Helsingin Sanomat: Suomalaisia houkuteltu moskeijoissa ja kouluissa sotimaan Syyriaan 16.9.2014
Helsingin Sanomat: Tavallinen suomalaismuslimi ei innostu sotakutsuista
Helsingin Sanomat: "Vihapuhetta levittävät radikaalit ryöstävät tavallisten muslimien identiteetin"
Yle: Helsingin poliisi: Nyt on hyvä aloittaa muslimiyhteisöjen välinen keskustelu
MTV3: Muslimiyhteisö pöyristyi: Miksi poliisi voimaton taistelualueelle lähtijöiden kanssa?
Suojelupoliisin mukaan Suomessa asuvia on yritetty houkutella ja värvätä taistelijoiksi Syyriaan ja Irakiin muun muassa suomalaisissa moskeijoissa, kouluissa, kauppakeskuksissa ja muissa paikoissa, joissa ihmisillä on tapana tavata toisiaan.
"Paikka ei ole tässä asiassa ratkaiseva. Moskeijan tai kauppakeskuksen johto ei järjestä värväystä, vaan samanhenkiset henkilöt keskustelevat siitä keskenään", sanoo suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala.
Suojelupoliisi on saanut viime kuukausien aikana eri puolilta Suomea hieman aiempaa enemmän tietoja tapauksista, joissa ihmisiä on houkuteltu lähtemään taisteluihin.
Rantalan mukaan värväystoiminta ei välttämättä ole todellisuudessa lisääntynyt, vaan ihmiset saattavat kertoa havainnoistaan viranomaisille herkemmin kuin ennen.
Suomessa tapahtuva värväystoiminta Syyriaan ja Irakiin on suojelupoliisin mukaan edelleen varsin löyhästi organisoitua. Sen sijaan suomalaisiin ja muiden maiden kansalaisiin kohdistettu värväyspropaganda sosiaalisessa mediassa ja nettivideoilla on selvästi organisoidumpaa, Rantala kertoo.
Suojelupoliisin tietojen mukaan yli 40 ihmistä on lähtenyt Suomesta taisteluihin Syyriaan ja Irakiin. Lähtijöiden todellinen määrä lienee hieman suurempi, koska kaikki tapaukset eivät tule Supon tietoon. Ainakin muutamat ovat kuolleet taisteluissa.
Suomessa etsitään keinoja hillitä Suomen kansalaisten lähtemistä sotimaan Lähi-itään. Eduskunnan kyselytunnilla kävi viime perjantaina ilmi, että huoli tämänhetkisestä tilanteesta ylittää puoluerajat.
Suomi saattaa lähettää ensi vuonna suojelupoliisin yhdysmiehen Turkkiin, jonka kautta Suomesta lähteneet matkustavat yleensä Syyrian ja Irakin taistelualueille. Hänen tehtävänään olisi kerätä tietoa paikallisilta toimijoilta ja auttaa siten torjumaan suomalaisten taistelumatkoihin liittyviä turvallisuusuhkia.
Helsingin poliisi järjesti puolestaan maanantai-iltana keskustelutilaisuuden muslimiyhteisöjen edustajien kanssa.
Tilaisuudessa oli tarkoituksena keskustella paitsi normaaleista arkipäivän ongelmista myös siitä, miten viranomaiset voivat omalta osaltaan estää suomalaisten lähtemistä taistelemaan Lähi-itään. Lisäksi tarkoitus oli käsitellä sitä, ovatko islamin eri haaroja edustavien sunnien ja shiiojen välit kiristyneet Helsingissä.
"Keskustelu oli alustava, ja siinä tutustuttiin toisiimme puolin ja toisin. Tunnelma oli miellyttävä ja kohtelias. Konkreettisia päätöksiä ei vielä tehty", sanoi shiiamuslimien imaami Abbas Bahmanpour illalla heti keskustelun jälkeen.
Myös äärijärjestö Isisistä keskusteltiin, mutta Bahmanpourin mukaan vain yleisellä tasolla. Yksittäisistä värväyksistä ei puhuttu.
Supon mukaan shiiojen ja sunnien välien kiristymisestä Suomessa on liikkunut yksittäisiä tietoja, mutta mitään siihen liittyviä konkreettisia tekoja ei ole tapahtunut.
