Apu: Asiantuntijat: Lapsi unohdetaan turvapaikkakäsittelyssä

Apu: Asiantuntijat: Lapsi unohdetaan turvapaikkakäsittelyssä 16.8.2012

Maahanmuuttovirasto ei osaa arvioida turvapaikanhakijalasten etua, sanovat asiantuntijat. Viraston ylimalkaiset ratkaisut voivat saattaa vuosia Suomessa asuneet lapset vaaraan. Pakistanista paennut kristitty Cliven perhe on kokenut tämän käytännössä.

Maahanmuuttovirasto suhtautuu lapsen etuun ylimalkaisesti, arvioivat lastenpsykiatri ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen sekä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula.

Jari Sinkkosen mukaan turvapaikanhakijalasten tilanteen arviointia ei tulisi jättää vain Maahanmuuttovirastolle, vaan mukana tulisi aina olla myös lastensuojelun ammattilainen.

– On myös lasten oikeusturvan kannalta olennaista, että lapsen etu selvitetään samalla tavoin kuin kaikissa muissakin lastensuojelutapauksissa.

Tuoreessa Avussa (Apu 33/2012) kerrotaan pakistanilaisen kristityn Cliven perheen tapauksesta ja valotetaan maahanmuuttoviranomaisten toimintaa lastensuojelussa.

Sinkkonen sanoo, että Maahanmuuttoviraston lausunto, jonka mukaan ”lapsen etu on otettu huomioon”, voi tarkoittaa mitä tahansa, jos todellista näyttöä lapsen tilanteen arvioinnista ei ole.

– Se on kuin klisee, kuin mikä tahansa väittämä. Pitää pystyä osoittamaan, millä tavalla lasta on arvioitu. Siihen on lastensuojelussa olemassa menettelytapoja, ja kahdeksanvuotiasta, suomea puhuvaa lasta voidaan kyllä niiden mukaan tutkia ja arvioida.

Myös lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan lapsen edun määrittelemisen kriteerit ovat yksiselitteiset ja selvät.

– Liian usein vedotaan siihen, että lapsen etu on riippuvainen yksittäistapauksesta eikä sitä voi ennakkoon määritellä tai että kyse olisi subjektiivisesta arviosta. Tosiasiassa prosessi voi olla hyvin järjestelmällinen, avoin ja läpinäkyvä, Aula huomauttaa.

Aula sanoo, että turvapaikanhakijalasten kohdalla avoimuus kuitenkin edellyttää, että Maahanmuuttoviraston lastensuojeluasiantuntemusta lisätään ja lasten tilannetta arvioidaan nimenomaan lastensuojelullisesta näkökulmasta.

– Viraston on myös laadittava lapsen edun arviointia varten kriteerit ja ohjeistus, jotta [se] avoimuus ja läpinäkyvyys voivat toteutua nykyistä paremmin. Näin etenkin siksi, että virastossa tehtävää lapsen edun huomioimista on kritisoitu ja kyseenalaistettu. Ratkaisut pitää aina perustella kunnolla, eikä perustelu voi olla yhden lauseen mittainen, Aula muistuttaa.

Maahanmuuttovirasto vastaa kysymykseen lapsen edun arvioinnista, että se tehdään jokaisessa tapauksessa yksilöllisesti. Lasta ei kuitenkaan yleensä kuulla erikseen, vaikka ulkomaalaislaki sallisi sen myös alle 12-vuotiaille lapsille. Viraston mukaan lapsen edusta ei myöskään käydä huoltajien kanssa erillistä keskustelua, vaan vanhempien kanssa keskustellaan vain yleisesti perheen olosuhteista.

Teksti: Jussi Förbom

Lue Cliven perheen tarina Apu-lehdestä 33/2012