Yle: Taideyliopiston rehtori kysyy: Kuka saa olla suomalainen?

Yle: Taideyliopiston rehtori kysyy: Kuka saa olla suomalainen? 11.9.2014
Yle: Taideyliopiston rehtorin mielipiteet eivät innosta Perussuomalainen-lehden päätoimittajaa 12.9.2014

Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg ottaa kantaa suomalaisen yhteiskunnan tilaan uudessa kirjassaan. Hän toivoo Suomeen avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua ja enemmän maahanmuuttajia.

Tiina Rosenberg tunnetaan Ruotsissa suorapuheisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Siksi ei ole ihme, että hänen kohtaamisensa alkaa provokaatiolla.

- Te suomalaisessa mediassa pönkitätte fasisteja, Rosenberg sanoo haastattelun alkajaisiksi.

Vasemmistointellektuelli ottaa uudessa kirjassaan kantaa suomalaiseen politiikkaan, jota on seurannut sivusta palattuaan Suomeen Taideyliopiston rehtoriksi.

- Ensimmäinen vuosi oli todella rankka. Suomalaisesta mediasta ja julkisesta keskustelusta puuttuivat maailmanlaajuiset keskustelunaiheet. Myös ylikorostunut kansallinen identiteetti oli häkellyttävä kohdata.

Vielä vuosi sitten Rosenberg sanoi Yle Uutisten haastattelussa, että hänen täytyy uuden virkansa takia hillitä itseään. Nyt mitta tuntuu kuitenkin täyttyneen.

Erilaiset suomalaiset

Arvot mekin ansaitsemme syntyi Rosenbergin mukaan turhautumisesta keskustelun puutteeseen ja eurooppalaisen fasismin pelosta. Hän analysoi kirjassa eurooppalaisten populististen puolueiden arvoja ja niiden fasistisia piirteitä.

- Fasistit ovat muuttaneet taktiikkaa. Sitä mitä he ennen kutsuivat vihaksi, kutsutaan nyt rakkaudeksi. Siksi isänmaanrakkaus on tänä päivänä hirveän vaarallinen sana. Siihen on naamioitu se, että vihataan niitä, joita ei haluta osaksi tätä isänmaata.

Rosenberg on feministi ja ajaa aktiivisesti seksuaalivähemmistöjen etuja. Hän huomauttaa, että suomalaiset ovat tänä päivänä moninainen joukko hyvin erilaisia ihmisiä. Kaikki suomalaiset eivät mahdu siihen, minkä populistit määrittelevät kansaksi.

- Toivon keskustelua siitä, että kuka on suomalainen. Silloin kun kansalla tarkoitetaan pelkästään suomenkielistä, valkoihoista, heteroseksuaalista naista tai miestä, silloin lähestymme fasismia, Rosenberg sanoo.

Mistä tällainen määrittelyn tarve hänen mielestään sitten johtuu?

- Me suomalaiset olemme toisaalta ylimielisiä, toisaalta meillä on helvetin huono itsetunto. Sillä ei pitkälle pötkitä.

Kirjassaan Rosenberg myös luonnostelee vaihtoehtoa populistiselle politiikalle. Se syntyisi hänen mukaansa esimerkiksi siitä, että yksittäisiin asioihin keskittyneet kansalaisliikkeet tekisivät yhteistyötä isompien tavoitteiden eteen. Toinen tekijä olisi maailmankatsomus, joka ei perustuisi oman edun tavoitteluun, vaan myötätuntoon muita ihmisiä kohtaan.

Maahanmuuton puolestapuhuja

Rosenberg ei pidä esimerkiksi kaikkia perussuomalaisia fasisteina, mutta sanoo fasisteja löytyvän muun muassa heidän joukostaan. Monessa asiassa hän on täysin eri mieltä Euroopan äärioikeistopuolueiden kanssa. Yksi tällainen asia on maahanmuutto.

- Meitä on täällä aika vähän. Tänne mahtuisi paljon enemmän ihmisiä. Esimerkiksi Ruotsista tuli mielenkiintoinen maa siinä vaiheessa, kun sinne tuli 1,5 miljoonaa maahanmuuttajaa, hän sanoo.

Maahanmuutto on hänen mukaansa paitsi tarpeellista väestön ikääntymisen takia, tuo se myös mahdollisuuksia innovaatioihin ja kiinnostaviin löytöihin.

- Mitä enemmän maahanmuuttajia, sen parempi. Ehkä Suomestakin tulisi siten vähän mukavampi paikka asua.

Rosenberg muistuttaa, että moni suomalainenkin on ollut pakolainen.