------
Helsingin Sanomat: Tavallinen suomalaismuslimi ei innostu sotakutsuista
Tavalliset Suomessa asuvat muslimit ovat ahdistuneita väkivaltaisesta islamilaisesta radikalismista. Monet pitävät sitä uhkana kovalla työllä rakennetulle elämäntavalle.
"Suurin osa meistä on ahkeria, työssä käyviä ihmisiä, jotka maksavat veroja ja lyhentävät asuntolainoja", sanoo 30-vuotias matematiikan opiskelija Hossein Bahmanpour kotonaan Helsingissä.
"Kaltaiseni ihmiset raivostuvat, kun tulee joku tyyppi huutamaan, että pitäisi muka lähteä sotimaan jonnekin."
Bahmanpour kuuluu shiiavähemmistöön. Hänen isänsä on irakilainen. Bahmanpour uskoo, että valtaosa sotimaan lähteneistä on yksinäisiä syrjäytyneitä.
"Ei kukaan normaalia elämää elävä perheellinen lähde sotimaan."
Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyriaan ja Irakiin sotimaan noin 40 ihmistä. Lähtijöiden todellinen määrä lienee hieman suurempi, koska kaikki tapaukset eivät tule Supon tietoon. Ainakin muutamia on kuollut taisteluissa.
Suojelupoliisi kertoo, että Suomessa asuvia on yritetty houkutella ja värvätä taistelijoiksi Syyriaan ja Irakiin muun muassa suomalaisissa moskeijoissa, kouluissa ja kauppakeskuksissa.
"Paikka ei ole tässä asiassa ratkaiseva. Moskeijan tai kauppakeskuksen johto ei järjestä värväystä, vaan samanhenkiset henkilöt keskustelevat siitä keskenään", sanoo suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala.
Suomessa tapahtuva värväystoiminta Syyriaan ja Irakiin on suojelupoliisin mukaan edelleen varsin löyhästi organisoitua. Sen sijaan suomalaisiin ja muiden maiden kansalaisiin kohdistettu värväyspropaganda sosiaalisessa mediassa ja nettivideoilla on selvästi organisoidumpaa.
Ensi vuonna Suomi saattaa lähettää suojelupoliisin yhdysmiehen Turkkiin, jonka kautta moni Suomesta lähtenyt matkustaa taistelualueille. Yhdysmiehen tehtävänä olisi kerätä tietoa paikallisilta toimijoilta.
Pariisissa pidettiin maanantaina ääri-islamilaista Isis-järjestöä koskeva kansainvälinen kokous. Siihen osallistuivat YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata sekä useat Euroopan maat ja arabimaat.
Kokouksessa esitetyt ratkaisut taistelussa Isis-järjestöä vastaan saivat tuen 30 maalta. Yhteisen julkilausuman mukaan maat hyväksyvät "sopivat sotilaalliset keinot".
Presidentti François Hollande ilmoitti kokouksen aluksi Ranskan lähettävän Irakiin taistelulentokoneita. Ranskalaiset hävittäjät tekivätkin maanantaina ensimmäiset tiedustelulentonsa Irakin yllä osana Yhdysvaltojen johtamaa terroristijärjestö Isisin vastaista operaatiota.
"Tämä liike ei ole pelkästään katkonut päitä toimittajilta ja avustustyöntekijöiltä. Se on myös tehnyt joukkomurhia ja käynyt kaikista heikoimpia, kuten naisia, lapsia ja vähemmistöjä, vastaan", Hollande sanoi.
Maanantaina ennen Pariisin kokousta Norja ilmoitti harkitsevansa osallistumista Yhdysvaltain johtamaan Isisin-vastaiseen operaatioon. Verdens Gang -lehden mukaan ulkoministeri Børge Brende kertoi maan pohtivan paitsi humanitaarisen avun lisäämistä myös esimerkiksi joukkojen koulutusapua.
Helsingissä poliisi järjesti maanantaina tilaisuuden, jossa sunni- ja shiiamuslimit pääsivät keskustelemaan muslimiyhteisöjen välejä mahdollisesti hiertävistä kysymyksistä. Tarkoitus oli selvittää, mitä ongelmia islamin eri haaroja edustavien muslimien välillä mahdollisesti on.
