HS: Kerjäläiset yhä kadulla Helsingissä – tilapäisistä yöpaikoista pula

Helsingin Sanomat: Kerjäläiset yhä kadulla Helsingissä – tilapäisistä yöpaikoista pula 13.5.2014

Helsingissä on kerjäläisiä Romaniasta ja Bulgariasta suunnilleen yhtä paljon kuin vuosi sitten, vaikka tulijoiden määrä kasvaa muualla maassa ja muiden Pohjoismaiden pääkaupungeissa. Kaduilla on rauhallista, sanoo poliisi. Lapsia ei kerjäläisinä ole.

Siihen hyvät uutiset loppuvatkin. Helsingin kaupunki on jo vuoden verran miettinyt, miten tulijoille järjestettäisiin tilapäinen katto pään päälle, mutta uutta kerrottavaa ei ole. Joka päivä Hakaniemen asemalla haitaria soittava romanialainen Sile tietää, mitä hän toivoisi.

"Työ, toimeentulo, se olisi tärkeintä. Jos se on liian iso asia, niin olisipa paikka missä olla yönsä." Sile nukkuu milloin missäkin, yleensä autossa.

Sile esiintyi tiistaina myös Kampin kappelin vieressä, missä paljastettiin taiteilija Matti Pekosen teos Vaivaismummo. Kolme päivää paikallaan oleva puuveistos pyytää antamaan jotain kaikkein heikoimmille. Patsaaseen voi tiputtaa kolikon kerjäläisten auttamiseksi Diakonissalaitoksen kautta tai kertoa lapulla omia tuntemuksiaan kerjäläisistä. Jälkimmäisistä kootaan myöhemmin uusi taideteos.

Pääkaupunkiseudulla on nyt arviolta 300–400 kerjäläistä. Helsingin kerjäläistyöryhmän tuore puheenjohtaja Olli Salin sanoo, että akuuttia hätää ei ole, mutta tilannetta seurataan.

Myös poliisi kertoo, että kerjäämisen lieveilmiöihin ei ole juuri tarvinnut puuttua viime aikoina. Ihmiskauppaa ei ole havaittu, pysyviä leirejä ei ole perustettu.

"Täällä ei näy aggressiivista kerjäämistä kaduilla nyt lainkaan. Useimmat vain istuvat maassa hiljaa paikoillaan", kertoo komisario Jari Taponen.

"He saavat tuloja Iso numero -lehden myynnistä, musisoimalla, kerjäämällä. Bulgarialaiset keräävät paljon pulloja", Salin luettelee.

Noin 60–70 ihmistä käy päivittäin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundossa, jossa on mahdollisuus esimerkiksi peseytyä. Myös Hirundon koordinaattori Anca Enache sanoo, että näiden ihmisten ongelmat ovat samoja kuin ennenkin.

"Kotimaassaan heillä ei ole ihmisoikeuksia, tilannetta pitäisi aidosti muuttaa siellä. Mutta on täällä Suomessakin tekemistä, pitää turvata edes välttämättömimmät sosiaali- ja terveyspalvelut", Enache toteaa.

Suurin osa tulokkaista yöpyy yksityisasunnoissa, jotkut harvat autoissaan.

Valtuutettu Thomas Wallgren (sd) teki vuosi sitten aloitteen tilapäisen majoituksen järjestämisestä ja sai valtuustossa kannatusta, mutta käytännössä mitään ei ole tapahtunut.

Valtakunnallisesti käsitellään vielä enemmän kerjäläisten elämään vaikuttavaa lakialoitetta. Aloitteessa edellytetään kerjäläisten rekisteröitymistä.

Sile kommentoi asiaa näyttämällä päivän ansiotaan eli kourallista kolikoita, kaikki euroa pienempiä.

"Jos tämäkin kielletään, niin tilanne on ihan hirveä."

Taiteilija Matti Pekonen toivoo, että Vaivaismummon kautta ihmiset voivat käsitellä omia köyhyyteen liittyviä tunteitaan.

"Osa varmasti ottaa tämän ilolla vastaan, kun nyt on joku väylä auttaa niin, että varat menevät koko tämän yhteisön hyväksi."

Hän haluaisi jatkaa Vaivaismummon jälkeen teossarjaa trilogiaksi. Esimerkiksi Kallion kirkkomäelle sopisi Monimieli-teos, joka keräisi varoja mielenterveys- ja päihdetyöhön.

Kampin Narinkkatorilla tiistaina kulkeneet ihmiset pohtivat syitä siihen, miksi kerjäämisestä keskusteleminen herättää usein hyvin voimakkaita tunteita.

"Ehkä suomalaiset eivät ole tottuneet tähän. Suomalainen kansa on ehkä enemmänkin sellainen kansa, joka tykkää olla omassa rauhassa", Hero Omar sanoo.

"Onhan se vähän omilta pois. Varsinkin köyhää kansaa ulkomaiset kerjääjät häiritsevät", miettii Roope Ervasti.