Kirkon ulkomaanapu: Nuorten radikalisoituminen on uhka myös Suomessa

Kirkon ulkomaanapu: Nuorten radikalisoituminen on uhka myös Suomessa 26.9.2014
Kirkon ulkomaanapu: Uskonto tai ideologia eivät ole pääsyitä terroristiliikkeisiin liittymiseen
Tutkimus: Radicalisation and al-Shabaab recruitment in Somalia (pdf)

Juuri nyt koko maailma puhuu ääriliikkeiden toiminnan leviämisestä ja siitä, miten tämä voitaisiin estää. Ongelma ei koske vain konfliktipesäkkeitä. Ääriliikkeiden tekemien iskujen uhka kasvaa myös Suomessa, jos radikalisoitumiseen ja sen syihin ei aleta kiinnittää huomiota, kirjoittaa Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Aaro Rytkönen. Syrjäytyminen, ulossulkeminen ja yksinäisyys ovat ääriajattelun polttoainetta kaikkialla maailmassa.

Viime kuukausien konfliktiuutiset ovat toistaneet surullisen samanlaista säveltä: radikaalit, ei-valtiolliset toimijat hyökkäävät siviilien kimppuun. Irak on ollut voimaton, kun itseään islamilaiseksi valtioksi kutsuva Isis on vallannut sen alueita, Kenian tai Nigerian valtiot eivät ole pystyneet lopettamaan terroristijärjestöjen kuten Al-Shabaabin tai Boko Haramin, toimintaa.

Ideologisten ääriliikkeiden toimista Syyrian sodassa saisi kokonaisen kauhukertomuksen. Äärijärjestöjen toiminta ei rajoitu vain konfliktien keskellä kamppaileviin maihin.

Viimeistään tänä vuonna on nähty, että radikaalien liikkeiden vahvistuminen on vakava uhka myös kriisipesäkkeiden ulkopuolella: Keväällä ensimmäinen suomalainen taistelija kuoli Syyrian sodassa. Toukokuussa Brysselissä Syyrian sodasta palannut ranskalaismies tappoi useita ihmisiä juutalaismuseossa.

Suomessa 200:lla yhteyksiä terroristijärjestöihin

On kiistaton tosiasia, että radikaalit ääriliikkeet toimivat myös Suomessa. Niiden jäsenet ovat viime vuosina myös parantaneet yhteyksiään ulkomaisiin järjestöihin ja toimijoihin. Eri selvitysten mukaan Suomessa on noin kaksisataa ihmistä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. On odotettavissa, että tämä määrä moninkertaistuu tulevien vuosien aikana.

Jos emme ota ääriliikkeiden voimistumista vakavasti, joudumme seuraavan
viiden tai kymmenen vuoden aikana Suomessakin kohtaamaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan tavalla tai toisella. Siksi juuri nyt on ryhdyttävä pohtimaan, miten radikalisoitumista voidaan ennaltaehkäistä sekä meillä että maailmalla.

Samaan aikaan on pidettävä mielessä, ettei kysymyksessä ole yhteen tiettyyn uskontoon liittyvä erityispiirre. Vaikka islaminuskoon liittyvät äärijärjestöt ovat olleet viime vuosina paljon esillä, myös juutalaisuuden, kristinuskon ja buddhalaisuuden piirissä on henkilöitä ja aatteita, joiden mukaan uskonperintö oikeuttaa väkivaltaan toisia vastaan.

Nuoret miehet rekrytoijien suosiossa

Jotta radikalisoitumiseen voidaan puuttua, on tunnettava sen syyt. Millaiset ihmiset radikaaleista liikkeistä kiinnostuvat ja miksi. Kuka on ääriliikkeen rekrytoijalle helppo kohde?

Erityisesti viime vuosina äärijärjestöihin on tullut mukaan myös naisia. Silti selvästi suurin osa ääriliikkeiden jäsenistä ja niiden aktiivisista toimijoista on nuoria miehiä. Näyttäkin siltä, että valinta ääriliikkeisiin liittymisestä tehdään jo myöhäisteini-iässä tai varhaisaikuisuudessa.

Kirkon Ulkomaanapu teetti keväällä 2014 selvityksen siitä, miksi nuoret liittyvät Al-Shabaabin kaltaisiin terroristijärjestöihin. Selvitystä varten Somalian pääkaupungissa Mogadishussa
haastateltiin 88 entistä Al-Shabaab taistelijaa.

