Etelä-Saimaa: Naula venäläisturistin renkaassa kertoo vähän

Etelä-Saimaa: Naula venäläisturistin renkaassa kertoo vähän 27.9.2014

Venäläisturistin auton renkaaseen isketystä naulasta ei pidä tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, sanoo poliisi.

— Kyse voi olla kateudestakin tai pelkästä ilkivallasta. Komeita autoja on ennenkin naarmutettu. Autoja on koko ajan paljon vahingonteon kohteena, rikoskomisario Timo Valle Kaakkois-Suomen poliisista toteaa.

Naulasta autonrenkaassa kertoi kolumnissaan maahanmuuttajia auttavan Mosaiikki ry:n toimintakoordinaattori Svetlana Ranta maanantaina.

Iso, ruosteinen naula oli isketty Rannan Pietarista tulleen vieraan auton renkaaseen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kerrostalon pihassa Imatralla.

Svetlana Rannan mieleen naula renkaassa toi ajatuksen, että se on kannanotto nimenomaan venäläisiä vastaan.

Ranta on asunut Suomessa 15 vuotta, ja asenteet venäläisiä kohtaan ovat koko sen ajan lientyneet. Tapaus toi siis mieleen senkin, että se voi liittyä Ukrainan tilanteeseen.

Poliisin tietoon ei Etelä-Karjalassa ole kuitenkaan tullut venäläisiin kohdistuvia rikoksia viime aikoina enempää tai vähempää kuin muulloinkaan.

— Näppituntuma on, että rasismirikoksista ei ole hirveästi huolta. Toki eri kansallisuudet tekevät ilmoituksia poliisille, mutta mitään erityistä ei ole pompsahtanut silmille, Valle kuvaa.

Rannan vieras ei ilmoittanut tapauksesta poliisille, mutta vaikka olisi ilmoittanutkin, sitä olisi vaikea tulkita rasismirikokseksi.

— Jotain muitakin tunnusmerkkejä pitäisi täyttyä, Valle arvioi.

Tapaus jätti silti pahan olon ihmiselle, joka on tottunut ajatukseen, että Suomi on turvallinen maa asua.

— Vaikka ymmärrän kyllä, että joka maassa joskus tapahtuu jotakin ikävää, Svetlana Ranta toteaa.

Arjessaan Ranta ei ole saanut todisteita siitä, että suomalaisten suhtautuminen venäläisiin olisi muuttunut Ukrainan kriisin aikana.

Aihe on kyllä tullut esiin talviuimareiden saunalla, ja lisäksi varsinkin miehet kyselevät Rannalta paljon Putinista ja Venäjästä.

Ranta on kysellyt asiasta puolestaan paraikaa armeijassa Vekaranjärvellä olevalta pojaltaan.

— Äitinä olin huolissani, onko asia vaikuttanut, mutta poika sanoi, että ei ole.

Ranta kertoo kuitenkin tuttunsa tyttären kyselleen äidiltään, onko Venäjä paha ja sotaisa maa.

— Lapset ovat peilejä, jotka kuulevat aikuisten puheet, Ranta pohtii.

Itä-Suomen koulussa, jossa liki kolmannes oppilaista on venäläisiä tai venäläistaustaisia, tällaisia puheita ei rehtori Katri Anttilan mukaan ole kuultu.

Ukraina ei ole ollut erityisesti tapetilla. Anttilan mukaan koulussa ei ole tullut edes mieleen pelätä venäläisvastaisuuden kasvua.

— Joku muukin kysyi tätä, ja kysymys ja koko ajatus yllätti minut, Anttila sanoo.

8-luokkalaisen Maisa Laamasen mukaan rehtori on oikeassa.

— Historian tunnilla asiasta on puhuttu, mutta kavereiden kesken emme puhu Venäjästä tai politiikasta. Puhumme tavallisista asioista, koulusta ja muusta.

Artikkeli on osa Etelä-Saimaan Kaksi kulttuuria kohtaa -juttusarjaa, jossa käsitellään suomalaisen ja venäläisen kulttuurin kohtaamista Etelä-Karjalassa.