Iltalehti: Lisää siirtolaisia Suomeen? "Tämä malli olisi vaarallisin juuri Suomen kaltaiselle maalle"

Iltalehti: Lisää siirtolaisia Suomeen? "Tämä malli olisi vaarallisin juuri Suomen kaltaiselle maalle" 25.9.2014
Iltalehti: Näkökulma: Paskalaista Nato-jäsenyyteen

EU:ssa on jälleen vahvasti esillä taakanjaon muuttaminen. Se tietäisi lisää siirtolaisvastuuta Suomelle.

Kuluvan vuoden alkupuoliskon EU:n puheenjohtajamaana toiminut Kreikka ajoi voimakkaasti uutta taakanjakomekanismia laittomaan siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakuun. Tätä työtä on jatkanut nykyinen puheenjohtajamaa Italia.

Tämä johtuu siitä, että Välimeren rannalla sijaitsevina nämä maat ottavat vastaan isoimmat, Afrikasta ja Lähi-idästä, tulevat siirtolaisvirrat.

Kreikka esitti EU:hun mekanismia, jossa siirtolaisista syntyvää taakkaa jaettaisiin muun muassa kunkin EU-jäsenmaan bruttokansantuotteen, väestörakenteen ja jo vastaanotettujen siirtolaisten määrän perusteella. Tämä tarkottaisi, että mitä korkeampi bruttokansantuote, mitä harvempi asutus ja mitä vähemmän siirtolaisia, sen suurempi taakka jatkossa heistä.

Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho (ps) istuu kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasiain valiokunnassa, jossa asia on ollut usein esillä.

- Tämä taakanjakomalli olisi vaarallisin juuri Suomen kaltaiselle maalle, jonka bruttokansantuote on suhteellisen suuri, väestötiheys pieni ja olemassaoleva maahanmuuttajaväestö verrattain vähäinen.

- Käytännössä mekanismi merkitsisi tulijoiden määrän merkittävää ja nopeaa kasvua sekä sitä, että Suomella olisi yhä vähemmän päätösvaltaa sen suhteen, kuka tänne tulee, Halla-aho sanoo.

Ruotsi tukee

Halla-ahon mukaan myös Ruotsi ajaa Brysselissä voimakkaasti siirtolaistaakan uudelleenjakoa.

- Ruotsin osalta nämä vaatimukset ovat siinä mielessä kohtuuttomia, että maa on ajanut itsensä vaikeuksiin omilla kansallisilla päätöksillään, toisin kuin esimerkiksi Kreikka ja Italia, jotka kärsivät maantieteellisestä sijannistaan.

Halla-aho uskoo, että EU-maiden yhteinen turvapaikkapolitiikka jää todennäköisesti pelkäksi iskulauseeksi. Tämä johtuu siitä, ettei eri EU-maiden hyvinkin erilaisia käytäntöjä turvapaikanhakijoiden suhteen, esimerkiksi sosiaalietuuksissa, saada yhtenäistettyä.

- Todennäköisin skenaario on siis se, että nykyinen tilanne jatkuu ja pahenee. Välimeren yli ja Kreikan maarajan kautta tulee yhä enemmän ihmisiä Afrikasta ja Lähi-idästä. Merkittävä osa näistä ihmisistä hakeutuu Schengen-alueen ansiosta esteettä pohjoiseen Eurooppaan, Halla-aho arvioi.

Suomi ei innostu

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden erityisasiantuntija Jutta Gras Suomen EU-edustustosta Brysselistä kertoo, että taakanjakokysymykset ovat olleet esillä käytäväkeskusteluissa. Mitään virallista esitystä ei jäsenvaltioiden käsittelyssä kuitenkaan ole.

Suomen valtio ei ole innostunut taakanjakon muuttamisesta. Suomi korostaa, että jo nyt on olemassa työkaluja Välimeren maiden tukemiseen siirtolaistulvan edessä.

- Suomi on korostanut kaikkien jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta EU-lainsäädännön mukaisten järjestelmien kehittämisestä siten, että ne ovat toimintakykyisiä myös lisääntyneiden muuttopaineiden alla, Gras muotoilee.

Eurostatin mukaan Euroopan unionin alueelta haki turvapaikkaa viime vuonna 435 000 ihmistä. Suurin osa turvapaikanhakijoista halusi päästä Saksaan, Ranskaan, Ruotsiin ja Iso-Britanniaan.