"Keskustelu oli alustava. Tutustuimme toisiimme puolin ja toisin. Tunnelma oli miellyttävä ja kohtelias. Konkreettisia päätöksiä ei vielä tehty", sanoi shiiojen imaami Abbas Bahmanpour keskustelun jälkeen.
Isisistäkin keskusteltiin, mutta Bahmanpourin mukaan vain yleisellä tasolla. Yksittäisistä värväyksistä ei puhuttu.
Myös sunnimuslimien imaami Anas Hajjar piti tilaisuutta miellyttävänä.
"Tutustuimme toisiimme ja poliisin toimintaan. Keskustelimme myös mediasta. On tärkeää, ettei islamista levitetä vain kauhukuvia, vaan on kerrottava myös positiivisista asioista. Eivät kaikki ulkomaille sotimaan lähtevät ole muslimeja."
Matematiikan opiskelija Hossein Bahmanpour uskoo, ettei radikalismia kukisteta pommittamalla Syyriaa ja Irakia.
"Väkivaltaista ideologiaa vastaan taistellaan voittamalla mieliä ja sydämiä. Radikalismi sikiää, kun koemme, että meitä ei hyväksytä osaksi yhteiskuntaa."
Hänen mukaansa on aivan välttämätöntä, että muslimit saavat pitää kiinni perinteistään.
"Tästä ei voi keskustella. Mutta vihapuheesta ja terrorismista voi keskustella. Teidän on hyväksyttävä elämäntapamme, ja meidän on oltava ihmisiksi."
__________________________________________________
Helsingin Sanomat: "Vihapuhetta levittävät radikaalit ryöstävät tavallisten muslimien identiteetin"
Tavalliset Suomessa asuvat muslimit ovat ahdistuneita väkivaltaisesta islamistisesta radikalismista, jota monet pitävät uhkana vaivalla rakennetulle elämäntavalle.
"Suurin osa meistä on ahkeria, työssä käyviä ihmisiä, jotka maksavat veroja ja lyhentävät asuntolainoja", sanoo 30-vuotias Hossein Bahmanpour kotonaan Helsingissä.
"Kaltaiseni ihmiset raivostuvat, kun tulee joku tyyppi huutamaan, että pitäisi muka lähteä sotimaan jonnekin."
Bahmanpour kuuluu muslimien shiiavähemmistöön. Hänen isänsä on irakilainen. Suomesta Syyriaan lähteneet ovat olleet pääasiassa sunneja, jotka ovat halunneet taistella Syyrian shiialaista hallitusta vastaan.
Syyriassa ja Irakissa toimivan Isis-järjestön raakuudet ja epäillyt värväysyritykset Euroopassa ovat herättäneet maanosan jälleen terrorin pelkoon. Suomessakin on huolestuttu värväyksestä ja mahdollisuudesta, että shiia- ja sunnimuslimien välit voisivat tulehtua. Helsingissä järjestettiin maanantaina poliisin johdolla aiheesta seminaari.
Bahmanpourin mukaan Isisin värväyksestä on vaikea sanoa mitään, koska se tapahtuu piilossa.
"Pikemmin on kyse ideologisesta yllytyksestä, joka tapahtuu kodeissa piilossa katseilta. Rahaa tässä ei liiku."
Viranomaisten mukaan Suomesta on lähtenyt Syyriaan sotimaan noin 40 ihmistä. Bahmanpour uskoo, että valtaosa on yksinäisiä syrjäytyneitä.
"Ei kukaan normaalia elämää elävä perheellinen lähde sotimaan."
Bahmanpour on matematiikan opiskelija. Pöydällä on tyypillisen opiskelijan tapaan röykkiöittäin oppimateriaalia. Seinillä taas on uskonnollista kuvastoa ja taidetta.
Bahmanpour näkee tilanteessa vakavia vaaroja.
"Youtubessa, Facebookissa ja Twitterissä leviää mitä tahansa vihapuhetta. Pitäisi saada ehdottomasti kielto vihapuhetta levittäville kommentaattoreille, jotta nämä eivät voisi yllyttää väkivaltaan netissä", Bahmanpour sanoo. Lisäksi suomalaisissa moskeijoissa on hänen mukaansa luettavana silmiinpistävän paljon radikaalia materiaalia.
