Ministeri Räsänen: Kotouttamisessa tarvitaan myös uskonnollisten yhteisöjen apua

Sisäministeriön tiedote: Ministeri Räsänen: Kotouttamisessa tarvitaan myös uskonnollisten yhteisöjen apua 15.5.2015
Ministeri Räsänen ETNO-foorumissa Helsingissä: Puhe 15.5.2014

- On arvokasta, että Suomi on maa, joka tarjoaa myös uskonsa vuoksi vainotuille turvapaikan ja pakolaisaseman. Kirkolla ja muilla uskonnollisilla yhteisöillä on tänä aikana suuri haaste korottaa äänensä ja toimia uskonsa vuoksi vainottujen puolesta ja toivottaa heidät tervetulleiksi yhteyteensä, sanoi sisäministeri Päivi Räsänen avatessaan Etnisten suhteiden foorumin 2014 Helsingin Paasitornissa tänään.

ETNO on sisäministeriön yhteydessä toimiva Etnisten suhteiden neuvottelukunta, jonka alaisuudessa toimii "Uskonnollinen ja kulttuurinen vuoropuhelu" -työryhmä. Työryhmässä eri uskontokuntien edustajat ja valtiovalta voivat yhdessä miettiä keinoja edistää rakentavaa keskustelua ja hyviä etnisiä suhteita eri etnisten ja uskonnollisten ryhmien välillä.

- On tärkeää, että valtiovalta tukee osaltaan yhteydenpitoa ja yhteistyötä eri uskontokuntien kanssa ja niiden kesken. Toisten uskontojen edustajien kanssa käytävät keskustelut ovat omiaan vähentämään ennakkoluuloja eri kansalaisryhmien välillä, sanoo Räsänen.

Yhteisöllisyys syntyy arkisessa kanssakäymisessä

Valtioneuvoston kotouttamisohjelmaan on kirjattu tavoite tunnistaa uskonnollisten yhteisöjen rooli maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa. Maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet ovat lainsäädäntömme mukaan viranomaisten vastuulla. Paikallistasolla kotouttamisesta vastaavat ensi sijassa kunnat sekä työ- ja elinkeinotoimistot.

- Viranomaistyö voi tasapuolisuudessaan kuitenkin jäädä etäälle, sillä kotoutumista edesauttavaa yhteisöllisyyttä on vaikea luoda viranomaistyönä, Räsänen sanoo.

Monikulttuuristen haasteiden kohtaamisessa kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien toiminta on avainasemassa. Myös arkinen naapuriapu ja tavallisten ihmisten välinen kanssakäyminen ovat keskeisiä asioita.

- Voisimmeko löytää uudelleen sellaista lähimmäisyyttä ja yhteisöllisyyttä, joka ennen oli suomalaisille niin tavallista? Tämä lähimmäisyys ja yhteisöllisyys menee paljon pidemmälle kuin tänä päivänä arvostettu suvaitsevaisuus, joka usein verhoutuuvälinpitämättömyydeksi ja kylmyydeksi.

Kärjistynyt keskustelu huolestuttaa

Räsänen pitää huolestuttavana maahanmuutosta käytävää kärjistynyttä keskustelua, joka saattaa äärimmillään myös lisätä maahanmuuttajien kohtaamaa väkivaltaa ja rasismia. Tämä heikentää eri kulttuuripiireistä tulleiden mahdollisuuksia ja ehkä myös halua tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

- Voimakkaat vastakkainasettelut ja kärjistynyt keskustelu voivat johtaa siihen, että maahanmuuttajat jäävät yhä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä taas lisää niitä ongelmia, joita maahanmuuttoon kielteisesti tai kriittisesti suhtautuneet ovat tuoneet esille. Kärjistävistä lausunnoista tuleekin itseään toteuttava ennustus.

On äärimmäisen tärkeää pitää huolta siitä, että maahanmuuttajat pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa koulutusta ja työtä mutta myös vaikeammin mitattavaa kokemusta osallisuudesta. Maahanmuuttajat tulevat usein kulttuureista, joissa yhteisöllisyys on vahvaa ja perheyhteys kattaa myös kaukaiset sukulaiset.

- Myönteinen uutinen on se, että viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kokevat suomalaiset varsin hyvinä naapureina ja kumppaneina sen jälkeen, kun tuttavallisiin väleihin on päästy, Räsänen kertoo.

Ministeri Räsäsen puhe kokonaisuudessaan löytyy täältä:
http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/puheet