Suomenmaa: Lukio houkuttelee venäläisiä Sallaan

Suomenmaa: Lukio houkuttelee venäläisiä Sallaan 15.8.2012

Kymmenkunta vuotta sitten Sallan lukio oli hiipumassa. Itärajalla, Lapin kairoilla sijaitsevan koulun oppilasmäärä väheni ja lukiota pyrittiin yhdistämään milloin mihinkin. Sitten kunnassa keksittiin, että otetaan lukioon venäläisiä opiskelijoita.

– Kyllä jotkut hymyilivät vinosti, kun ehdotin ideaa, Sallan sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas sanoo nyt, puolenkymmentä vuotta myöhemmin.

Moni hymyili kuitenkin suotta.

Myllykankaan hurjalta kuulostaneesta ideasta on tullut normaali osa Sallan lukion arkea.

Venäläiset opiskelijat ovat istuneet oppitunneilla suomalaisten kanssa jo viiden vuoden ajan. Opettajat puhuivat heille suomea ja oppisisällöt ovat täysin samat.

Venäläiset suorittavat yhtä aikaa vastaavaa tutkintoa myös kotimaassaan.

Niinpä he opiskelevat Sallassa kerrallaan nelisen viikkoa. Sitten he siirtyvät samaksi ajaksi Venäjälle ja palaavat taas kuukaudeksi takaisin.

Suomessa ollessaan venäläiset opiskelijat asuvat kunnan asuntolassa.

Heillä on mukanaan saattava pedagogi, joka valvoo läksyjen lukua ja yleisen järjestyksen säilymistä.

– He ovat tavallisia iloisia ja äänekkäitä nuoria kuten suomalaisetkin. Kaikki on mennyt pääasiassa hyvin, vaikka aina jotain pientä ongelmaa tulee. Se on kuitenkin normaalia, hehän ovat nuoria, Myllykangas naurahtaa.

Kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan on Venäjällä suuri. Sitä arvostetaan ja Suomi koetaan turvalliseksi.

Sallan lukioon pyrkivät venäläiset valitaan pääsykokeilla.

Joka vuosi sisään otetaan kaksitoista opiskelijaa. Se on noin puolet aloittavasta suomalaisten ikäryhmästä, joka on sovittu opetusministeriön edustajan kanssa.

– Hakijoita olisi paljon enemmän, mutta olemme halunneet pitää venäläisten määrän pienempänä kuin suomalaisten. Sallan lukion tavoite ei ole venäläistyä täysin, Myllykangas sanoo.

Valtioiden rajoja ylittävä hanke on anonut valtiolta erityistehtäväoikeutta rajalukiona toimimiseen.

Myllykankaan mukaan se toisi lukiolle paljon varmuutta ja tulevaisuuden uskoa.

– Kun erityistehtäväoikeutta ei ole, homma on koko ajan rajanvetoa siitä, onko oikein tehdä näin ja jatkuuko toiminta.

Oikeutta ei ole vielä toistaiseksi saatu. Myllykankaan mukaan sitä odotellaan hartaasti.

Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) tukee Sallan lukion hakemaa eritystehtäväoikeutta venäläisten opettamiseen.

Lohi esitteli asiaa myös opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.) ennen eduskunnan kesäkauden alkua.

– Gustafsson suhtautui asiaan myönteisesti ja lupasi palata asiaan elokuussa. Nyt vain odottelen toiveikkaana mitä tulee tapahtumaan, Lohi sanoo.

Sallalaisilla yrittäjillä on venäläisistä lukio-opiskelijoista erinomaisia kokemuksia.

– Opiskelijat ovat tulleet heidän yrityksiin tulkeiksi ja palvelemaan Venäjältä tulevia asiakkaita. Opiskelijoilla on kielitaitoa ja ymmärrystä sekä suomalaisista että venäläisistä tavoista ja tottumuksista, Lohi sanoo.

Kuvateksti:
– Kukaan ei ole tullut kysymään, miksi te niitä koulutatte. Venäläiset lukiolaiset nähdään vaihtoehtona, joka tuo alueelle tulevaisuutta, Sallan sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas sanoo.