"Se johtuu siitä, että Suomen islamilainen yhteisö on nuori ja köyhä ja täysin riippuvainen ulkomaisista rahoittajista", hän sanoo. Erityisesti Saudi-Arabiasta tulee kuulemma "aika hurjia tekstejä".
Bahmanpour syyttää radikaaleja tavallisten muslimien identiteetin ja agendan ryöstämisestä. Uskontoa harjoittavan muslimin sopeutuminen Suomeen on riittävän vaikeaa ilman radikaalejakin.
"Sinulla on erilainen nimi, erilaiset hiukset, syöt erilaista ruokaa. Aika paljon joutuu tekemään työtä tullakseen hyväksytyksi", Bahmanpour sanoo.
"Elät täällä homojen, yksinhuoltajien ja alkoholistien keskellä – sanalla sanoen syntisessä yhteiskunnassa – ja yrität vaalia perhearvoja ja tavallista ahkeraa elämää. Useimmat elävät sovussa tämän kanssa, mutta jotkut eivät suvaitse ympäristöään ja lähtevät toiselle puolelle maailmaa tappamaan ihmisiä."
Radikalismia ei Bahmanpourin mukaan kukisteta pommittamalla Syyriaa ja Irakia.
"Väkivaltaista ideologiaa vastaan taistellaan voittamalla mieliä ja sydämiä. Radikalismi sikiää, kun koemme, että meitä ei hyväksytä osaksi yhteiskuntaa."
Hänen mukaansa on aivan välttämätöntä, että muslimit saavat pitää kiinni perinteistään.
"Teidän on pakko hyväksyä meidän ikivanhat perinteemme: lihakarjan teurastaminen islamilaiseen tapaan tai vaikka se, että naiset pitävät huivia. Tästä ei voi keskustella. Mutta vihapuheesta ja terrorismista voi keskustella. Teidän on hyväksyttävä elämäntapamme, meidän taas on oltava ihmisiksi."
Syyriaan sotimaan lähteneet tulevat Bahmanpourin mukaan olemaan ongelma Euroopan maille.
"He ovat olleet jo lähtiessään sekopäitä. He ovat täynnä vihaa, ja radikaalijärjestöt tappelevat toisiaankin vastaan. Tultuaan takaisin tänne syntiseen yhteiskuntaan monet eivät varmasti palaa sovulla pitsanpyörittäjiksi."
Bahmanpour sanoo, että Suomessa poliisin ja muiden ulkopuolisten on asetettava islamilaiselle yhteisölle rajat.
"On määrättävä sananvapaudelle rajoja vihapuheen osalta. Onhan monissa maissa säännöksiä esimerkiksi holokaustista puhumisen suhteen. Me emme pysty siihen itse, sillä yhteisöt ovat hauraita. Poliisi tarvitsee lisää resursseja – pelkkä tarkkailu ei riitä. Poliisin täytyy pystyä toimimaan ennalta ehkäisevästi."
__________________________________________________
Yle: Helsingin poliisi: Nyt on hyvä aloittaa muslimiyhteisöjen välinen keskustelu
Suomen muslimiyhteisöt toivovat viranomaisilta konkreettista apua mahdollisesti taistelualueille matkustavien pysäyttämiseksi.
Helsingissä pohdittiin maanantaina miten Irakin ja Syyrian tapahtumat vaikuttavat Suomen muslimiyhteisöön. Ennen tapaamista shiiamuslimien yhdyskunnasta arvioitiin, että sunni- ja shiiamuslimien välit Suomessa ovat jonkin verran hiertyneet.
Tapaamisessa mukana ollut komisario Jari Taponen Helsingin poliisista ei kuitenkaan usko, että yhteisöjen näkemyserot johtuisivat Isis-ääriliikkeen toiminnasta.
