Helsingin Sanomat: Suomalaisia vaikea saada raskaisiin hommiin – virolaisia virtaa maataloustöihin 13.9.2014
Etelä-Virosta kotoisin oleva Andrus Tänav, 41, hankoaa tuorerehua 24 lypsävälle halsualaisella maitotilalla.
"Suomalaisia on entistä vaikeampi saada maatalouden ruumiillisiin töihin", sanoo isäntä Pentti Karvonen.
Keski-Pohjanmaalla Halsuan, Vetelin, Kaustisen ja Perhon kuntien yhteisessä lomitusrenkaassa työskentelee Tänavin mukaan jo 20 virolaista maatalouslomittajaa.
Vieraalla korostuksella puhuvat tai täysin suomea osaamattomat työntekijät ovat yleistyneet karjatiloilla, kasvihuoneviljelmillä ja turkistarhoilla.
"Virolaiset, venäläiset ja ukrainalaiset ovat hyvin motivoituneita. He ovat tuoneet perheensä ja lapsensa tyhjeneviin kouluihin", kertoo lappajärveläinen turkistarhuri Esa Rantakangas.
Länsirannikolla Närpiössä kurkut ja tomaatit mätänisivät kasvihuoneisiin ilman ulkomaista työvoimaa.
Maa- ja puutarhatalous työllisti 70 078 työntekijää vuonna 2010. Ulkomaalaisia heistä oli 2 628, käy ilmi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) keräämistä tiedoista.
"Ulkomaalaisten määrä on sen jälkeen kasvanut. Tike saa tuoreemmat tiedot valmiiksi lokakuussa. Maaseutu ei selviä enää ilman ulkomaista työvoimaa", sanoo Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija Perttu Pyykkönen.
"Suomessa 25–35-vuotiaiden määrä on vähentynyt syntyvyyden alentumisen vuoksi. Se näkyy maatalouden lisäksi muillakin aloilla kuten siivoustyössä. Siksi pitäisi voimakkaasti lisätä työperäistä maahanmuuttoa", sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Työvoiman vähyys johtuu maaseudun autioitumisesta. "Työttömyyskortistossa on iäkkäämpää väkeä, joista ei ole enää raskaisiin töihin", Karvonen kertoo.
"Nuoret siirtyvät opiskelumahdollisuuksien perässä kaupunkeihin. Maataloustöihin saadaan pian vain ulkomaalaisia, joille asuinpaikalla ei ole niin suuri merkitys", kertoo Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n simolainen puheenjohtaja Juha Marttila.
"Ihmettelen, mistä kasvavaan biotalouteen saadaan tuhansia uusia metsätyöntekijöitä", hän jatkaa.
Laivakokkina työskennellyt Tänav kulkeutui Helsingin rakennustyömailta Keski-Pohjanmaalle lehti-ilmoituksen houkuttelemana kuusi vuotta sitten.
"Täällä ajoin ensi kertaa elämässäni traktorilla. Nyt kaikki maataloustyöt sujuvat", Tänav kertoo.
Maatalouslomittajan tuntipalkka on 8–14 euroa.
"Ansioon vaikuttaa työkokemus ja se, että selviää tilalla yksin. Minulle maksetaan jo 14 euroa tunnilta", hän sanoo.
"Hyvin olen täällä viihtynyt. Asun edullisessa vuokra-asunnossa. Helsingissä vuokra oli 1 200 euroa kuukaudessa plus sähköt", Tänav kertoo.