Yle: Asiantuntija: Itä-Suomeen tarvitaan selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttajia

Yle: Asiantuntija: Itä-Suomeen tarvitaan selvästi nykyistä enemmän maahanmuuttajia 3.9.2014
Karjalainen: Maahanmuutto tasaista Pohjois-Karjalassa

Maahanmuuttajia on Itä-Suomessa edelleen vähän, vaikka ulkomaalaisten määrä onkin kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta. Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön mukaan maahanmuuttajia tarvitaan tulevaisuudessa kipeästi ja viimeistään nyt on aika heittää maahanmuuttajia koskevat ennakkoluulot romukoppaan.

Maahanmuuttajia on Itä-Suomessa edelleen paljon muun maan keskiarvoa vähemmän. Itä-Suomen kolmessa maakunnassa asui viime vuonna noin 10 000 kansalaista, kun vuonna 2000 heitä oli vain 5 000. Ulkomaan kansalaisten osuus Itä-Suomen väestöstä on vain 1,9 prosenttia, kun koko maassa ulkomaalaisten osuus on 3,8 prosenttia.

Pohjois-Savon ely-keskuksen selvityksen mukaan määrällisesti maahanmuuttajia on eniten Itä-Suomen suurimmissa kaupungeissa, mutta sielläkin maahanmuuttajien osuus asukkaista on paljon pienempi kuin esimerkiksi Kotkassa, Vaasassa tai Tampereella, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Lieksa erottuu joukosta

Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttopäällikön Lisbeth Mattssonin mukaan selvityksen suurin uutinen onkin, ettei Itä-Suomen maahanmuuttoluvuissa ole juuri muutoksia.

– Itä-Suomessa on maahanmuuttajien määrässä paljon kasvun varaa. Esimerkiksi Kuopiossa maahanmuuttajien osuus väestöstä voitaisiin helposti nostaa Kotkan 5,9 prosentin osuuteen, eikä vielä tulisi ruuhkaa, Mattsson sanoo.

Pohjoiskarjalainen noin 12 000 asukkaan Lieksa nousee tilastoista esiin poikkeuksena. Siellä maahanmuuttajia oli vuonna 2013 4,2 prosenttia väestöstä.

– Siinä on ristiriita, sillä yleensä maahanmuuttajien virta kulkee toiseen suuntaan, etelään. Voikin siis miettiä, mitä Lieksa on tehnyt oikein, että se on houkutellut ulkomaalaisia ja saanut heidät jäämään paikkakunnalle.

Lieksassa on viime vuosina otettu vastaan suhteellisen paljon turvapaikanhakijoita. Yleisesti pakolaisten osuus Itä-Suomen ulkomaalaisväestöstä on pieni. Suurin osa ulkomaalaisista on muuttanut Itä-Suomeen perhesyistä tai työn perässä. Itä-Suomessa maahanmuuttajat ovat tyypillisesti nuoria, työikäisiä ja koulutettuja henkilöitä.

– Edelleenkin voi tulla myyttejä vastaan, että Itä-Suomessa on paljon pakolaisia tai maahanmuuttajia. Tämä ei pidä millään muotoa paikkaansa. Maahanmuuttoa pitäisi katsoa myönteisenä asiana.

Ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan

Mattssonin mukaan Itä-Suomessa on edelleen mietittävä ja tehostettava keinoja ulkomaalaisen työvoiman houkuttelemiseksi alueelle. Myös jo alueella asuvien ulkomaalaisten osaaminen pitäisi saada nykyistä paremmin käyttöön.

– Itä-Suomessakin maahanmuuttajien osuus työttömistä on kantaväestöä korkeampi. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että heidän osaamisensa ei vastaa työelämän tarpeita. Aluksi kieli on usein työllistymisen esteenä, ulkomaalainen tutkinto ei ehkä vastaa täysin suomalaisia tutkintovaatimuksia, ulkomaalaiselta puuttuvat verkostot ja työmarkkinoiden tuntemus, Mattson luettelee.

Maahanmuuttajille pitäisikin Mattsonin mukaan tarjota enemmän tukea, jotta he työllistyisivät nopeammin. Myös työnantajien asenteissa on edelleen parantamisen varaa.

– Suomalaisuus on edelleen valttikortti työmarkkinoilla. Maahanmuuttaja ja kantaväestöön kuuluva eivät lähde välttämättä samalta viivalta työnhaussa.

Mattson muistuttaa, että tulevaisuudessa ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan Suomeen entistä enemmän. Vuoteen 2025 mennessä noin puolet Itä-Suomen palkansaajista jää eläkkeelle.

Itä-Suomessa tilanne on lisäksi muuta maata huonompi. Väestö vanhenee ja kuolleisuus on syntyvyyttä korkeampi. Vuoden 2020 jälkeen Itä-Suomen kolmessa maakunnan asukkaista viidesosa on yli 75-vuotiaita.


________________________________________

Karjalainen: Maahanmuutto tasaista Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan maahanmuuttokäyrä pysyy tasaisena, eikä kasvua ole viime vuosina tullut. Vuonna 2013 Pohjois-Karjalaan muutti 596 ulkomaalaista.

Yhteensä ulkomaan kansalaisia asui Pohjois-Karjalassa viime vuonna 3 654 henkilöä. Vieraskielisiä puolestaan oli 5 107.

Eniten ulkomaalaisia asuu Joensuussa (1 886), Lieksassa (518) ja Kiteellä (278).

ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson korostaa maahanmuuton olevan tärkeää itäsuomalaisille kunnille, joiden väestön huoltosuhde alkaa olla heikoissa kantimissa.

-  Kunnissa tulisi kiinnittää maahanmuuttajiin vielä nykyistä enemmän huomiota ja ymmärtää se, mikä hyöty maahanmuuttajista on. Maahanmuutto on tarpeen tasapainottamaan väestökatoa, joka olisi paljon suurempaa ilman maahanmuuttajia, Mattsson painottaa.

Hänen mukaansa ihanteellista olisi, että maahanmuuttoasiat nousisivat kunnissa tasavertaisiksi aiheiksi kunnan muiden hoidettavien asioiden rinnalle.

Lieksa erottuu suhteellisella ulkomaalaisväestömäärällään koko Suomen laajuisesti. Kantaväestöön suhteutettuna ulkomaalaisia on lieksalaisista 4,2 prosenttia.

Esimerkiksi Tampereella vastaava luku on 4,1 ja Lahdessa 4,0. Ulkomaalaisten suhteellinen määrä on Lieksassa Itä-Suomen korkein.

- Lieksan saavutus on huikea. Esimerkiksi Kuopioon nähden Lieksan määrä on kaksinkertainen, Mattsson kehuu ja painottaa ulkomaalaisten määrän olevan kunnalle tai kaupungille aina menestymiskysymys.

-  Lieksa on saanut houkuteltua maahanmuuttajia, Mattsson yhdistää.

Pohjois-Karjalassa Lieksan perässä tulevat Tohmajärvi ja Outokumpu, joissa maahanmuuttajien osuus on 2,7 prosenttia sekä Joensuu ja Kitee, joissa se on 2,5 prosenttia.

Venäläiset ovat ymmärrettävästi suurin maahanmuuttajaryhmä koko Itä-Suomessa. Heitä oli viime vuonna 3 496. Venäläiset ovat suurin ulkomaalaisten ryhmä niin työnhakijoina kuin opiskelijoinakin.

Toiseksi eniten maakunnassa oli virolaisia, ja kolmanneksi eniten somalialaisia ja thaimaalaisia.

Noin 80 prosenttia Itä-Suomen maahanmuuttajista tulee Euroopasta.