Selvitys vahvisti käsitystä siitä, että juuri nuoret ovat äärijärjestöjen rekrytoinnin kohderyhmä. Ainoastaan yhdeksän prosenttia haastatelluista liittyi järjestöön yli 30-vuotiaina.

Nuoret radikalisoituvat yleensä 15–24-vuotiaina. Ystäväpiirin merkitys ääri-ideologian omaksumiseen oli huomattava. Sen sijaan esimerkiksi suurin osa Al-Shabaabiin liittyneistä nuorista ei ollut kertonut perheelleen jäsenyydestään äärijärjestössä. Ystäväpiirin ja oman viiteryhmän asenteet ovat merkittävässä roolissa myös Pohjoismaissa.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan radikalisoituneet nuoret tulevat alemman sosiaaliluokan
kodeista ja heillä on aiempaa rikostaustaa. Valtaosa näistä nuorista on ollut tekemisissä esimerkiksi jihadistiliikkeen tai Syyriaan lähdössä olevien taistelijoiden kanssa.

Syrjäytyminen on portti radikalismiin

Sekä Pohjoismaissa että Somaliassa radikalisoitumisen taustalta nousi esiin nuorten halu kuulua yhteen. Haastatelluille somalialaisnuorille oli tärkeää, että he kuuluivat johonkin ja ovat tapahtumissa mukana muiden kanssa. Siksi monet pysyvät Al-Shabaabin jäseninä.

Näyttääkin siltä, että sosiaalisella integraatiolla on suuri merkitys ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa. Syrjäytyneet, vaille ääntä jätetyt nuoret ovat alttiimpia rekrytoijien lupauksille kuin muut. Siksi Suomessakin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita syrjäytymisen vastaisiin toimenpiteisiin sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten joukossa.

Samaan aikaan on tärkeää, ettei ääriliikkeistä jo kiinnostuneita nuoria suljeta pois keskusteluista. Jos nuoria ei huomioida, he mitä todennäköisimmin keskittyvät tukemaan toisiaan väkivaltaan johtavassa ajattelussa.

Radikalisoitumista ei voi enää ehkäistä estämällä ääriliikkeiden saarnaajien pääsy Suomeen. Internetin ja sosiaalisen median aikakaudella on vaarallista kuvitella, että radikaalit ajatukset voisi pysäyttää raja-asemilla.

Sen sijaan Suomen on ryhdyttävä pikaisesti sekä lyhyen että pitkäaikavälin toimenpiteisiin, jotta radikalisoituminen saadaan pysäytettyä sekä kotimaassa että maailmalla.

-----

Kirkon ulkomaanapu: Uskonto tai ideologia eivät ole pääsyitä terroristiliikkeisiin liittymiseen

Somalialaisnuoret liittyvät äärijärjestö al-Shabaabiin vähintään yhtä usein taloudellisten syiden tai poliittisen syrjinnän vuoksi kuin uskonnollisten tai ideologisten syiden takia. Tämä selviää perjantaina 26. syyskuuta Washingtonissa julkaistavasta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin haastattelujen avulla, millaisten tapahtumaketjujen tuloksena ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin. Tutkimuksen tuottivat Kirkon Ulkomaanapu ja Institute for Security Studies (ISS).

Tutkimusta varten haastateltiin 88:a entistä al-Shabaab-taistelijaa Somalian pääkaupungin Mogadishun liepeillä huhtikuussa 2014.

Tutkijat selvittivät niiden nuorten tilannetta, joita al-Shabaab pyrki rekrytoimaan, radikalisoitumisen prosessia ja taistelijoiden käsityksiä hallituksesta. Lisäksi selvitettiin al-Shabaabiin liittyneiden uskonnollista identiteettiä ja ulkoisia vaikuttimia. Somalia-tutkimus on kaksiosaisen tutkimuksen toinen osa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin radikalisaatioprosessia Keniassa.

”Tämä tutkimus osuu aikaan, jona koko maailma etsii tapoja päihittää äärijärjestö Isis ja sen kaltaiset terroristiryhmät”, sanoi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen Washingtonissa Uskonnolliset johtajat radikalisaatiota ja ekstremismiä vastaan – konferenssissa, jonka yhteydessä tutkimus julkaistaan perjantaina. Konferenssin järjestävät U.S. Institute of Peace, Kirkon Ulkomaanapu sekä Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkosto.

