaisesti EU:hun tuleva voi anoa turvapaikkaa ainoastaan siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu.

Li Anderssonin (vas.), Nasima Razmyarin (sd.) ja Alanko-Kahiluodon mielestä käytännöstä olisi syytä luopua.

– On kohtuutonta laittaa koko taakka Etelä-Euroopan maille, koska miljoonat ihmiset tulevat ensimmäisenä niihin, Razmyar totesi.

– Ihmisten palauttaminen EU:n sisällä rikkoo EU:n ihmisoikeussopimusta, Andersson huomautti.

Eerola puolestaan kertoi perussuomalaisten seisovan vahvasti Dublinin sopimuksen takana.

EU:N rajavalvontaviranomaisen Frontexin toimintaankin meppiehdokkaat suhtautuivat hyvin erimielisesti.

– Minä haluan moittia sitä epäinhimilliseksi. Se on väkivaltaista. Turkin ja Kreikan rajaa voi verrata armeija-alueeseen, Andersson sanoi.

– Frontexin rajavalvontaa ei ole olemassa ennen kuin jäsenvaltio sitä pyytää, Nahkala huomautti.

Hän kertoi, että Frontex auttaa toistuvasti merihätään joutuneita pakolaisia.

– He tulevat Frontexin kyydillä Eurooppaan. Frontexin moittiminen epäinhimilliseksi ei pidä paikkaansa.

KESKUSTAN Mikael Pentikäinen katsoi, että Euroopan pitäisi kantaa enemmän yhteistä vastuuta pakolaisista.

– Ei vastuuta voi sälyttää vain eteläisen Euroopan maille.

Pentikäinen huomautti Ukrainan olevan nyt sisällissodan partaalla.

– Siksi ei ole Suomenkaan edun mukaista ajatella, että vastaanottavan maan pitää yksin kantaa vastuu siitä ihmisvirrasta, joka sinne tulee.