Outi Alanko-Kahiluoto: Turvapaikanhakijoiden asemaa ei saa heikentää

Outi Alanko-Kahiluoto: Turvapaikanhakijoiden asemaa ei saa heikentää 29.9.2014

Vapaaehtoisessa paluussa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille tai turvapaikkahakemuksensa peruuttaneille ihmisille tarjotaan mahdollisuus palata vapaaehtoisesti kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa. Heitä voidaan myös tukea rahallisesti kotiinpaluussa.

Vapaaehtoisen paluun järjestelmä toimii tällä hetkellä projektiluontoisesti. Järjestelmää on pyritty vakinaistamaan, mutta vakinaistamisen kylkiäisenä sisäministeri Päivi Räsänen on ollut viemässä läpi myös sellaisia esityksiä, jotka voisivat toteutuessaan tehdä turvapaikkaa hakevien ihmisten aseman paljon nykyistä haavoittuvammaksi. Vihreät tukevat vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakinaistamista, kun paluu on aidosti vapaaehtoinen. Järjestelmä ei saa synnyttää tilanteita, joissa ketään pakotetaan "vapaaehtoiseen" paluuseen.

Ulkomaalaislain mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen turvapaikanhakijan tulee saada Suomesta tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei jostain syystä voida palauttaa omaan kotimaahansa. Vuonna 2013 korkein hallinto-oikeus joutui puuttumaan asiaan, koska Maahanmuuttovirasto oli jättänyt myöntämättä lainmukaisia tilapäisiä oleskelulupia ihmisille, jotka eivät voineet palata kotimaahansa.

Sisäministeri Räsänen halusi kumota kyseisen KHO:n päätöksen vapaaehtoiseen paluuseen yhdistetyllä lakihankkeella, jossa kielteisen päätöksen saaneilta turvapaikanhakijoilta vietäisiin mahdollisuus tilapäiseen oleskelulupaan ja oleskelunsa virallistamiseen. Heille ei myöskään tarjottaisi enää vastaanottokeskuspalveluja, mikäli he eivät määräajassa ilmoittautuisi vapaaehtoisen paluun piiriin.

Räsänen on myös halunnut “keventää” maastakarkoitusprosessia siten, että palauttaminen voitaisiin tehdä jo ennen kuin hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa valitukseen. Turvapaikanhakijan palauttaminen kesken valitusprosessin sotii oikeustajua vastaan. Turvapaikanhakijalla tulisi olla aina oikeus hakemuksensa loppuun käsittelyyn maassa ollessa.

Lausuntokierroksella lakiesitystä kommentoineet pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöt huomauttivat, että ehdotus lisäisi toteutuessaan merkittävästi paperittomien siirtolaisten määrää. Se virallistaisi osaksi lainsäädäntöä niin sanotun limbotilan, jossa turvapaikanhakija ei ole saanut Suomesta oleskelulupaa, mutta ei syystä tai toisesta voi palata myöskään kotimaahansa. Vaarana on myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten lasten ja raskaana olevien naisten, aseman heikkeneminen.

Räsäsen lakiesitys on voimakkaasti ristiriidassa hallituksen Suomen maahanmuuton tulevaisuus 2020 –strategian kanssa, jossa todetaan, että ”selkeillä säännöksillä ja toimivalla paluujärjestelmällä on varmistettava se, ettei Suomeen synny ilman maassaolo-oikeutta oleskelevien ihmisten joukkoa.” Suomi pääsi vasta muutama vuosi sitten eroon yhdestä turvapaikanhakijoiden vaikeasta välitilasta kun työnteko väliaikaisella oleskeluluvalla sallittiin. Suomeen ei saa luoda uudestaan sellaista ihmisryhmää, joka oleilisi maassa ilman statusta ja ilman selkeää oikeutta peruspalveluihin. Se olisi turvaa tarvitsevien kannalta epäinhimillistä.

Paperittomat siirtolaiset ovat yhteiskuntamme kaikkein heikompiosaisia, sillä heillä ei ole mahdollisuuksia työhön, opiskeluun tai mihinkään asemaansa parantavaan toimintaan. Laittoman maahantulon toimenpideohjelmassa 2012–2015 todetaan, että ”laittomasti maassa oleskelevilla on erityisen suuri riski syrjäytyä”. Toteutuessaan nykymallinen lakiesitys lisäisi käytännössä näiden syrjäytyneiden määrää.

Hallitus hyväksyi torstaina lakiesityksen vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakinaistamisesta. Esitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi huomenna tiistaina.