Kainuun Sanomat: ”Vaatimukset suomalaisille ja ulkomaalaisille samanlaiset”

Kainuun Sanomat: ”Vaatimukset suomalaisille ja ulkomaalaisille samanlaiset” 8.5.2014

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä rekrytoi maahanmuuttajia hoiva-alan töihin siinä missä suomalaisiakin.

Näin sanoo kuntayhtymän rekrytointipäällikkö Tuula Leinonen. Yksittäisen työnhakijan tilanteeseen hän ei ota kantaa.

Kainuun Sanomat kertoi tiistaina 6. toukokuuta alun perin kongolaisesta miehestä, joka on suorittanut sekä kotimaassaan että Suomessa sairaanhoitajatutkinnot, mutta ei silti ole saanut Kainuusta alan töitä. Kajaanin ammattikorkeakoulussa hän suoritti tutkinnon suomen kielellä.

Epäilyt maahanmuuttajiin kohdistuvista ennakkoluuluista Tuula Leinonen kieltää jyrkästi.

– Ennakkoluuloja ei toden perään ole, päinvastoin. Olemme kouluttaneet maahanmuuttajia omin kustannuksin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa.

– Vaatimukset ovat suomalaisille ja ulkomaalaisille ihan samanlaiset, Leinonen vakuuttaa.

Hän ei osaa arvioida maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuutta Kainuun soten henkilökunnassa.

Tämän hetken hoitajatilannetta Leinonen kuvailee ylipäätään melko hyväksi riippuen erikoisalasta ja kunnasta. Avoimia sairaanhoitajan paikkoja on kolme, ja tarjolla on joitain sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita.

Kelpoisuusehdot täyttävät työnhakijat Kainuun sote seuloo työhaastattelussa. Jos ulkomaisella työnhakijalla on suomalainen hoiva-alan tutkinto, on hän yleensä suorittanut myös suomen kielen yleisen kielitutkinnon, eikä kielitaitoa testata enää haastatteluvaiheessa.

Jos työntekijä rekrytoidaan suoraan ulkomailta, vaaditaan häneltä Valviran hyväksymä ulkomainen tutkinto sekä suomen kielen kielitutkinto vähintään keskitasolla (CERF-järjestelmässä taso B).

– Jos on vaikka viisi kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa, otetaan heistä soveltuvin töihin. Soveltuvuus riippuu työtehtävästä. Kielitaitoa vaaditaan enemmän esimerkiksi psykiatriassa, jossa ihmisiä hoidetaan keskustelemalla ja vähemmän taas röntgenhoitajalta, joka on potilaan kanssa aika vähän vuorovaikutussuhteessa, Leinonen kuvailee.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä määrittelee, että terveydenhuollon ammattilaisella pitää olla ”tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito”. Tarkempia kielitaitovaatimuksia laissa ei ole.

Kainuun ammattiopiston (KAO) sosiaali- ja terveysalan opinto-ohjaaja Mirja Puumalainen-Tampio ei ole havainnut, että maahanmuuttajaopiskelijat pääsisivät heikommin esimerkiksi työssäoppimispaikkoihin.

– En ole koskaan törmännyt. Ja jos ajatellaan vaikka aasialaisia, joiden kulttuurissa esimerkiksi vanhuksia arvostetaan, ovat he itse asiassa aika haluttuja työntekijöitä.

Puumalainen-Tampion mukaan KAO:sta valmistuu maahanmuuttajataustaisia lähihoitajia vain silloin tällöin, ei edes joka vuosi. Huhtikuussa päättyneessä haussa aikuispuolen lähihoitajakoulutukseen pyrki kuusi maahanmuuttajaa. Yhteensä hakijoita oli 150.

– Koulutukseen pääsyssä kielitaitovaatimus on yksi keskeinen karsiva tekijä. Soveltuvuusarvioinnissa arvioidaan myös, että pystyykö hakija opiskelemaan suomalaisen ryhmän mukana, Puumalainen-Tampio kertoo.