PAM-lehti: Huutava tarve tiedolle maahanmuuttajista työelämässä

PAM-lehti: Huutava tarve tiedolle maahanmuuttajista työelämässä 7.5.2014

"Maahanmuuttopolitiikan tekemisen täytyy perustua luotettavaan tietoon ja tilastoihin", SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä tiivisti monen puhujan tunnelmat SAK:n seminaarissa keskiviikkona.


Tilaisuudessa haettiin selvyyttä 2020-luvun työelämään: miten työpaikkojen kysyntä ja tarjonta muuttuu, ja kuinka laajalle työperäiselle maahanmuutolle olisi tarvetta. Vastauksien löytäminen osoittautui haastavaksi, kun nykytilanteestakaan ei ole tarkkaa tietoa. Sekä puhujien että yleisön joukosta vaadittiin myös lisää suunnitelmallisuutta maahanmuuttopolitiikkaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen harmitteli, että ulkomaalaisten työntekijöiden tilastoinnissa ja seurannassa on suuria aukkoja. On olemassa esimerkiksi oleskelulupatilastoja ja verohallinnon tilastoja, mutta saman henkilön löytäminen niistä ei onnistu, eikä välttämättä tiedetä onko vaikkapa veronumerorekisteriin merkitty työntekijä vielä Suomessa vai ei. Vapaan liikkuvuuden piirissä olevista EU-kansalaisista ei tiedetä sitäkään vähää. Sorainen esitti, että juuri tähän kysymykseen perehtyneen Tilastokeskuksen vetämän Tutka-työryhmän parannusehdotukset pitäisi toteuttaa.

"Kyse on vain siitä, että työryhmän esitys maksaa paljon rahaa, eikä toistaiseksi kukaan toimija ole osoittautunut kovin halukkaaksi talkoisiin", Sorainen sanoi.

Tiedolle on huutava tarve paitsi Suomen ikärakenteen suuren muutoksen vuoksi, myös siksi, että samaan aikaan tietotekniikan ja automatisaation kehittyminen muuttaa työmarkkinoita rajusti. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimusjohtajan Petri Rouvisen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Petri Böckermanin mukaan käynnissä on suuri murros, jossa satojatuhansia työtehtäviä voi hävitä - kassatyö kaupoissa voi olla yksi esimerkki - ja uusia syntyä tilalle. On siis vaikeata ennustaa koulutuksen tai työperäisen maahanmuuton tarpeita.

PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen kaipasi ajattelutavan muutosta niin, että työvoimapulan sijasta puhuttaisiin osaamisvajeesta - eli minkä ammatin tai osaamisen taitajista on puutetta. Sen jälkeen voidaan nähdä, onko paras ratkaisu kouluttaa Suomessa jo olevaa työvoimaa, hakea sitä muualta, vai keksiä muita keinoja.