HS: Maahanmuuttajista haetaan virkeyttä kuihtuviin kuntiin

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajista haetaan virkeyttä kuihtuviin kuntiin 11.5.2014

Pudasjärven kansalaisopiston luokat pullistelevat kansallisuuksia: kongo­laisia, iranilaisia, venäläisiä. Menossa on Suomi startti -kotoutumiskoulu­tus, jonka tärkein tavoite on oppia puhumaan suomea.

Rebecca Boukono, 23, tuli Kongosta puoli vuotta sitten ja osaa kieltä jo hieman.

"Kevät on hyvä, ei ole kylmä. Aurinko paistaa."

Pudasjärven maaseutukaupunki tavoittelee maahanmuuttajien osuuden nostamista kymmeneen prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Tavoite on kirjattu kuntasuunnitelmaan. Nyt osuus on vajaat kolme prosenttia.

Keskustan alakoulussa maahanmuuttajien osuus lähentelee jo kym­mentä prosenttia.

"Pyrimme samaan kuin Helsingissä. Miksemme pyrkisi? Ihmettelen, mikseivät muut pienet kunnat ota samaa tavoitetta. Kyse ei ole mistään muusta kuin ennakkoluuloista", sanoo kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila.

Pudasjärvi haluaa valmistaa ja syöttää uutta työvoimaa Suomeen. Osa maahanmuuttajanuorista onkin jo siirtynyt eteenpäin, esimerkiksi lähihoitajaopintoihin Ouluun.

"Meillä on asuntoja tyhjillään ja vaikeuksia saada lukio- ja ammattikoulu­ryhmät riittävän suuriksi. Maahanmuutosta saadaan uutta virkeyttä. Osa muuttaa myöhemmin muualle, mutta niinhän meiltä on iän kaiken muutettu."

Vaasan yliopiston tutkimuksessa todettiin, että maaseudun kun­nissa nähdään maahanmuuttajat hyväksi vaihtoehdoksi väestömäärän ja elinvoimaisuuden lisäämisessä.

Tutkimus kohdistui kahdeksaan suomalaiseen maaseutukuntaan, joissa kaikissa arvioitiin maahanmuuttajien määrän kasvavan lähitulevaisuu­dessa.

"Määrän lisääntymiseen suhtauduttiin keskimäärin melko myönteisesti. Niissä kunnissa, jotka vastaanottivat pakolaisia, se nähtiin hyvänä harjoi­tuksena tulevaisuutta varten. Kielteisempiä oltiin esimerkiksi Lieksassa, jossa maahanmuuttajien määrä oli kasvanut nopeasti", kertoo tutkija Anna Korsbäck.

Maaseutua pidettiin hyvänä ympäristönä kotoutumiseen, koska siellä on turvallista ja rauhallista. Kielteiseksi maahanmuuttajien kannalta näh­tiin pula työpaikoista ja kantaväestön kielteiset asenteet.

Christella Amuli, 20, tuli Pudasjärvelle Kongosta kaksi vuotta sit­ten. Hän haaveilee näyttelijän ammatista ja arvelee muuttavansa jossain vaiheessa isompaan kaupunkiin.

"Luulen, että opin suomea parhaiten pikku kunnassa. Täällä on pakko puhua muidenkin kuin omankielisten kanssa. Haluaisin kyllä tutustua suomalaisiin enemmän. Ehkä he hyväksyisivät meidät sitten parem­min."

Amuli ei sano kohdanneensa ennakkoluuloja, mutta hän tietää, että osa suomalaisista ei pidä ulkomaalaisista. Pudasjärvelläkin on nähty maa­hanmuuttovastaisten liikkeiden kampanjointia.

Daavittila on saanut uhkauksia sähköpostitse, eikä hän pidä posti­laatikossa nimeään.

"Yhtään palvelua ei ole jäänyt kotoperäisillä kuntalaisilla saamatta maa­hanmuuttajien takia. Emme me tästä touhusta rahallisesti nettoa, mut­ta emme häviäkään. Kaikki kuntatason päätökset on tehty yksimielises­ti", Daavittila korostaa.

Närpiön kunta Pohjanmaalla aloitti vastaanottamalla pakolaisia, ja se li­säsi myöhemmin myös työperäistä maahanmuuttoa. Pudasjärvellä työ­paikkakehitys ei näytä kovin hyvältä, mutta väestökato on maahanmuut­tajien ansiosta vähentynyt hieman.

Neljän vuoden aikana Pudasjärvi on hionut kotouttamistyötään. Suomi startissa yhdistetään alkuvaiheen ohjaus ja kielen oppiminen se­kä rakennetaan henkilökohtaisia polkuja. Kunta saa kotouttamiseen nel­jän vuoden ajan valtion tukea.

Vuosi sitten kunta linjasi, että peruskoulussa saa opiskella iästä riippu­matta. Maahanmuuttajanuoret saavat jatkaa koulunkäyntiään, vaikka oppivelvollisuusikä olisi tullut täyteen.

Ryhmässä on jo nähty paikallinenkin aikuinen peruskoulun suorittaja.