- Meillä ei puhuta siitä, että Suomesta lähti sotien jälkeen paljon porukkaa Ruotsiin köyhyyden takia ja siksi, että kaikkia ei voitu elättää. Nyt sitten esitetään tällaista uhoa siitä, että tänne olisi hakeutumassa paljon ihmisiä. Oikeasti suurin piirtein kaikki, jotka haluavat Pohjoismaihin, haluavat nimenomaan Ruotsiin.

Haastattelun päätteeksi Tiina Rosenberg hyppää Taideyliopiston logolla varustetun pinkin Joponsa selkään.

- Nähdään vallankumouksen aamuna!, hän huikkaa ja polkee pois haastattelupaikalta.

___________________________________________________

Yle: Taideyliopiston rehtorin mielipiteet eivät innosta Perussuomalainen-lehden päätoimittajaa

Taideyliopiston rehtorin Tiina Rosenbergin eilinen haastattelu Yle Uutisissa herätti vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila tyrmää Rosenbergin väittämiä.

Tiina Rosenberg toivoo uudessa Arvot mekin ansaitsemme-kirjassaan Suomeen avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua ja enemmän maahanmuuttajia. Rosenbergin mielestä esimerkiksi Ruotsista tuli mielenkiintoinen maa siinä vaiheessa, kun sinne tuli 1,5 miljoonaa maahanmuuttajaa. Matias Turkkila löytää asiasta negatiivisiakin puolia.

- Ruotsissa ei ole keskusteltu lainkaan maahanmuuton pimeistä puolista. Vaikeasta aiheesta on kansallisen konsensuksen hengessä vaiettu täysin, vaikka maahanmuuton ongelmat ovat ilmiselviä kaalimaan aidalla istuville variksillekin. Yleensä niin reippaasti diskuteeraavat ruotsalaiset maksavatkin nyt vaitiolonsa hintaa poliittisena rauhattomuutena. Kaupan päälle mellakoita, poliitikkojen pahoinpitelyjä ja Kreikan tapaan ihka aito natsipuolue, Matias Turkkila toteaa.

- Rosenberg johtaa Taideyliopistoa, johon otettiin viime vuonna sisään noin uutta 320 opiskelijaa. Hakijoita oli yli neljätuhatta, eli yli kymmenkertainen määrä. Yliopistolla on rajallinen budjetti, johon se ei voi itse juurikaan vaikuttaa. Yliopisto on opiskelijoidensa kanssa samankaltaisen ongelman äärellä kuin suomalainen yhteiskunta maahanmuuttajiensa kanssa: kehen satsataan, kuka pääsee sisälle? Kaikkia halukkaita ei voida ottaa koska opettajien tai koulun resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, Turkkila jatkaa.

Kuka on suomalainen?

Rosenberg toivoo myös keskustelua siitä, kuka on suomalainen. "Silloin kun kansalla tarkoitetaan pelkästään suomenkielistä, valkoihoista, heteroseksuaalista naista tai miestä, silloin lähestymme fasismia", Rosenberg lataa. Tätäkään ei Turkkila ole valmis allekirjoittamaan.

- Ei suomalaisuudessa ole kysymys ihonväristä, vaan ajattelutavasta ja arvopohjasta. Uskon vilpittömästi, että maailmasta tulisi parempi paikka, jos maailman ihmisille annosteltaisiin ripaus sellaista suoraselkäistä ja itseään korostamatonta suomalaisuutta, jota olen kanssaihmisistäni löytänyt.

- Enkä muista koskaan törmänneeni kehenkään, joka olisi ollut suomalaisuudestaan mustasukkainen. Suomalaisuuden puolestapuhujathan nimenomaan toivovat, että maahanmuuttajat omaksuisivat suomalaisia ajattelu- ja käytöstapoja. Monikulttuurisuuden kannattajat näyttävät puolestaan ajattelevan, että muualta tulleet ovat lähtökohtaisesti erilaisia, ja että erilaisina näiden pitää jatkossakin pysyä, Matias Turkkila sanoo.

Puuttuvia keskustelunaiheita

Tiina Rosenbergin mukaan hänen tullessaan Suomeen suomalaisesta mediasta ja julkisesta mediasta puuttuivat maailmanlaajuiset keskustelunaiheet. Hänestä oli myös häkellyttävää kohdata "ylikorostunut kansallinen identiteetti."

- Ihmiset tapaavat keskustella siitä, mikä on heille itselleen merkityksellistä. On epäselvää, mitkä aiheet Rosenbergin mielestä Suomesta puuttuvat, mutta hänellä on täysi vapaus nostaa esille mitä tahansa mielenkiintoisina pitämiään aiheita. Saman oikeuden pidätän itselläni, Turkkila summaa.