Hervannan Sanomat: Heikompi työllistyminen voi syrjäyttää maahanmuuttajanuoria 14.5.2014
Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke ALMA on toiminut Tampereella jo vuodesta 2007. Pitkäaikainen hanke tukee sekä maahanmuuttajataustaisia asiakkaita että heidän kanssaan työskenteleviä työntekijöitä.
– ALMA on Pirkanmaan laajuinen hanke, joka kehittää maahanmuuttajiin liittyviä kunnallisia palveluja ja osaamista, luonnehtii projektipäällikkö Päivi Sinkkonen.
Hänen lisäkseen hanke työllistää kolme projektikoordinaattoria, jotka kehittävät erilaisia maahanmuuttajia koskevia palveluja.
Esimerkiksi hankkeen projektina liikkeelle lähtenyt maahanmuuttajainfo Mainio toimii nyt Tuomiokirkonkadulla ja tarjoaa maksutonta neuvontaa esimerkiksi asumiseen, työhön, koulutukseen, oleskelulupiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä kysymyksissä, 17 eri kielellä.
Kevään 2014 aikana ALMA-hanke teetti selvityksen pirkanmaalaisten maahanmuuttajanuorten tilanteesta ja palvelutarpeista.
– Selvitys liittyy nuorten yhteiskuntatakuuseen, joka tuli voimaan vuoden 2013 alusta, Sinkkonen kertoo.
Takuu lupaa alle 30-vuotiaille työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Tutkimusten mukaan Suomessa 15–29-vuotiaista nuorista viisi prosenttia eli noin 51 300 on syrjäytyneitä. Näistä lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajaväestön työttömyysriski on lähes kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.
ALMA-hankkeen selvitys osoitti, että kaikissa nuorten ikäryhmissä maahanmuuttajanuorten työttömyys oli vuodessa lisääntynyt nopeammin kuin suomalaissyntyisten. Ero oli kaksin- tai kolminkertainen.
– Kaikkein suurin ero oli 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Keväästä 2013 kevääseen 2014 suomalaissyntyisten nuorten työttömyys oli kasvanut 12 prosenttia ja maahanmuuttajataustaisten yli 40 prosenttia, Sinkkonen kertoo.
Selvityksessä kävi myös ilmi, että maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutustaso on usein alempi kuin suomalaissyntyisten.
– Koulutukselle on siis tarvetta, Sinkkonen toteaa.
Kaikkein suurimmalta ongelmakohdalta selvityksen valossa näyttää se, että toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden, ilman työpaikkaa jääneiden maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kasvanut vuodessa 65 prosenttia.
– He puhuvat suomea, ovat käyneet koulut täällä ja ovat ammattitaitoisia. Jos kaikesta tästä huolimatta ei työpaikkaa löydy, se on hyvin turhauttavaa.
Selvitys osoitti myös, etteivät nuoret kuitenkaan jää tyhjän päälle.
– Nämä nuoret ovat päässeet hyvin jatkotoimenpiteisiin TE-toimiston kautta. Heille on löytynyt esimerkiksi työkokeiluja ja harjoittelupaikkoja, Sinkkonen kertoo.
Tulokset esitellään kaupungin toimijoille, kun ne on perusteellisesti analysoitu.
– Herättelemme palveluntarjoajia pohtimaan erityistarpeita maahanmuuttajien neuvonnan ja ohjauksen parissa, Sinkkonen sanoo.
– Koulutusjärjestelmämme on monimutkainen. Jos vanhemmat eivät tunne sitä eikä nuori itsekään aivan hahmota ammattien kirjoa, on suurempi vaara päätyä ammattiin, joka ei ole itselle mieleinen, ja kenties jäädä työttömäksi.
Hankala järjestelmä myös helposti ohjaa maahanmuuttajanuoria tietyille ammattialoille, joille heidän on helppo päästä töihin.
– Esimerkiksi jos töitä on tiedossa sukulaisen omistamassa ravintolassa, ei ehkä edes mietitä vaihtoehtoja.
Tampereen vetovoima näkyy kaupungin tuoreissa tilastotiedoissa.
– Meillä on paljon mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. Se saa nuoret, aktiivisessa iässä olevat ihmiset muuttamaan tänne, mikä on hyvä asia.
Viime vuonna Tampereelle muuttaneesta väestöstä noin 35 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
Pirkanmaalla 15–29-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria on 5454, joista 4171 asuu Tampereella.
– Prosentuaalisesti maahanmuuttajanuoria on lähes yhtä paljon myös Valkeakoskella ja Punkalaitumella, Sinkkonen kertoo.
Tuoreen Tampereen kaupungin tilaston mukaan vieraskielisten osuus Hervannassa on 17,9 prosenttia väestöstä. Kaukajärvellä lukumäärä on 8,1 prosenttia ja Hallilassa 7,0 prosenttia.