Ylä-Pirkanmaan Vekkari: Pakkanen pahinta 14.1.2010
Somalialainen Mukhtar Omarin päätös paeta kotimaastaan alkoi vahvistua viime vuoden keväällä.
Tuolloin hengityselinsairaus teki hänen olemisensa tukalaksi. Mogadishuun edenneet ääri -muslimitaistelijat pahoinpitelivät ja uhkailivat häntä. He myös tuhosivat mm. vaatekaupalla itsensä ja perheensä elättäneen Omarin elinkeinon ja omaisuuden.
– Maksoin pakomatkasta Suomeen 5000 dollaria. Tulin Dubain kautta Norjaan ja Ruotsiin ja sieltä Suomeen. Jätin turvapaikkahakemuksen vasta täällä, joten minulle ei pitäisi tulla ongelmia.
Dublinin sopimuksen mukaan EU:n alueelle tulevan turvapaikanhakijan hakemus tulee käsitellä siinä EU-maassa, jossa hän on hakemuksensa ensiksi jättänyt.
Tällä perusteella monia turvapaikanhakijoita käännytetään Suomesta.
Pian Suomeen tultuaan Omar joutui yli viikoksi sairaalaan, jossa häntä tutkittiin perusteellisesti mm. tuberkuloosiepäilyn takia.
– Minulla on kaikki hyvin Suomessa ja täällä Ruoveden vastaanottokeskuksessa, on suojaa ja ruokaa. Kiitos Suomi. Uskon, että saan oikeudenmukaisen turvapaikkapäätöksen Suomessa. Täällä ei ole korruptiota, niin ole tuttaviltani kuullut.
– Ainoa murheeni on Mogadishuun jääneestä perheestäni. He eivät ymmärrä, että elämän alkuun saanti täällä vie niin paljon aikaa, eivätkä luota minuun enää. Myös yhteydenpito on kallista ja hankalaa. Toivon parasta. Jumala on suuri.
---
Ennakkoluulot tasoittuneet
Yhteiselo Ruoveden Ruhalassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen ja paikallisten kesken on asettunut rauhallisiin uomiin.
– Suhteet ympäristöön ovat aika hyvät. Viime vuonna järjestimme kaksi avoimien ovien tapahtumaa ja kuntalaiset ja naapurit pääsivät tutustumaan toimintaamme ja täällä asuviin ihmisiin. Myös yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa esimerkiksi terveys-, laboratorio- ja kouluasioissa on onnistunut. Samoin yhteistyö pankkien kanssa. Vapaaehtoiset ystävät vierailevat ja viettävät aikaa asukkaidemme kanssa. Konflikteilta onkin vältytty, kuvailee Ruoveden vastaanottokeskuksen päivystävä ohjaaja Rasul Azizan vastaanottokeskuksen ja ruovesiläisten yhteisteloa.
Ilmapiiri onkin pääosin myönteinen ja alun ennakkoluulot ovat lientyneet.
– Vastaanottokeskus oli tuolloin uusi asia. Kaikki tottuminen vaatii aikaa, Azizan toteaa.
Vastaanottokeskuksen alakouluikäiset aloittivat tällä viikolla koulunkäynnin Pekkalan koulussa. Tilanpuutteen takia koulun pihaan hankittiin elementtitilat, joissa valmistavaa opetusta järjestetään 12 lapselle oman tuntiopettajan johdolla.
– Kaikki turvapaikanhakijaperheet elävät stressitilanteessa, kun tulevaisuudesta ja turvapaikan saamisesta ei ole varmuutta. Pyrimme kaikin keinoin suojelemaan lapsia tältä paineelta. Kouluun pääsy ja yhteiskuntaan integroituminen on tässä tärkeää, Azizan tietää.
Lapsille järjestään myös monenlaista toimintaa vastaanottokeskuksessa. Myös perhetyöntekijä on käytettävissä.
Vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat asuvat kahden hengen huoneissa ja hoitavat omaa arkeaan itsenäisesti. He saavat toimeentulotukea noin 15 prosentilla alennettuna suomalaisiin toimeentulotuen saajiin verrattuna.
Vastaanottokeskuksen ohjaajat auttavat asukkaita esimerkiksi näiden käyttäessä terveyspalveluita tai muuten asioidessa. Myös esimerkiksi tulkkaukseen tai turvapaikanhakuun liittyviin lakiasioihin löytyy apua. Vastaanottokeskus huolehtii myös lupaprosessiin liittyvistä kuulemisista poliisilaitoksella, niin että hakijat pääsevät paikalle ajallaan.
– Suomen opiskelu on mahdollista meillä kahdesti viikossa ja lisäksi voi opiskella ulkopuolisilla kursseilla. Muutamat hakijat opiskelevat meiltä käsin ammattia itselleen. Kolmen kuukauden maassa olon jälkeen voi myös käydä töissä. Varsin harvat ovat työpaikkaa kuitenkaan löytäneet, Azizan sanoo.
Ruoveden vastaanottokeskusta ylläpitää Suomen Punainen Risti. Siellä asuu kaikkiaan noin 150 turvapaikanhakijaa mm. somaleja, afganistanilaisia ja Irakin kurdeja. Yksittäisiä tulijoita on muistakin Afrikan ja Aasian maista.
Turvapaikanhakuprosessi voi kestää puolesta vuodesta useisiin vuosiin tapauksesta riippuen.