Yle: Linnoituksen Yössä kerätään allekirjoituksia pakolaisten puolesta

Yle Etelä-Karjala: Linnoituksen Yössä kerätään allekirjoituksia pakolaisten puolesta 10.8.2012

Linnoituksen Yön Mahdollisuuksien torilla voi osoittaa tukensa pakolaisten puolesta. Moni pakolainen odottaa sijoituspaikkaansa pakolaisleirillä, kun kunnat ovat haluttomia ottamaan heitä vastaan.

Suomen Pakolaisapu vetoaa kuntiin, jotta ne ottaisivat pakolaisia vastaan. Suomi on sitoutunut ottamaan 750 kiintiöpakolaista vastaan vuodessa, mutta vähäisten kuntapaikkojen takia tavoitteessa ei pysytä.

Esimerkiksi Lappeenranta on tarjonnut asuinpaikan noin 260:lle kiintiöpakolaiselle tai turvapaikanhakijalle viimeisen 20 vuoden aikana, Imatra 50:lle, Parikkala 22:lle ja Ruokolahti yhdelle.

- Ruokolahtea kaksi kertaa pienempi Haukivuori on ottanut vastaan 179 pakolaista viimeisen 20 vuoden aikana, kertoo Suomen Pakolaisavun tiedottaja Anna-Reetta Korhonen.

Suomen Pakolaisavun mukaan pakolaisleireillä odottaa Suomeen pääsyä yli 500 pakolaista. Korhosen mukaan pakolaisen kotouttaminen mahdollisimman nopeasti on kaikkien etu.

- Kuuntelin muutama päivä sitten kurdimiehen kertomusta siitä kuinka hän odotti viisi vuotta Turkissa pakolaisleirillä paikkaa. Nuori ihminen odottaa viitoistavuotiaasta kaksikymmentävuotiaaksi ilman koulutusta tai mitään muutakaan. Kun tällainen tulee Imatralle tai mihin tahansa - kotiutuminen on niin paljon vaikeampaa, kun olet ollut viisi vuotta tekemättä mitään järkevää.

Rahapula ei ole selitys

Pakolaisapu ei hyväksy kuntien puolustautumista rahapulaansa vedoten. Pakolaisille maksetaan samaa toimeentuloa kuin suomalaisillekin. Valtion tukea saa aiemman kolmen vuoden sijasta neljä vuotta.

- Suomen pakolaiskiintiö on pieni esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, ja Suomi on yksi maailman varakkaimpia valtioita, Korhonen sanoo.

Ruotsi on sitoutunut vastaanottamaan vuodessa 1900 pakolaista.

- Ruotsissa kunnilta ei kysellä halukkuutta, vaan valtio lähettää pakolaiset kuntiin, kertoo Anna-Reetta Korhonen.

Korhonen ihmettelee kuinka jälkijättöisesti Suomessa systeemi toimii. Vuonna 2009 Suomen kiintiöpaikan saanut pakolainen odottaa kuntapaikkaansa pakolaisleirillä, kun kunnissa pitäisi jo valmistautua vuoden 2013 pakolaisten tuloon.

- On kyse solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä siitä, että Suomi on kansainvälisesti sitoutunut tekemään oman osuutensa, sanoo Korhonen.