”Me olemme keränneet koolle uskonnollisia johtajia kymmenestä eri maasta, jotta he voisivat jakaa kokemuksiaan radikalisaation ja ekstremismin uhkiin vastaamisesta. Samalla tarjoamme foorumin, jolla he pääsevät yhteyksiin yhdysvaltaisten päättäjien kanssa.”

“Loppujen lopuksi nämä yhteisöt määrittelevät tulevaisuutensa itse. Sen vuoksi niiden ääntä on kuultava ja niiden omia tapoja toimia terrorismia vastaan tuettava”, Pentikäinen sanoi.

Tarve räätälöityjen toimintatapojen luomiseen nousi Somalia-tutkimuksessa keskiöön. ”Jotta voimme tehokkaasti taistella radikalisaatiota vastaan, meidän on tiedettävä, miksi ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin”, totesi Mahdi Abdile, Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön asiantuntija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista.

“Meillä ei ole pulaa terrorismin syitä koskevasta tiedosta. Mutta sen lisäksi meidän on kuultava yksilöitä, sillä radikalisoituminen tapahtuu aina eri tavoin eri konteksteissa”, hän sanoi.

YK:n terrorisminvastaisen strategian mukaan radikalisaatioon johtavia tekijöitä ovat muun muassa poliittiset ja taloudelliset olosuhteet, uskonto, etninen syrjintä sekä raskaskätiset terrorisminvastaiset operaatiot.

”Vaikka ongelman ymmärtäminen on tärkeää, väljät suuntaviivat terrorismia aiheuttavista olosuhteista eivät aina ole hyödyllisiä niille, joiden täytyy toimia terrorismia vastaan siellä, missä sitä tapahtuu”, ISS:n vanhempi tutkija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista, tohtori Anneli Botha, sanoo.

“Loppujen lopuksi terroristijärjestöihin liittyvät nimenomaan yksilöt”, Botha korostaa. ”Avain radikalisaation käsittämiseen on juuri siinä: on ymmärrettävä miten yksilö tietyissä olosuhteissa reagoi YK:n strategiassa mainittuihin terrorismia lisääviin tekijöihin.”

Tämä on avainkysymys, kun puhutaan siitä, miten al-Shabaabin onnistui rekrytoida ja radikalisoida nuoria miehiä Somaliassa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana al-Shabaabin on onnistunut muuttamaan itsensä sekalaisesta taistelijoiden joukosta täysimittaiseksi armeijaksi, jonka on onnistunut valloittaa, kontrolloida ja hallinnoida suurinta osaa eteläisestä ja keskisestä Somaliasta.

Haastattelijat rakensivat kuvan siitä, millainen on tyypillinen al-Shabaabiin rekrytoitu henkilö. He tunnistivat lisäksi erityistekijöitä, jotka helpottavat rekrytointia. Näitä olivat esimerkiksi uskonto, sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve kollektiiviseen identiteettiin ja yhteenkuuluvuuteen. Tulokset viittaavat tiettyihin erityisalueisiin, joihin terrorismin vastaisten strategioiden tulisi keskittyä.

Vaikka lähes jokainen haastateltu taistelija sanoi uskovansa oman uskontonsa (islamin) olevan uhattuna, uskonnollisilla johtajilla ei ollut merkittävää roolia rekrytointiprosessissa. Ja vaikka Somalian hallitus painii vakavan legimiteettikriisin kanssa, jopa 82 prosenttia haastatelluista sanoi luottavansa klaanivanhimpiin.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että uskonnolliset ja perinteiset johtajat ovat erittäin tärkeässä roolissa taistelussa radikalisaatiota ja väkivaltaista ekstremismiä vastaan Somaliassa.

Tutkimus antaa tulosten pohjalta yksityiskohtaisia suosituksia Somalian hallitukselle, turvallisuusjoukoille, alueellisille toimijoille sekä Somaliassa toimiville järjestöille.

Tutkimuksen on rahoittanut Suomen ulkoministeriö.

Radicalisation and al-Shabaab recruitment in Somalia -tutkimus on luettavissa pdf:nä tämän linkin kautta http://www.issafrica.org/uploads/Paper266.pdf