Talouselämä: Ulkomainen työvoima valtaa aivan pieniäkin yrityksiä - "kielitaito parantunut"

Talouselämä: Ulkomainen työvoima valtaa aivan pieniäkin yrityksiä - "kielitaito parantunut" 4.9.2012
Tiedote: Suomen Yrittäjät: Pk-yrityksillä on runsaasti ulkomaalaistaustaista työvoimaa
Pk-yritysbarometri syksy 2012

Pienten ja keskisuurten yritysten palveluksessa on varsin paljon ulkomaalaistaustaista, Suomessa asuvaa työvoimaa. Pk-yritysbarometrin kaikista vastaajista 18 prosenttia ilmoitti käyttävänsä ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Yrityskoon kasvaessa ulkomainen työvoima yleistyy merkittävästi.

Ulkomaalaistaustainen työvoima on yleistä aivan pienissäkin yrityksissä, mutta vähintään 50 henkeä työllistävistä yrityksistä lähes kaksi kolmannesta raportoi työllistävänsä ulkomaalaistaustaista väkeä. Osuus oli lähes sama kaikilla päätoimialoilla.

Näyttää siltä, että kielitaidon paranemisen myötä ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö yleistyy edelleen, koska ylivoimaisesti suurin haaste rekrytoinneissa on barometrin vastausten mukaan heikko suomen kielen taito.

Syksyn kyselyyn vastasi 3 900 yrittäjää tai yritysjohtajaa.

Pk-yritysten suhdanneodotukset seuraaville 12 kuukaudelle ovat pysyneet varovaisina. Saldoluku on nolla, kun sekä suhdanteiden kohenemista että niiden edelleen heikkenemistä odottavia on 21 prosenttia vastaajista. Myös investointiodotukset ovat edellisen Pk-yritysbarometrin tavoin heikot. Vuodesta 2013 on tulossa toinen peräkkäinen investointien vähenemisen vuosi pk-yrityksissä

"Investointiodotuksia kuvaava saldoluku on nyt -4 pisimpien miinusten osuessa rakentamiseen ja kauppaan. Vain palvelualoilla saldoluku nousi hieman. Vähenevät investoinnit uhkaavat syödä talouden pidemmän ajan kasvun", uudistumisen ja työllistämisen potentiaalia, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.

________________________________________

Tiedote: Suomen Yrittäjät: Pk-yrityksillä on runsaasti ulkomaalaistaustaista työvoimaa

Pienten ja keskisuurten yritysten palveluksessa on varsin paljon ulkomaalaistaustaista, Suomessa asuvaa työvoimaa. Pk-yritysbarometrin kaikista vastaajista 18 prosenttia ilmoitti käyttävänsä ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Yrityskoon kasvaessa ulkomainen työvoima yleistyy merkittävästi.

Ulkomaalaistaustainen työvoima on yleistä aivan pienissäkin yrityksissä, mutta vähintään 50 henkeä työllistävistä yrityksistä lähes 2/3 raportoi työllistävänsä ulkomaalaistaustaista väkeä. Osuus oli lähes sama kaikilla päätoimialoilla. Näyttää siltä, että kielitaidon paranemisen myötä ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö yleistyy edelleen, koska ylivoimaisesti suurin haaste rekrytoinneissa on barometrin vastausten mukaan heikko suomen kielen taito.

Syksyn kyselyyn vastasi 3 900 yrittäjää tai yritysjohtajaa. Vastaajamäärältään Pk-yritysbarometri on kattavin suhdannekuvaaja Suomessa. Vastaajajoukko edustaa toimialoittain, yrityskoon mukaan ja maantieteellisesti tarkasteltuna hyvin koko pk-sektoria, joka työllistää 63 prosenttia yritysten työvoimasta ja muodostaa yli puolet liikevaihdosta.

Investointien vähäisyys syö talouden kasvupotentiaalia

Pk-yritysten suhdanneodotukset seuraaville 12 kuukaudelle ovat pysyneet varovaisina. Saldoluku on nolla, kun sekä suhdanteiden kohenemista että niiden edelleen heikkenemistä odottavia on 21 prosenttia vastaajista. Myös investointiodotukset ovat edellisen Pk-yritysbarometrin tavoin heikot. Vuodesta 2013 on tulossa toinen peräkkäinen investointien vähenemisen vuosi pk-yrityksissä.

– Investointiodotuksia kuvaava saldoluku on nyt -4 pisimpien miinusten osuessa rakentamiseen ja kauppaan. Vain palvelualoilla saldoluku nousi hieman. Vähenevät investoinnit uhkaavat syödä talouden pidemmän ajan kasvun, uudistumisen ja työllistämisen potentiaalia, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.

Henkilöstön lisäys vaikeutuu ja on palvelualojen varassa

Edelleen pitkittyvä talouskehityksen epävarmuus painaa pk-yritysten henkilöstöodotuksia. Saldoluku on enää 6 yksikköä positiivinen, kun henkilöstöä lisääviä yrityksiä on 17 prosenttia ja vähentäviä 11 prosenttia. Näkymät ovat selvästi pitkän ajan keskiarvoa vaisummat.

Tilanne on alkuvuoden jälkeen heikentynyt kaupassa ja palvelualoilla. Vähäisimmät henkilöstön vähentämistarpeet ovat palvelualoilla, jotka pitävät saldoluvun positiivisena. Tähän asti täysin pk-yritysten varassa ollut talouden yksityisen sektorin työllisyyden lisäys on nyt selvästi vaikeutumassa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus huomauttaa, että yritysten heikentynyt näkymä korostaa entisestään tarvetta yrityskohtaiselle sopeutukselle.

– Raamisopimuksen mukaiset 1,9 prosentin palkankorotukset ovat tulossa syksyllä maksuun valtaosalle yrityksiä sellaisenaan ilman minkäänlaista joustoa. Vain hyvin harvoissa työehtosopimuksissa on mahdollisuus yhdessä henkilöstön kanssa sopia esimerkiksi korotusten lykkäämisestä tai toteuttamisesta pienempänä tilanteessa, jossa yrityksen talous ei kestäisi täysimääräisiä korotuksia, Järventaus sanoo.

Pk-yritysten kehittämisvauhti on hiipunut

Yritysten toimintaympäristö uudistuu kiihtyvällä tahdilla talouden ja yhteiskunnan muutosten seurauksena. Uuden liiketoiminnan luominen, kehittäminen ja kansainvälistyminen ovat yritysten keskeisimpiä haasteita. Pk-yritysten ja koko taloutemme tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin yritykset kehittävät toimintaansa.

– Menestyäkseen ja pärjätäkseen kilpailussa pk-yritysten tulisi jatkuvasti kehittää toimintaansa. Barometrin mukaan kuitenkin aivan liian moni, 18 prosenttia yrityksistä, kokee olevansa vailla kehittämistarpeita. Huolestuttavaa on vielä se, että tällaisten yritysten määrä on Pk-yritysbarometrien mukaan kasvussa, korostaa ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.