– Kyllä siellä taustalla on sellaisia asioita, jotka pitää tuoda esiin ja keskustella. Ei välttämättä sellaisia, jotka johtuvat tämän päivän poliittisesta tilanteesta Lähi-idässä, vaan pidempiaikaisia näkemyseroja tai kiistoja, ja näistä on nyt hyvä aloittaa keskustelu, Taponen sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Suomen shiiamuslimien piirissä arvioitiin ennen keskustelutilaisuutta, että myös äärijärjestö Isisin toiminta on kiristänyt sunni- ja shiiayhteisöjen välejä.
– Jos puhutaan vaikka taistelualueille lähtemisestä tai sieltä palaamisesta, niin ongelma tunnustettiin ja tunnettiin voimattomuutta asian edessä, Taponen sanoo.
Keskustelutilaisuudessa nousi Taposen mukaan kuitenkin esiin, että Suomen muslimiyhteisöt kasvattavat nuoriaan hyvin – paitsi omiin kulttuureihinsa myös suomalaiseen kulttuuriin.
– Toisaalta viranomaisilta toivottiin aivan konkreettista apua ja toimenpiteitä, jolla voitaisiin näitä lähtijöitä pysäyttää, Taponen sanoo.
Poliisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta pysäyttää maasta taistelualueille matkustavia.
– Taistelualueille lähteminen, tai yleensäkin Suomesta pois matkustaminen, on vapaaehtoista ja sallittua, ei sellaista voi poliisi estää, Taponen kommentoi.
Taposen mukaan apua tarjoaa nuorten syrjäymisen ehkäisyyn tarkoitettu moniammatillinen Ankkuri-tiimi, jonka asiantuntijat voivat yhteisöjen kanssa yhdessä miettiä, mikä on sopiva tuki nuorille, jotka saattaisivat olla lähdössä taistelualueille tai joilla muuten on radikaaleja ajatuksia.
– Hyvin marginaalisista asioista puhutaan, Taponen kuitenkin uskoo.
__________________________________________________
MTV3: Muslimiyhteisö pöyristyi: Miksi poliisi voimaton taistelualueelle lähtijöiden kanssa?
Helsingin muslimiyhteisö on ihmeissään siitä, ettei poliisi voi estää suomalaisten lähtemistä taistelualueille. Helsingin poliisi ja muslimijohtajat kokoontuivat eilen yhteiseen keskustelutilaisuuteen.
– Muslimijohtajat olivat pöyristyneitä siitä, että poliisi sallii lähtemisen. Suomen poliisi taas toimii lain mukaan, ja lähtemisen tai palaamisen estävää lakia ei ole olemassa. En ota kantaa siihen, pitäisikö sellainen olla - on eduskunnan asia päättää siitä, kertoo komisario Jari Taponen Helsingin poliisin ennaltaehkäisevästä osastosta.
Reilut kolme tuntia kestäneessä keskustelussa puitiin taistelualueelle lähtijöiden lisäksi myös arkisia asioita, kuten syrjäytymistä ja koulukiusaamista. Muslimiyhteisössä ihmeteltiin myös muun muassa sitä, miksi poliisi sallii koulukiusaamisen.
– Yksi mies piti erinomaisen puheenvuoron siitä, kuinka häntä yhä - 50 Suomessa eletyn vuoden jälkeen - kutsutaan maahanmuuttajaksi. Hän on muuttanut aikoinaan työn perässä ja on Suomen kansalainen. Hän kokee termin maahanmuuttaja syrjiväksi ja ehdotti itse tilalle uussuomalaista, Taponen kertoo.
Viranomaisilta apua nuorille
Muslimiyhteisössä koetaan voimattomuutta taistelualueelle lähtevien nuorten kanssa. Komisario Taponen korostaa, että kyseessä on marginaali-ilmiö, mutta lähteminen on aina tragedia nuoren lisäksi myös hänen perheelleen.
– Suurin tuki nuorelle tulee sieltä omasta yhteisöstä, kun radikalisoituminen tunnistetaan ja siihen osataan suhtautua. Helsingissä on myös moniammatillinen tiimi, jolla on kokemuksia extremistien auttamisesta.
Poliisi on erittäin tyytyväinen eiliseen keskustelutilaisuuteen, joka toimi Taposen mukaan keskustelunavauksena viranomaisten ja muslimien välillä. Seuraava yhteinen tilaisuus järjestettäneen ehkä vielä tämän vuoden puolella.